|
Hei, hakisin Papulle hoitajaksi!
Mä olen Elias Kankaanjoki, tällainen ihan tavallinen ysiluokan loppua lusiva poika. Itseäni kuvailisin ehkä vähän hiljaisemman puoleiseksi, mutta silti ihan reippaaksi – jos se nyt on mitenkään järkevä yhdistelmä. Mä oon aina tykännyt koulusta ja hevosista, enkä ole niin ollut mukana suosituimpien poikien kaikkein vauhdikkaimmissa juonissa, koska oon aina viihtynyt rauhallisemmassa seurassa. Kaikesta huolimatta mäkin osaan pääni pitää ja jopa suuttua. Yleisesti ottaen kuitenkin oon sellanen ihan kiva ja auttavainen tyyppi, jolla on aina kylmä säällä kuin säällä.
Ulkonäöllisesti mä en paljoa massasta erotu, sinertävän harmaat silmät, vaaleat hiukset ja pituutta ehkä noin 160 senttimetriä. Sen lisäks ei mitenkään erikoiset kasvonpiirteet tai muutakaan, vaan tällaista suomalaista ja luonnollista kauneutta. Vaatteetkin ovat aika peruskauraa, tummia housuja ja ehkä vähän värikkäämpiä paitoja, yleensä mulla on vaan päällä hirmuisesti vaatteita, kun mulla on kylmä. Siis kesälläkin.
Hevosten kanssa mä olen touhunnut koko lyhyen ikäni, sillä pienenä asuin ravitallin naapurissa. Silloin mä en kyllä hirveesti muuta tehnyt kuin ollut muiden tiellä, mutta aika pian sain jutun juonesta kiinni. Sitten me muutettiin ja takapihan metsän läpi kulkemalla putkahti pienelle yksityistallille, josta mä sain keploteltua itselleni ensimmäisen hoitoponini. Pituutta tuli jotenkin melko nopeasti lisää ja sain ratsastaa pari vuotta yhden ihan mahtavan tyypin koulupuokkia ja roikkua mukana kaiken maailman kisoissa ja valmennuksissa. Nykyään mä olen enemmän kouluratsastaja, vaikka esteetkin taittuvat – ihan niin korkeet esteet menee kun vaan laitetaan, oon synnynnäinen hurjapää.
Sitten me taas muutettiin ja löysin itseni Kerkkelästä ja luonnollisesti kyläpahasen ainoasta paikasta, jossa tuoksui hevonen.
Ulkonäköön viittaavaa kuvaa: https://pixabay.com/en/boy-teen-young-people-teenager-2420289/
|
