Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

TINKI JA LUKE

Vieraskirja  [ Kirjoita ]

Nimi: Tiana

12.06.2019 11:52
TINKI ON VAPAANA UUDELLE HOITAJALLE!

Nimi: Luke

04.04.2019 10:28
Olin kävelemäs aamutuimaan jo tallille. Nää aurinkoiset ja lämpimät aamut ajo mut ylös hyvissä ajoin. Eikä se haitannu mua. Lukas oli palannu töihi ja vaihdettii muutama sana. Otin Tinkin varusteet ja harjan mukaa ulos. Jätin varusteet ulkokentän aidalle ja hain tamman. Tinki tuntu laiskalle tällei aamusta. Ei ollu nii aamuihmisii ku mä. Tai siis aamuhevosii... Harjasin Tinkin auringonlämmittämän kirjavan karvan puhtaaks aamupiehtaroinnin jäljilt ja heitin satulan selkää. Oli melko hiljast, linnut ei ollu varmaa viel heränny tai jotai. Tallipihas ei lunta ollu enää ku niis kohis mihi niit oli talvel työnnetty kasoihi. Tallipiha ja kenttä alko olla jo sulat. Nää kuivat ja lämpimät kelit teki tehtävänsä. Irrotin Tinkin ja otin sille riimun matkaa. Nappasin myös tallin oven pielestä mun repun selkää. Mul oli mieles aamukahvit laavulla.

Käveltii eka maneesin ja kentän välist pellolle. No nyt kuulu ne linnutkii. Ratsastettii pellon ympäri ja nautittii aamuhetkestä ja kevään tulosta. Pelto-ojasta kuulu solina ku vesi virtas jossai ohueks sulaneen lumikuoren alla. Metsäs oli lunta varjopaikois, mut puitten ympärille oli sulanu jo renkaat. Käveltii pellolt pois traktorinkujaa ja suunnattii maastoo. Otettii iha kunnol omaa aikaa ja käveltii uittopaikan ohi Mökkitien lenkille. Käänsin kuitenkii suunnan Vanhalle Koululle. Hölkättii mökkitienpätkä koulun risteyksee. Koulun pihaa pääs nyt helpommi. Tyydyttii kuitenkii hetki kattelee kouluu puitten välistä. Käänsin Tinkin ja hölkättii takas kohti mökkejä. Nostettii rento laukka uittopaikalle kääntyvän risteyksen kohal ja laukattii kääntöpaikalle asti. Tinkin kaviot kopis kuivaa hiekkatietä vasten. Hanskat oli liikaa ja riisuin ne pois ja työnsin ne takin taskuihi. Järvellä näytti olevan iha tyyntä. Jäät oli lähteny, vaa joissaki rantapaikois näky viel pätkii jäästä. Kopisteltii puusillan yli ja jatkettii Kaurisjärvee kiertävälle lenkille. Käveltii järven rannan tuntumas menevää tietä koko matka. Parvi sorsii ui järven rannas ja pari niist istu jäälautan reunal. Aamuaurinko heijasti kirkkaana silmii. Tultii sit rannasta metsää ja laavulle. Nousin Tinkin selästä. Laavupaikal oli lunta viel jonkuu verran. Kiinnitin Tinkin riimunnarulla puomiin ja riisuin siltä suitset tauon ajaks. Löysäsin myös mahavyötä vähän. Tyttö seuraili mun touhuja. Laavussa oli lapio, jolla putsasin eka lankkupenkkien ja nuotion välistä lumia. Lumi oli osittain jäässä, joten en hommaa iha kunnol saanu tehtyy. Lapioin myös laavun edustalta lumet vähemmäks. Aurinko oli kuivattanu lankkupenkit kuivaks ja istuin siihe evästämää. Mul oli ruisleipäpala ja kahvii termospullos. Tinkille oli pari leipäpalaa myös varattu. Syötii ja kuuneltii luontoo.

Ku tauko oli pidetty ja sormii lämmitelty termospullon korkin kyljessä, matka jatku. Tinkin satulavyön tiukkaus ja suitset naruriimun päälle. Irrotin narun ja nousin selkää reppuineni. Käveltii siitä sit kohti Kaurismäen vuorta. Otettii hölkkää Joenmutkalla, keli oli ihan mahtava ja tuntu et voitas mennä koko päivä tääl ristii rastii näit maastoi. Höllättii käynnille. Valittii reitti kohti tallia, jätettii vuorelle kiipeemiset tält erää pois. Käveltii joenrantaa. Joenrannas näytti olevan osa pajunkissoist jo auennu. Kuolleen heinikon seassa pilkisteli pienii vihreitä heinänkorsii. Täs kohtaa olikii tosi lämmin. Tuuli ei päässy käymää mistää ja aurinko kuumotti hyvin. Palattii metsään taas ja lähestyttii puusiltaa. Sillan vierest pulahti jokee jotakii. Käveltii sillalle ja pysäytin Tinkin. Seurasin jokee silmilläni ja näin etempänä jonkuu eläimen uimas jokee lammelle päin. Näinköhän oli majava.. Jatkettii taas. Otettii vielä ravia ennen ku oltii iha peruslenkin lopussa. Sit käveltii taas. Tallipiha näytti siistiltä. Hevoset laidunti tyytyväisinä, Fiijan, Ineksen ja Kiiran tarhast oli sulanu jo tarhan takaosa ja kaikki tammat hengas siin kuival heinikko läntillä. Fiija ja Kiira tuijotti meitä ja Ines keskitty nyppii pienii heinänkorsii ja multaa mitä sai maasta nyhdettyy. Macho ja Risto nukku molemmat vierekkäi auringon paistees. Tiana ja Foxi käveli just tallilta talolle. Taika jäi kuistille nukkumaa. Ku tultii maneesin takaa pihaa kohti, Frollo sai hepulin ja hyppäs paikaltaa komeen pukin saattelemana ravaamaa tarhan peränurkkaa. Wadi lähti kaverin mukaa, vaik se näytti ettei ollu iha varma miks piti juosta. Villit sai myös naapuritarhan oripojat. Tinki katto touhuu ja kiihdytti vähä askelta. "Näyttääkö hauskalta?" kysyin siltä ja taputin sen kaulaa.

Riisuin Tinkilt varusteet kentän aitaan kytkettynä. Harjasin sen ja palautin tarhaan. Lenkki oli ollu pitkä, mut oltii kävelty suurimmaks osaks, joten tamma ei ollu hionnu juurikaan. Vein varusteet paikallee ja kysyin Lukakselt, joko Tinkin karsina oli puhas. Ei ollu viel ehtiny rappusten viereisii karsinoit ottaa, joten putsasin Tinkin ja Kiiran karsinat siinä Lukaksen avuks. Tiana tuli tallii kansio kainalossa. "Tää onkii jännää. Ku käyn kotona ja palaan tallii, ni miehet vaa lisääntyy tääl!" nainen nauro ja Lukas hekotti mukana. "Elä kovin ramppaa sisällä, saadaa liikaa kilpakosijoita!" vitsailin ja Tiana pyöräytti silmiään vitsille. Lukas nauro edelleen. Tiana jatkoi matkaansa toimistolle ja mä suuntailin kotii. Olin viimepäivinä läskipyöräilly aika paljon ja teki hyvää kävellä tallilta bussille :D

Vastaus:

Olipas ihana aamuinen tarina :) Hienosti myös kevättä kuvailet, nyt jo sen kelpuutankin, joten Vuodenaika -merkkiin kevät -osio täytetty! Siitä 50v€, tarinasta toinen 50v€ niin tienesti tästä nouseekin jo 100v€! :) Hyvä Luke!

Nimi: Luke

31.03.2019 11:05
Oli vähä huono keli, pari astetta plussal ja räntää/vettä tuli taivaan täydelt. Tallil olikii iha hyvä meininki päällä. Mä ja Raven oltii osallistuttu Tianan järkkäämää erikoislajiviikonloppuu, mis käsiteltii ratsastusjousiammuntaa. Tosi mielenkiintost! Lajista mulla ei ollu muuta käsitystä ku mitä elokuvis nähny. Eli ei paljoo. Varsinki ku elokuvis pääsääntösesti ammutaa pyssyil hevosten selsät :D Kokoonnuttii eka kahvihuoneesee kuuntelee ku ohjaaja Kimmo Ruuti kerto meille perusteista. Kimmo oli mukava ja selkeest lajii perustunu ukko. Huumorii ei puuttunu! Siinä ku se kerto lajista, ni alko kyl väkisin kiinnostaa toi laji varmaa ketä tahansa. Mulle ainaki extreme lajeja ku muutenki tykkäsin harrastaa, eikä jousi ollu ekaa kertaa kädes. Toki en missää nimes ollu mikää mestari sellasen käsittelys :D

Ku osattii teorias ratsastaa ja ampuu ku hurjapäät, ni me kokoonnuttii kentälle kattoo kui se käytännös luonnistuu. Ja ilman hevosii, ettei Tianalle tuu yllättäen vajausta tallii... Kimmo neuvo meitä yksilöllisesti, kuin sitä jousta pidetää, kui se viritetää ja ennen kaikkee mite ja mihi sä sen sit ammut. Raven tuntu olevan joku pro ja se vähä masenti mua. Mun vuorol sain jousen jännitettyy, mut sitä et mihi se nuoli lähti ei ain tienny, saati et lentikse ees puoleevälii matkaa taululle... Lopulta sain hommast sen verta kii, et Kimmo uskalsi pyytää meitä hakee ratsut. Sain Kimmon luvalla ottaa länkkärisatulan käyttöön, koska ite kestin siin paremmi. Vältyttii jälleen kavereiden ampumiselta.

Tinki ja Leila oli viilipyttyi ku tutustutettii niit nuolii ja jousii. Tinkist en sitä hämmästelly, westernhevosen kuulukii olla viilipytty, mut et Leila suhtautu kans tosi asiallisesti hommaan. Raven oli tehny sen kaa hyvää työtä. Alettii mennä käynnis kenttää ympäri ja tutustutettii hevoset ja ittemme kans selässä touhuamisee jousen ja nuolien kaa. Se olikii yllättävän haastavaa. Yleensä se elokuvis on nii nopee hetki ku se nuoli on viinist jousella, ettei sitä ees ajattele. Näytettii tosi pätevilt siel ku taisteltii nuolien ja jousien kaa ja välil nuolet putos maahankii. Mut tää oli tekniikkalaji ja Kimmo sai meihi siirrettyy uskomattomii taktiikoita ja homma alko luistaa. Raven taas hallitsi homman ennen mua. Ratsastus ilman käsiä oli meillä ongelmist pienin. Omattii molemmat hyvä tasapaino ja hevoset toimi hyvin painoavuilla, jopa pääty-ympyrällä. Western kuitenkii suurimmaks osaks oli sitä painoavuil ratsastamista ;) Sit oli vuoros ampumaharjotukset selästä. Täs oli nyt monta asiaa huomioitava, tasapaino, liikkeet, nuolen haku, jousen viritys, hevosen liike, kohteeseen osuminen. Mulle sattu joku vahinko ja mun eka nuoli osu taulun alareunaa! Siis mä osuin tauluu! Naurettii kaikki. Raven oli parempi, vaik ei osunukkaa heti. Raven kuitenki sai homman taas rullaa ennen mua. Peräs kuitenki tultii ja lopulta me satii molemmat ammuttuu nuolet käynnist tauluu. Pisteitä ei laskettu... :D Lopuks Kimmo pyys meidät raviin ja kokeiltii jousen virittämist siinä. Huomattavasti hankalampaa, mut onnistuttii. Kimmo myös ehdotti, että jos joku haluaa kokeilla, ni saa kokeilla ravissa ampua nuolen tuluu. Mä jätin täs kohtaa leikin kesken. En ollu hyvä ja ravissa vauhti oli nopeempi ja Tinki ja muut uskoakseni vaarassa. Raven uskaltautu kokeilee ja hänelle se suotiin, olihan se luonnonlahjakkuus ihan selkeest! Mä pysyin Tinkin kaa sivussa ja seurasin ku mustatukkanen rohkea nainen ratsasti valkoisella ratsullaan kierroksen ravissa, viritti jousensa kuin elokuvissa ja ampui osuen tauluun. Että näin. Sit mä, häpeissäni kentän kulmassa tilkkutäkkini selässä. Luuseri :D Kimmo pyysi meitä huoltamaan hevoset ja palaamaan vielä kahvihuoneeseen yhteenvedon pariin.

Mulla ja Ravenilla huuli lensi tallissa ja naurettii päivän tapahtumille. Molemmille oli vähä laji kolahtanu ja Raven uskoakseni haluaisi kokeilla lajii enemmänki. Mä taidan jättää tän tähä ja seuraan ennemmi sivusta muiden suorituksii. Mä ratsastan westernii ja nautin luonnosta ja nuotiomakkarasta ennemmi :D Kahvihuonees Kimmo anto meille viel kertauksena ohjaavii vinkkei omii suorituksii ja jätti yhteystietoi lajin harrastamisee liittyen. Hyvä päivä, ehdottomasti ootan lisää tälläsii jännii kokemuksii. Jällee hatunnosto Tianalle ja Hopeakauriin Ratsutilalle!

Vastaus:

Vautsi, kiitos Luke! Hieno tarina! Tinki tilkkutäkki <3 Aina ei tietysti kaikki voikkaan onnistua ;) Luulen, että pienellä harjoittelulla voisi tuokin laji luonnistua teiltä hienosti! Kiva, että lähditte kokeilemaan. Tästä pulitan sinulta 10kp, mutta lisään Tinkille hieman Taitotähteä! ;) Päivään osallistumisesta ansaitset myös 10v€ ja tarinasta 40v€!

Nimi: Luke

30.03.2019 10:04
Lauantai aamuna oli hyvä keli, aurinko paisto ja oli jo auringos tosi lämmin. Yölläkää ei ollu pakkast ollu. Päätin lähtee jo kasilt tallille. Tiana melkei säikähti ku aamutallille pamahtiki jo eka hoitaja :D Tiana oli viemäs hevosii aamuruokien jälkee tarhaa. Pyysin sitä jättää Tinki mulle. Kävin hakee varusteit ja otin Tinkin käytävän puolelle kii. Tiana kuskas hevosii ja pyysin viel et se voi jättää tammapuolen karsinat mulle, mä voisin hyvin putsaa ne ku tuun maastost. Tiana tuntu ilahtuvan siit. Varustin Tinkin tutuil ja turvallisil länkkärikamoil ja suunnattii ulos.

Tallipiha oli suojasa paikka, eikä siin käyny tuulen virettäkää. Aamuaurinko paisto silmää ja jotkuu tintit lauleli kevätlaului. Foxi istu silmät kii tallin seinustan vieres ja nautti "aamutouhuista", Taika taas kipitteli Tianan mukana tarhoilla. Hevoset otti pieniä aamuspurtteja tarhoihi päästyää. Tinki huokas silmät puoli ummes. Nousin selkää. Suunnattii pihan läpi tarhojen ohi ja sulalle ja jo kuivalle hiekkatielle kohti maastoja. Metäs oli lunta, mut ei enää kauheen paksulti. Tie oli sula, metsäs ratsastuspoluil saatto olla viel lumisii kohtii siel mist aurinko ei ollu päässy sulattaa kunnol. Käveltii peruslenkkii. Metäs kävi vähä kylmä, ku ei aurinko lämmittäny viel kunnol ja lumi hohkas kylmää. Otettii hölkälle ja mentiikii joenrantaa aina sillalle asti. Hidastin enne siltaa ja mentii sen yli. Vanha Metsä näytti siistille, ku auringon valo tunki vanhojen kuusien oksien välistä. Siel oli reitti viel lumessa. Käveltii hetki ja lähettii laukkaa Kaurisjärven rantaa menevää polkuu. Se kohta oli suurimmaks osaks sula. Järveltä aurinko pääs rantapuiden välist hyvi lämmittää ja oli kangasmaan onnistunu sulattaa hyvi. Tinkin kaviot tömis pehmeetä maata vasten. Oli tosi hyvä fiilis olla just Tinkin kaa tääl ja tähä aikaa. Aamut on sellasii taianomasii hetkii. Toisaalt oli hiljast ja toisaalt luonto just heräs. Hidastettii ku polku käänty takas metsää. Ei kierretty nyt enää pidemmä kautta, vaa suuntailtii rauhas kävellen takas sillalle. Sillan jälkee otettii viel reipast ravii ja ravattii suolenkin ja lammen risteyksien ohi aina peruslenkin välipolun risteyksee asti. Siit sit löntysteltii takas tallille.

Tallil sain Tinkin purettuu ja tarhattuu reippaast ja autoin Tianaa tallitöissä. Keitettii aamukahvit vielä ja juteltii viikonlopun jousiammunta tunnista ja muistakii tapahtumista. Toki keskusteluihi ain mahtuu myös perus höpötykset hevosista ja tallista noi niiko muutenki :) Tosi kiva hiljane ja rauhalline aamu ja aamupäivä Hopeakauriin Tilalla :)

Vastaus:

Olipa ihana tarina, aamun rauhallisuus huoku tekstistä kyllä! :) Kiva kun kävit myös auttamassa ja aamukahvi seurana. Aamut on <3 Tarinasta 40v€

Nimi: Luke

28.03.2019 15:43
Okei. Näytön paikka. Estetunti, mitä olin ehkä vähä vältellykki. Ensinnäki normaalin satulan ja suitsien kans mul oli ongelmii. Se on hassuu kuinka nopeeta sitä unohtaa tollaset perusjutut. No, Tinki näytti mun silmää oudolle, mut kaikki oli paikallaa ja lähettii maneesille. Tiana siel jo meit oottiki. Alkulämmittelyt suju iha ok ja Tianan kaa siin jotai läppää heitettii. Iha sillei rento fiilis. Sanasto oli vähä mulla hukassa, mut Tiana suomensi mulle ratsastustermistöä. Kun alkukäynnit oli saatu käveltyy ja ravitehtävät suoritettuu, Tiana opasti mut ja Tinkin pääty-ympyrälle. Alettii hakee sopivan tempost laukkaa, estelaukkaa. Sitä sit kaks ympyrää ja suora. Sen jälkee käveltii takas. Okei, täs kohtaa olin viel hengis. Kerkesin jo toivoo et täl täst selvitää, estelaukan opettelulla :D Tiana alko kuitenki siin rakentelee jo jotai esteitä ja mulla alko vähä jännitys nousee. Laukkailtii Tinkin kaa Tianan komennuksen alla ja Tiana kyhäs meille matalan ristikon. Tiana pyys mut käyntii ja pysähtyy sit kuuntelee opetusta. Käytii läpi esteelle tulo, ylitys ja laukan pitämine tahissa. Teorias toi kuulosti helpolle, mut sit tuli mun vuoro. Löydettii laukka ja tultii esteelle, Tinki innostu ja mul meni pakka sekasi heti. Tinki kiels ja meikäläinen jatkoi esteen yli.
- Hevosen kanssa Luke! Hevosen kanssa! Tiana vitsaili mulle.
Takas selkää ja uudestaa. Nyt Tiana selosti mulle koko ajan mitä tehä ja sain hypyn onnistuu. Jes, oli hyvä fiilis! Mentii viel muutama kerta ja se alko tuntuu jopa iha luontevalt. Pitäsköhä joskus huviksee kisaa joku miniluokka :D Loppuverkka mentii käynnis. Jäi yllättäen hyvä fiilis tunnista, vaik vähä olin lentänykki. Lennettii kuitenki suurimmaks osaks Tinkin kaa yht matkaa :D Oon hypänny joskus metäs joo kaatuneiden puidenrunkojen yli, mut ain länkkärisatulas. En mä mitää ratoi oo menny. Iha jännä lisä.

Tallis hoidin Tinkin puhtaaks ja palkkasin sitä. Vähä pien estekärpäne ehkä puras, mut ei kerrota kellee :D Hengasin tallil viel jonkuu aikaa ja mm. kävin vähä tutkii pyörötarhan kuntoo. Märkä, mut sula, ei sohjoo tai jäätä enää. Vois joku päivä taas testaa.

Vastaus:

Hyvä Luke! :D Huomasin vähän viitteitä tuosta estekärpäsestä.. ;) Se paistoi sun kasvoilta kun pari estettä oli onnistuneesti ylitetty. Ehdottomasti vaan rohkeesti kokeilemaan, ainakin silloin tällöin! Hienosti osaat kyllä lentää ihan itseksesikin ;D No joo.. Tunnille osallistumisesta 10v€, tarinasta 30v€ ja tästä suoritus Tuntilainen -merkkiin 20v€ ja sit vielä koko merkki tulee suoritetuksi, siitä lisää 100v€ ja kaiken päälle vielä yks alataso Superhoitaja -merkkiin, siit 30v€! Yhteensä 190v€! Mahtavaa Luke!

Nimi: Luke

24.03.2019 14:57
Aikamoine viikonloppu takana! Lauantai oli kelin puolest ilkee, kylmä ja pilvine. Olin ajois tallil, vaik ei mulla kauan menny Tinkin valmisteluis. Raven valmistautu esteluokkii ja siin häntä jututin. Mä olin ilmottanu mut ja Tinkin laukkakisaan ja temppuradoille, sekä helppoo et vaativaa. Laukkalähtö lähesty ja mä sain Tinkin kuntoo. Western kamoilla mentii, en ois kestäny seläs normivehkeil varmaa yhtää. Laukkalähtö läheni ja ponit ois ollu eka, mut osallistujien vähyyden vuoks me päästiinki heti lähtee. Tinki pinko tosi hyvi ja tuli kolmanneks, se olis voinu tulla paremminki, mut en ollu kunnol lämmitelly sitä ni en uskaltanu hajottaa silt paikkoi. Kaduin tot myöhemmi vaik tyytyväine olinki. Läksin lähimaastoo vähä jäähyttelee ja tultii sit takas kentän luo ku temppurata osuus alko. Eka helppo luokka. Osallistujii oli yllättävän paljo, jopa 9. Hyvä homma et tää oli saanu kannatusta. Rata oli melko tuttuu juttuu täys. Vesiallast meil ei ollu treeneis ollu, mut koska kevät, ni lammikoit oli tullu yliteltyy. Tinki käyttäyty ihan mielettömä hyvi ja lopult voitettii helppo luokka! Vaativas luokas oli tosi hyvät tehtävät ja westernhevonen siit suoriutu kunnial, toki tuo etuosakäännös oli meil vauhikas, johtuen rollbackin ja spinin treenaamisest. No mut maalii tultii ja upeest viel toiseks sijotuttii. Kehno ilma ei enää haitannu yhtää! Vein Tinkin tallii ja venyttelin sen. Ku kamat oli paikoillaa läksin lunastaa loput palkinnot mitä oltii voitettu. Laukkakisast saatii ruusuke, se meil olikii jo karsinan pieles roikkumas paalinnarus, temppuradast kuitattii 20kg säkki Classic täysrehuu ja musta-valkee viltti. Viltti oli iha hyvää materiaalii, varmaa menis lännensatulan allaki. Voitettii myös 1kg pussi hampunsiemenii vatsan toimintaa edistämää. Roudasin ruuat ruokintahuoneesee ja jätin Tianalle lapun et noi säkit voitettii ja et voiks niit Tinkille syöttää ja mis määrin. Ottakoo ne sen ruokintaa tai syöttäköö muille. Ruusukkeet kävin viemäs Tinkin varustekaappii, komeest yks jokasta; ykkös, kakkos ja kolmospalkinto. Ylpee. Hyvil mielin sunnuntain kisoihi!

Sunnuntaina tulin hyvissä ajoin taas. Ilma oli parempi. Aurinko lämmitti, mut tuuli oli puuskis kylmä. Raven ja Leila lähti koululuokkiin ja mä jäin tallille pällistelee. Lueskelin ilmotustauluu ja huomasin et Hopeakauriin Tilalle oli tulos ratsastusjousiammunta kurssi! Ilmottauduin heti! Ihan älyttömän mielenkiintost! Läksin pihalle. Nojailin hetken tallinseinää ja seurailin ratsukkojen kulkuu. Sit läksin kävelee tarhoille hakee Tinkii. Huomasin Papun ja Machon takapellol. Kävelin tarhalle, mut samas näin ku Papu putos Macholt ja läksin hölkkää irrallaa juoksevaa Machoo vastaa.
- Whoouuu... sanoin matalal äänel ja vähä kohotin käsii seisahtumisen merkiks. Macho oli vaa innostunu, mut ei sil ollu tarkotus juosta pakoon. Se seisahtu ja tuli mun luo. Näin ku Papu pinko tietä myöte ratsunsa perää.
- Hei! Papu huus. Kävelin Machon kaa vastaa.
- Moi Paula! Mitä kävi? kysyin kohteliaasti.
- Macho pukitti ja tipuin. Papu kerto vähä surkeena.
- No onneks mitää ei käyny, lohdutin. Ainakaa Papun juoksusprintist päätellen mitää vakavaa ei ollu käyny.
- Niinpä, kiitos kun otit sen kiinni. tyttö kiitteli ja otti ohjat.
- Eipä mitään. sanoin ja käännyin takas tallipihaa. Seurasin et likka pääs takas ratsunsa selkää ja heillä matka tuntuki sit jatkuvan hyvi. Nyt se Tinki sisälle ja kuntoo! Tinki oli portil vastas ja lähettiinki suoraa sisälle. Pikaisesti puunasin tamman kuntoo ja vuoros meil oli Match Show. Osallistujii koko näyttelyy oli yllättävän vähä, mut ei se mitää. Lämminveriset, mihi me kuuluttii ja puoliveriset yhistettii yheks luokaks. Lisäks ainoostaa kylmäveristen luokka pidettii. Meidän luokassa voitto tuli omalle tallille, kun Raven ja Leila komeilivat kauneimpina. Mä ja Tinki jäätii viidenneks eli ei sijoitusta tälle päivää. Mut hyvä fiilis ja hauska tapahtuma. Tallil höpistii viel Ravenin kaa ja päätettii keittää kisakahvit vielä. Myös Tiana tuli paikalle.

Tosi hyvä ja tapahtuman täyteine viikonloppu takana, ens viikonloppu tulee olee kans! Näil mennää!

Vastaus:

Hienoa! Onnea vielä lauantain sijoituksista, Temppuradat oli kuin teille tehdyt ;) Ja myös sunnuntaista, Tinki on hurjan kaunis ja käyttäytyi hyvin mallikkaasti kanssasi! :) Kiitokset myös Papun auttamisesta. Voittorahat on jo lisäilty rahastoosi, mutta tarinasta vielä 50v€! :)

Nimi: Luke

21.03.2019 16:28
Meil on Tinkin kaa nyt treenailtu sliding stopia, rollbackia ja alotettii spinin opettelu. Rollback tytöl on hallus jo, sliding stop alkaa saada sopivaa liukuu ja spin on ollu vasta kuivaharjotteluu. Kotona on kiireitä ollu ja koulun mysteeri vieny ajatuksia muualle. Lumi sulaa vauhdil ja koht maastos ja kentäl sekä pyöröaitauksel pääsee hyvi touhuu. Täl erää ei muuta, pikakuulumisii vaa et tääl ollaa hengis viel!

Vastaus:

Kiva että käyt laittamassa väliaikatietoja :) 10v€

Nimi: Luke

14.03.2019 17:55
Ulkon oliki pilvine päivä, mut ei se mitää. Maastoo lähettäis Tinkin kaa oli sää mikä tahansa. Oltii nyt treenattu viime ajat ni sen takii oli hyvä käydä maastos. Vuoros vois olla suolenkki. Tallil oli hiljast. Päätin siivoo Tinkin karsinan ihan eka. Se oli sotkune ja sen siivomises meniki yllättävän pitkää. Kun sit sain lopult karsinan kuntoo, hain Tinkin satulan ja suitset. Painelin ulos. Jätin satulan kaarellee seinää vaste tallin oven pielee. Suitset jätin yhtee seinäs olevaa naulaa roikkuu ja kävelin tarhalle. Tinki huokas ja lähti tyytyväisen olosena mun matkaa. Me mentii siihe oven pielee ja jätin tytön pää seinää vaste seisoo. Se seiso siin takajalkaansa leputtaen sen aikaa et satuloin sen. Suitset riimun päälle ja nousin selkää. Käänsin Tinkin maastoo päi ja se lähti kävelee rauhas sinne. Vedin viel nahka sormikkaat kätee ja kiinnitin kypärän. Kyl länkkärisatula oli sit kotosa paikka mä aattelin ku käveltii tarhojen ympäri. Tuuli vähä ilkeesti siin peltojen kohdal ja me hölkättii metsän suojaa. Otettii tänää rauhallisesti. Mä luulen et Tinki oli sen tarpees. Se oli ollu vähä villil tuulel viimeks ja nyt se nautti rauhallisest kävelyst. Tultii mökkitielle. Se oli joistai kohist sulanu jo hiekalle. Nostin laukan ja me tultii hidast laukkaa koko mökkitie. Parille mökille oli jo jälkii et niis oli käyty. Mökkikausi varmaa alkais pääsiäisen tienoil. Hidastettii hölkkää ja jatkettii mettää pitki. Metäs oli hyvä mennä, ku ei tuuli käyny. Siirryttii käyntii ku suo alko häämöttää. Suolla kävi taas vähä tuuli. Taputtelin tyttöö kaulalle ja samas metäst kuulu jotai. Pysäytin tamman ja jäin tutkii lähimaastoo silmilläni. Kuulu uudellee ääni, joku käveli metäs. Tinki kuunteli korvat hörössä. Annoin ohjaa ja mentii hiljaa eteepäi polkuu. Äänii ei enää kuulunu ja mä vähä rentouduin. Koht kuitenkii katoin taas mettää ja siel seiso vanha ukko. Säikähin iha hulluna! Säpsähin ja Tinki säpsähti mua. Ukko seiso etääl enkä nähny sitä kunnol. Mut karvalakki ja isot nahka rukkaset siit erotti selvästi. Ukol oli kädes jotakii ehkä joku puitten vesomisee tarkotettu juttu tai joku. Se töllötti vaa siel. Otin Tinkin hölkkää. En ymmärtäny ton ukon möllötystä ja se puistatti mua. Hölkättii pois ja tultiikii koht Kaurisvuorelle. Päätin kiertää viel vuorta pitki. Reitti oli iha hyvi nyt sulanu. Lunta oli joo, mut ei ollu liukast tai muuta. Vuoren rintees viel käännyin kattoo taakse ja se ukko seiso nyt vuoren juurel ja töllötti siel.
- Mitä hit... mä sanoin vähä äänee.
Tinki kuunteli, mut kiivettii rauhas ylös. Toivottavast se ei seuraa, vaik iha ku se nyt meitä kii sais. Unohin koht koko ukon ja nautin upeist maisemist. Tultii vuorta alas hiljaksee ja nää maisemat oli jotai. Päästii turvallisest alas ja joenranta oli kans upee. Hölkättii joenrantaa pitki ja mietin mun ja Tinkin tulevii kisoi. Olin ilmottanu meidät Hopeakauriin kevät kisoihi. Hölkättii risteystä kohti. Mietin et otetaa viel laukkaa vähä enne siltaa. Nostettii laukka ja samas Tinki teki hypähdyksen sivulle. Nappasin automaattisest kii länkkärinnupist ja kestin seläs sivuhypyn. Kannustin Tinkin etee ja lähettii laukkaa. Samas huomasin tienristeykses jonka ohi kiidettii, sen ukon! Se seiso iha risteykses ja sen karvalakin alta en erottanu sen naamaa vaik se oli nii lähel siin. Parta sil oli, sellane vanhan ukon harmaa parta. Sydän hakkas rinnas ja me laukattii sillalle asti ja kovaa! Sain Tinkin rauhottuu ja hiljentää sillalle. Oltii molemmat vähä vapinois mut käveltii loppumatka tallille. Miks se ukko tollee meit jahtas tai miks piti tollee möllöttää. Olis sanonu jotai ni ei olis tarttenu hevosen säikkyy. Koht mua suututti nii paljo et meinasin jo kääntyy ja mennä vähä kouluttaa sitä papparaista, mut onneks hillitsin itteni. Kuitenki oisin löytäny itteni ukon halkopinost 30cm klapeina. Et ehkä iha hyvä näi. Tallipihas Tinki ja mä oltii jo rauhotuttu, mut Tinki katteli mua vähä arvioivasti. Se ei iha luottanu et mä hallitsisin nää tilanteet. Tää saattais vaikuttaa ehkä mun uskottavuutee. Mentii tallii ja riisuin tytön varusteista. Harjasin sen kunnolla ja lahjoin vähä leivillä. Sit vein sen takas ulos. Ulkona Tinki pysähty ja jäi seisoo. Vähä ku mielen osotukseks. Käännyin takas ja talutin toisee suuntaa ja käänsin sit sen takas tarhaa päi. Tinki seuras ja kokeili uudellee pysähtyy. Mä maiskautin ja läväytin riimunvarren päällä mun reitee. Tinki säpsähti ja tuli peräs.
- Älä kuule tyttö yhtää kokeile, kyl me viel täs pärjätää. puhuin sille ja mentii tarhaa. Tinki tönäs mua turvalla ku päästin sen irti. Silitin sen otsaa.
- Ollaaks me kamui? kysyin hymyillen.
Tinki jäi seisoo siihen ja mä poistuin takas tallii. Varusteet paikoillee ja kotii syömää. Jopas oli lenkki. Mettämiehet hyppii silmille.. Bussipysäkille mennes vilkuilin ku pahimman luokan vainoharhane hullu ympärillä olevaa mettää! :D

Vastaus:

Huih, olipa karmivaa! :o Olen kuullut muidenkin puhuvan mystisestä vanhasta miehestä metsissämme.. Kiehtovaa! Tarinasta saat 40v€

Nimi: Luke

11.03.2019 15:22
Olin ollu monta päivää kuumees kotona. Influenssa, kerto lääkäri. En ollu monee päivää päässy Tinkin luo ja mua otti se päähän. O'Haran kisat tulos ja kaikki. Lauantain tulin tallille vähä puolkuntosena. Vaik miestä ei heikota ni jotai sellast se oli. Nojailin talikon vartee jonkuu aikaa ja päätin et ei viel tänää tallihommii. Hain Tinkin ja varustin sen päättäväisesti. Mä ratsastaisin sen läpi tänää vaik olisin mis kunnos! Raahauduin kentälle ja auringonpaiste ja plussakeli piristi fiilistä sen verran et kyl me ne harjotukset saatii vedettyy läpi. Tinki oli ku hyrrä. Sil oli virtaa ku pienes kyläs. Toki sen sähäkkyys oli nyt hyväks ja treenit suju odotettuu paremmi. Saatii pari sliding stop treenii tehtyy vähä pidemmälle. Laukat meni nopeil kierroksil hienosti. Teki hyvää päästä hevosen selkää. Mut ku tuli aika tulla seläst alas, mun jalat petti ja löysin itteni istumast kuralammikosta! Tinki nuuski mun päätä ihmeissää. Nousin ylös mut mun jalat oli iha vetelät. Olo oli kurja, mut hoidin Tinkin asiallisesti ja venyteltiikii viel. Tarhasin sen ja vein varusteet paikoillee. En jääny puunaa mitää erityisemmi. Jätin Tianalle lappuu toimiston pöydälle et olin kipeenä ollu ja et nyt Tinki oli liikutettu. Huomen sit kisat ja jos sit pitäs viel pari huili päivää. Tiistain oli sit palaveri tääl ni siihe tuun kyllä.

Vastaus:

Parantelehan itsesi rauhassa! Hienoa, että tulet silti käymään :) 20v€.

Nimi: Luke

05.03.2019 17:22
Tiana oliki tallil jo ja läks hakee Inestä sisälle just ku tulin. Mä heitin repun pukkarii ja läksin hakee Tinkii kans.
- Taidetaa olla tänää lähös kahestaa maastoo? Tiana jutteli pihalla.
- Joo nii vissii, mä vastasin.
Pujottelin naruriimun Tinkille ja ootin et Tiana sai Ineksen kii tarhasta. Sit vein Tinkin eeltä tallii ja Tiana tuli peräs.
- Jätätkö Tinkin käytävälle? Tiana kysy ja sulki tallin ulko-oven.
- Juu toho Tinkin karsinan etee. mä vastasin ja käänsin tamman käytäväl turpa kohti tallikäytäviä. Tiana jätti Ineksen myös käytävälle, mut sinne Ineksen karsinan luo. Hain satulahuoneest Tinkin kamat. Päähän jätin naruriimun suitsien alle. Suojii en laittanu vaik lumet oli jo aika paljo sulanu. Ei enää polvii asti tainnu olla missää maastoreitil. Tiana oli enne mua valmis, mut ei se mitää, ehin mukaa kumminki :D

Ulkon oli pakkasta. Seittemä astetta. Aurinko välil paisto ja välil oli enempi pilves. Mul oli Revolution Racet taas jalas ja Kingslandin toppatakki pääl. Tianal oli sinine tikkitakki ja se aiko pärjää pelkil ridapöksyil. Noustii ratsaille. Iha kiva lähtee välil toisenkaa eikä ain yksi :)
- Mikäs lenkki mennää? Onko toiveita? Tiana tenttas.
- Mennääks Kaurismäen vuorelle? mä ehdotin ja Tiana lupas et käydää kattoo mis kunnos reitti sinne on. Jos on jäine ni ei mennä. Tinki käveli pitkäl ohjal kaula pitkäl ja rentona Ineksen peräs. Ines taas tanssahteli innoissaa eteepäi.
- Pitäis ehkä käydä tän kaa enemmä maastos! Tiana nauro.
Juteltii siin hevosista. Tiana kerto et eron huomaa Tinkis nyt ku se saa liikutusta et se on rennompi. Tiana kyseli myös et mitä mulle kuuluu enkä oikei osannu vastaa :D Iha hyvää kai :D

Poikettii sit tielt maastoo. Sit aloin kertoilla mun yhdestä hevosesta Ghostista, mikä on mun sedän tilalla nyt. Tekis mieli tuoda se tänne. Juteltii sit siitä kaikkee. Sit Tiana ehotti ravii siirtymistä. Normisti mennää hölkkää Tinkin kaa, mut nyt tamma innostu ravaa reippaammi Ineksen peräs. Ines ei juuri jarrutellu :D Ravattii reipast vauhtii peruslenkkii myöte. Tiana valitti vähä kylmää. Putkihuivi ois pitäny olla. Naiset.. No joo, naama vähä jääty. Hiljenneltii vauhtii ku joenylityspaikka läheni. Joki oli ollu auki jo lämpimien kelien aikaa, mut nyt se oli jäätyny uudestaa. Suunnattii suolenkin suuntaa kohti kaurismäen vuorta. En tajuu miks toi vuori mua veti puoleesa. Juteltii siin Tinkin kaa treenaamisest ja pyörötarhan jäätilanteest ja kaikest muust hevosii liittyväst.
- Haluutko ottaa pientä "jogia" nyt? Tiana irvisteli mun western sanastolle. Mä ehdotin et meen Tinkin kaa eellä ni Ineski joutuu menee hölkkää eikä ravii. Tiana innostu ja vaihettii osii. Nostin Tinkil hölkän ja Ines ei eka tajunnu miks ei mennä kunnol ravii vaa jotai välimuotoo. Koht Ineskii alko hiljallee rentoutuu ja Tiana sai kii mitä mä sille opetin.
- Jalustimet sais olla pidemmät ni olis ku sulla! Tiana keksi.
Käännyttii oikeelle risteyksest. Ratsastettii vuoren etee ja hidastettii käyntii. Aurinko paisto komeest vuorelle. Sanoin siit Tianallekki. Käveltii joenvartta vierekkäi ratsastaen. Tosi mukava lenkki hyväs seuras. Puhuttii siit Vanhan Koulun mysteeristkii. Outo juttu. Tiana viritteli jotai romantiikka juttui. Mysteerimummo oli joku romanttine juttu ja sit se oli jo iha muhu kallellaa.. Onneks sain rauhoteltuu sitä ja suunnattii vuorelle päi.

Vuoren alkupää oli lumine, mut iha noustavis. Tinki pisti kiipeilyvaihteen silmää ja tuli Ineksen peräs hyvi. Rinne nous ja polku oli yllättävän levee viel. Tiana ties varotella et polku kapenee kyl. Tien ylitti vuoripuro, se oli iha auki. Puron kohdal oli kivikkoista ja puro oli pien eikä haitannu eteepäi menoo. Lumi väheni vähä mut ei ollu liukasta. Hyvä reitti. Innostuin täst. Kyselin vähä et millane vuoren huippu on ku polku ei sinne yllä. Tiana kerto et kyl sinne pääsee kattelee, mut varovaine pitää olla. Siel on jyrkkä rinne, mikä näkyyki just lenkille päi. Polku oli hyvä ja päästii sen korkeimpaa kohtaa asti. Tiana toivo et alaspäi tuleva reitti olis yhtä hyväs kunnos. Suoriuduttii iha hyvi, vaik rinne olikii jyrkkä. Yhes kohtaa oli vähä liukkaampaa ja kierrettii polun reunaa myöte. Alaspäi tulles ei juuri juteltu. Molemmat keskitty saamaa hevosensa ehjän alas. Tiana näki alhaal kippuraisen puunrungon. Luontoo on kyl mahtava seurata. Hyvä et muutki arvostaa. Päätettii ottaa laukka viel tähä loppupätkälle. Tiana ja Ines lähti eeltä laukalle ja mä tulin Tinkin kaa peräs. Tianal oli vähä käynnistysongelmii Ineksen kaa. Vissii otti vähä kunnon pääle toi nousu ja lasku. Mukava oli vähä päästellä nyt ku oli nii tarkkaa ja hitaast menty pitkä pätkä. Ei Tinkikää paljoo pinkonu. Iha sillei iisisti tultii kaikki. Laukattii joenvartee asti. Hiljenneltii ja tultii sillan yli. Käveltii loppumatka. Oli kyl hyvä fiilis täst lenkist. Hyvää seuraa jälleen ja upeet maisemat! Ja Tiana tuntu olleen samaa mieltä. Käveltii tallipihaa ja noustii siin pihas seläst pois. Tinki on kyl mahtava tyttö. Taputtelin sitä paljon. Vähä ehkä liikaaki :D Olin sen verta tyytyväine siihe ja tähä pävää. Taas. Näit päivii tuntu ollee kaikki tääl :D Vaik oli pakkast ja viilee, ni aurinko lämmitti sen verta et katolti tippu vesi. Päätin et heti ku tulee tarpeeks lämmin mä haluun pestä Tinkin ulkona! Nyt kuitenki sisälle lämmittelee ja purkaa hevoset. Harjasin Tinkin tarkkaa ja kyl sille oli hiki tullu tuol! Heitin sille loimen ja jätin sen tallii hengähtää.

Vastaus:

Hyvä tarina! Mut en mä mikää pervo ehottelija romantiikka-eukko oo ;) Ei ollu tarkotus lähennellä, sori! :D Lenkki oli mukava ja maisemat hienot! Kiitos seurasta. Tunnille osallistumisesta 10v€+5kp, joten siitä Seurailija -merkkiin yksi alataso täyteen ja siitä lisää 20v€. Tarinasta 40v€, joten yhteensä 70v€ ja 5kp!

Nimi: Luke

02.03.2019 21:52
Lauantaina oli sit tallil tapahtumapäivä ku Tiana oli suunnitellu laskiaisrieha tapahtumaa. Tulin tallille kymmeneks ja paikal oli myös Raven ja Rianna. Tiana tuli kahvihuoneesee kertoo vähä päivän ohjelmast ja me otettii siin aamupalaa. Olikii hyvät tarjoilut. Söin vissii kolme sämpylää. Kaakaotakii kulu. Raven ryysti kahvii niiku aina. Ekana ohjelmas oli rekiretki. Lukas oli valjastanu Riston reen etee. Lukas ja Risto alko olla jo melko tuttu parivaljakko talliympäristös. Ja niist näki et kavereit alkoivat olla. Käytii sit kyytii. Rianna keulille Tianan kaa ja mä ja Raven taakse. Lähettii mökkitien lenkille. Taika ja Foxi jolkotteli mukana. Lunta oli vähä satanu viime päivinä ja oli maa onneks sen verta valkee et rekiretki onnistu. Pakkasta ei ollu ku pari astetta ja ilma oli iha hyvä! Retki suju mahtavasti ja me höpöteltii siin kaikkee tallii ja hevosii liittyvää. Juteltii myös Ristosta. Se on kyl mielenkiintone tapaus. Ihme ettei se oo viel hoitajaa saanu. Kerroin myös mun ja Tinkin edellispäivän kisoista Red Mile Ranchilla. Oltii Tinki-tytön kaa voitettu Trail-luokka Reiningis ei pärjätty ja sen ymmärs ku oltii nii raakoi viel. Lenkil yritin myös tähyillä kouluu, mut puis oli sen verta lunta et en tahtonu nähä mitää ja Raven jo vähä ihmetteli mitä mä urkin mettää ni oli pakko lopettaa.

Tultii jäätä myöte takas tallipihaa. Lukas vei Ristonsa pois ja me jäätii pihalle. Tiana oli keksiny hirveen kivoi leikkei meille... noh, en tiiä kivoi, mut heiluin ku idiootti siel mukana. Ei sen puolee nii pomppi Taikaki. Nimijumpan jälkee oli pantomiimileikki mis piti esittää sanoi ja mulle sattu varsa ja jouhet ja mä elehdin eka ku mikäkii hullu ja viskoin päätä ja laukkasin ympyrää :D Sit jouhii yritin näyttää hännän ja harjan paikkaa ja ku siin osottelin sormella takamustani tytöt nauro kippurassa maassa. Et sellane pelle. Ku leikit oli leikitty, vatsalihakset oli kipeenä naurusta eli oli ne sit vissii kuitenki kivoi leikkei :D

Paineltii kahvihuoneesee taas murkinalle. Ruoka oli hyvää, ite vedin broileripastaa ison lautasellisen. Sit oli aika hakee omat hoitohepat sisää. Mä läksin Ravenin kaa samalle tarhalle. Juteltii meijä hoitsuist ja mä luulen et meil vähä synkkas siin. Raven on mukava likka. Se ja Leila sopi kyl hyvi toisillee. Mut nii kyl sopi Rianna ja Frolloki. Ja mä ja mun Tinki. Mä varustin Tinkin käytävällä niiku yleesäkki, onneks Raven aina varusti Leilan karsinas ni ei tarttenu riita tehä. Kentälle oli kyhätty temppurata. Ok eli täähä oli vähä ku meille trail treeni ;) Tää oli hauskaa ja oli kiva nähä muitte suorituksii. Mul ja Tinkil tää meni ku vettä vaa ja just eile oltii samanlaisii tehtävii suoritettu kisakentäl. Hauskaa tuntu olevan muillaki ja vähä erilaist tekemist toisille. Sit lähettii pellolle. Tiana julisti et oli laukkakisan vuoro. Tää oli jännää. Tinki laukkas kyllä ja osas olla nopee, varsinki ku lännenratsastukses oli osattava ottaa räjähtävii lähtöi pysähdyksist suoraa laukkaa. No täs kisas tarkotus oli laukata pellon toisee päätyy ja kiertää merkki ja tulla takas. Mul oli aika suuret odotukset täst, koska tiesin et Tinki tuli olee nopee käännöksis ja lähös. Toki Frollo oli ison ja voimakkaan olone kaveri. Otettii eka harjotuskierros ja mentii iha iisisti. Hevoset tuntu olevan jo iha valmiit haastaa toisesa. Kokeilin päädys Tinkin kaa vähä vauhikkaammi barrel racing tyylistä käännöstä ja tytöt jäi vähä äimänä kattoo. Kommentit oli sitä luokkaa et epäreiluu! :D Naurettii kaikki. Palattii alkuu ja sovittii et ku meit oli vaa me kolme, et mentii samaa aikaa. Tiana kellotti leikkimielisesti nopeimman radan ja sen sai halutessaa viel kokeilla rikkoo.
- Valmiit, paikoillanne, HEP! Tiana lähetti meidät.
Raven ja Leila sai parhaan lähön ja Frollo ku sai massansa liikkeelle se tuli ku juna! Mä ja Tinki oltii raketti tyylii siel välis. Unohtamatta Taikaa joka piti häntäpäätä :D Kaikki tuli melko hyvi päätyy, mut mun ja Tinkin nopee käännös anto meille pienen etumatkan tallille päi. Paineltii iha täysii ja tultii lopulta melko rinta rinnan kaikki maalii. Tiana nosti käden merkiks kisan päättymisestä.
- Kyllä se nii oli et Tinki ja Luke tais viedä. Tiana ilmoitti iloisesti.
Mä hyökkäsin tamman kaulaa ja halasin sitä. Hyvä fiilis. Jos kisa ois ollu pelkäl suoral, meil ei olis ollu mahiksii, mut käännös oli meijän vahvuus. Mentii kentälle sit jäähdyttelee. Tiana halus viel et me jokaine tehdää seläs maailmanympärysmatka. No meikä sai nostella jalkojaa etunupin ja takakaaren kohal. Hyvää jumppaa! Nopein täs oli Rianna. Mä olin hitain. En oo mikää notkein ukko. Tiana intoutu jumppauttaa meitä vielä selässä muutenki ja se oli kyl iha hauskaa. Ja mä (sattuneesta syystä) yletin nenäl parhaite satulan etukaaree, ku länkkärisatulas on nuppi melkei naamas jo valmiiks :D

Vietii hevoset tallii. Oli ollu huikee päivä. Ihan mielettömän hauskaa! Me oltii Ravenin ja Riannan kaa lähennytty entisestää. Kilpailuviettine Tiana järkkäs viel jonkuu letityskisan ku siin hevosii hoidettii. Ei meikän sormet taivu nii nopeest ku likkojen. Rianna kiros Frollon järkyttävän pitkää ja paksuu harjaa, ku taas Raven vetäs Leilan tukan nutturalle käden kääntees. Sain mäkii Tinkin otsatukan letitettyy! Joo sit hepat ulos ja varustehuoltoo. Oli mukavaa porukas huoltaa varusteet. Varustehuollon jälkee painuttii viel päiväkahville. K-marketin Erkki oli toimittanu laskiaispullat meille ja Tiana oli leiponu jotai piirakkaaki. Hyvät oli herkut. Koiratki sai osansa.

Vastaus:

Ihana tarina, kiitos osallistumisesta! :) Eli tästä napsahti 50v€ + 5kp tapahtumaan osallistumisesta ja putkihuivi lisätään sun sivulle!

Nimi: Luke

26.02.2019 19:08
Kävelin toiveikkaana tallille. Tänään alottaisin treenaa Tinkillä Sliding Stopia. Ei mikää helppo liike ja opettamine veis aikaa. Ajatuksii pyöri mun päässä, mut olin tosi motivoituneella tuulella ja ku Tinki oli varustettu, lähettii maneesii. Puolen päivän aikaa maneesii tulvi valoo ikkunoist ja siel oli ihan mielettömän rauhalline fiilis. Pöly leijaili valojuovissa. Lämmittelin Tinkii tekemällä pysähdyksii. Täl kertaa tein pysähdykset ilman äänimerkkii ja pelkäl istunnalla. Työnsin jalkoi vähä eteekantapäät alas ja istuin rentona, nojasin aavistuksen eteen selkä vähä pyöreenä. Tinki osas tän ja teki työtä käskettyy. Tinki alko kuunnella mun pyyntöi ja vastas niihi. Siirryttii ympyrälle ja tein käynnis näit pysähtymis harjotuksii istunnalla. Välil tein rollbackin ja vaihoin suuntaa. Käynnis tää onnistu jo iha hyvi. Oli aika siirtyy jogii. Aloin tehä pysähyksii lisäämällä mukaa sanan whooouuu, jota pysähtymisee käytin yleensä. Eli jogii, whooouu ja istunta. Eli melkei sulin satulaa. Tinki pysähty hyvi. Tein parikertaa tän nii, et peruutin viel heti perää, et Tinki tajus et käskyst oli pysähyttävä NYT eikä kohta. Tinki alko parin pysähdyksen jälkee olla herkkä ja se pudotti peräpäätää pysähykses. Tehtii treeni pienen tauon jälkee pari kertaa suorallakii. Ensi käynnist ja sit jogist. Olin tyytyväine tähä päivää. Loppuu otettii rentoo laukkaa pari kierrost ja sit ravailtii vähä rennommi ympäri maneesii. Noi pysähys treenit ja myöhemmi varsinki toi Sliding Stop on tosi rankkoi liikkeit hevoselle. Siks on hyvä antaa sen mennä myös rennosti. Tinkil varsinki ku sil oli taipumus vetää selkä jumii. Taputtelin Tinkii kaulalle. Se on kyl mielenkiintone tamma. Ja oppivaine. Joistai asioist sil on selkeesti hajuu, et se on ne joskus oppinu joo. Tallis venyteltii. Pitäs pyytää Tianaa tilaa Tinkille hieroja. Kestäs tyttö kunnos ku treenit kovenee ;) Vein Tinkin viel tarhaa nauttii päiväst. Siivosin sen karsinan ja jäin viel lakasee käytävätki. Kovasti into nousee täs hommas.

Vastaus:

Mahtavaa Luke! Teillä on kova buugi päällä! Jätä vaikka Toimistoon ilmoitusta kun haluat, että tilataan se hieroja :) Tekee varmasti hyvää, nuo treenit on sen verran rankkoja ja vaativia. Tarinasta 30v€

Nimi: Luke

24.02.2019 16:05
Koko viikonlopun oli ihan huikeet kelit. Oli reilusti plussalla ja aurinko kuumotti kans. Sunnuntaina tulin Hopeakauriin Tilalle tarkotuksena ratsastaa Tinki. Jos ulkokentällä kokeilis vähä satulan kaa juttuja. Vesi juoks jään päällä ja alla hiekkatiellä ja lumi suli suhisten. Fiilikset korkeella. Tallipihassa oli jo tallin seinän vierustat sulanu melkei kokonaa. Heitin repun pukkarii ja marssin tallin läpi tarhoille. Tammat nukku auringon paistees ilman loimii. Tinki huokas ja irrottautu porukasta. Se lompsi portille mua vastaa. Avasin porttii ja otin sen kii. Tinkille oli varattu käyttöö nyt mun ostama naruriimu. Kiva juttu. Pujotin riimun sille ja vein tytön tallii. Sidoin riimunnarun Tinkin karsinan kalterii ja Tinki jäi käytävälle seisoo. Kävin hakee harjat, nekii oli nyt helpompi kulettaa ku oli laatikko niille. Harjasin tammaa melko pitkää. Se oli nauttinu keväästä pihalla :D Märkä ja likane takamus vähä paljasti touhut. Samoin kaula. Ku sain sen raapattuu puhtaaks, kävin hakee satulan ja huovan ja satuloin sen. Sitte viel juoksin suitset ja suojat. Sit mulle välähti et empä muute kattonu kentän kuntoo. Toivotaa et sinne pääsee. No Tinki valmiiks ja me lähettii ulos.

Aurinko oikei porotti. Kuuma tuli kyllä jos oli suojane paikka suoraa auringossa. Vesi tippu räystäitten reunoilt ja lorisi ränneistä. Taika ja Foxi nukku talon kuistil. Mä asensin kypärän päähän ja mentii kattoo kenttää. Osittai lumine, osittai vesilammikoita ja jäätä ja yhes nurkas jo hiekka paisto. Toi jää vähä arvelutti. Mut otetaa varovasti. Mentii kentälle ja mä suljin portin. Nousin vast kentäl selkää. Käveltii ympäriinsä kenttää ja joissai paikois jää oli nii pehmeetä et se murtu kavion alla. Lähettii hölkkää ja hölkättii molempii päätyihi isot ympyrät ja uraa myös. Ne alko erottuu iha hyvi. Hallin puoleisen päädyn toine kulma oli nii liukkaalla jäällä, ku se kohta oli varjossa, et siitä ei uskaltanu mennä ainakaa yhtää kovempaa. Tein vähä Tinkillä siirtymii hölkän ja hitaan laukan välillä. Sitte käveltii hetki. Nyt ei päässy kunnol treenaa ku oli toi kulma jäässä. Nousin selästä ja Tinki jäi seisoo paikoillee. Kävin potkii jäätä, mut ei se siit ottanu yhtää itteesä. Päätin käydä taas vähä hallin kuurilla. Tinki katto korvat hörössä et mihi mä taas läksin. Kävelin hallille ja traktorikuurissa oli jälleen mulle työkalu. Punane rautakanki. Raahasin sen kentälle ja iskin muutamii kertoi jäähä. Reikii tuli, mut ei muuta. Hakkasin reunemmasta ja sit lohkes pari palaa. Paiskoin siin aikani ja Tinki paistatteli päivää kentän aurinkoises päädys. Lopulta mä olin saanu hakattuu jäätä pois sen verra, et uraa pysty kiertää turvallisesti. Ihan sinne reunaa aidan vieree jäi viel, mut olkoon! Palautin rautakangin kuurii ja palasin Tinkin luo. Nousin selkää ja käveltii pari kierrosta et ura erottu vähä selvemmi myös siin nurkas mis olin riehunu äske. Sit ohjasin Tinkin kentän keskelle ja nostettii hidas laukka. Laukkasin pääty-ympyrän pariin otteeseen. Sit vaihdettii laukkaa ja otettii toisen puolen ympyrä kahtee kertaa. Keskellä vaihto ja nojasin etee. Tinki kiihdytti vauhtii ja mentii kovaa yks kierros. Nousin istuu ja laukan vaihto ja taas etee ja kiihytettii yks kierros. Sit otettii seis ravii ja käyntii. Vauhtimimmi, mä tuumin. Käveltii kentän ympäri ja kokeilin nyt kentän keskellä ekaa kertaa rollbackia. Rollbackissa hevone tekee nopeen käännöksen heittämällä etupäänsä takapään ympäri. Nostettii hidas laukka eka ja laukkasin kentän päädyn ympäri, sit pitkäl suoral jarrutus. Tinki pysähty, mut jarrutus ei ollu ihan nii ku olis pitäny. Annoin ohjal merkkii ja rivakka käännös takas sinne mist tultii. Se meni iha ok. Sit laukannosto ja takas. Välis ratsastin pääty-ympyrän ja toisel pitkäl suoral rollback. Nyt Tinki alko päästä oikeesee rytmii ja pysähdykset alko sujuu. Hyvä. Käveltii muutaman rollbackin jälkee hetki. Treenattii nyt peruutuksia. Tinki hallitsi peruutukset hyvi ja sen kaa pysty peruuttaa melko pitkääki. Sit treenattii viel pari kertaa rollback, mikä alko olla jo aika hyvä. Riittää tält päivää. Spin ja sliding stop vielä hiottava kuntoo, ni aletaa olla kisavirees. Lähettii kävelee hallin taa pellolle loppukäyntei. Lunta oli viel melko paljo, mut Tinki selvis kyllä. Käveltii kerran pellon ympäri ja tultii pois. Nousin selästä.

Tallissa mä riisuin Tinkin varusteista ja me venyteltii vähä käytävällä. Tuli uusii liikkeitä nyt ni pidetää lihaksist huolta ;) Harjasin Tinkin ja se oli vähä hikine. Heitin sille loimen niskaa ja jätin hetkeks karsinaa. Pesin sen suojat silläväli. Oli aika kuraset. Pistin kahvin tippuu ja selasin ilmotustauluu. Nyt oli aika paljo kaikkee taas tulossa. Tai mulla ja Almalla oli oma seikkailu, mun ja Tinkin ekat kisat olis perjantaina ja tallin laskiaisrieha lauantaina. Että tekemistä riittää. Hyvä nii!

Vastaus:

Ihana tarina! Sieltä se kevät tekee tuloaan! <3 Hienoa, että uskallat käydä vähän "romuhallissa" välillä varkaissa, sieltä saa kyllä lainata kaikkea mitä löytyy, kunhan palauttaa takaisin aina omalle paikalleen :) Luulen ainakin, että Tom on samaa mieltä :D Teillä menee Tinkin kanssa hienosti ja uskon, että tamma arvostaa päästessään touhuamaan "omaa lajiaan". Mahtavaa, että löysit tilallemme! :) Tarinasta 50v€

Nimi: Luke

21.02.2019 17:37
Kylmä pakkaskeli, mut aurinko lämmitti. Maa oli iha kohmees. Kävelin tallille. Metäs pörräs lintui. Alkaa luonto herää kevääsee. Joo vuoros olis maastotunti ja tallipoika vetää sen. Tallipiha näytti houkuttelevalta auringonpaistees :) Tallis oli lämmin. Rianna oli jo siel rehkimäs Frollon karsinan kaa. Mä päätin siivoo vast lenkin jälkee. Varustehuonees aloin kasaa lännensatulaa kasaan. Se näytti hyvältä. Otin mukaa viel suitset ja maton satulan alle. Sitte Tinkii hakee tarhasta. Rianna lähti hakee Frolloo.

Kiinnitin Tinkin käytävälle yhellä narulla kii. Rianna päätti laittaa Frollon karsinaa ja Lukas olikii jo varannu Riston karsinaa. Lukas tuli varustehuoneesta.
- Päivää. se sano ja me tervehdittii.
- Mahtava ilma lähtee maastoo vai mitä? Lukas jatko.
- No on todellakin! Rianna intoili ja harjas friisiläisoria.
Tinki oli vähä läheisyyden kipee jä mä hellin sitä vähä. Harjasin pölyt pois ja nostin eka maton sen selkää. Sit nostin satulan. Lännensatulat on painavii ja parhaite sen saa selkää vähä heittämällä. Tinki seiso paikallaa hienosti.
- Upee satula. Rianna kehas.
- Kiitti, nii mustaki ja ootan jo et pääsee testaa! vähä innoissaa kerroin.
Säädin mahavyön oikei ja muut remmit kohillee. Jalustimii ei paljoo selästä enää korjailtas. Sitte viel suitset. Tinki oli melko nopeesti valmis ja sain vähä ootella muita. Ei se mitää.
- Mennään mökkitien lenkki! Lukas ilmotti.
Mun sydän vähä pomppas. Alman pitäs olla mukana nyt! Täytyy tähyillä vähä metsikköö ;)

Pihassa noustiin sit ratsaille ja uus länkkärisatula tuntu ihan mielettömän hyvälle. Nyt asento oli hyvä ja tuntu et voisin vaik kiipee puuhu tän hevosen kaa. Lukas meni kärkee ja lähettii liikkeelle. Mä jäin Tinkin kaa taakse. Lukas puhu paljon ja piti hyvää mieltä yllä koko ajan. Se oli hyvä. Riannal tuntu luistavan juttu sen kaa. Mä en kaikkee ees oikei kuullu ku olin takana, eikä se kyl haitannu. Ilma oli ihan paras. Ei tuullu ja aurinko lämmitti tosi paljon suojasis paikois. Varjosemmas oli kyl heti sit hyytävää. Otettiinki heti peruslenkin alussa jo ravii. Kaikki hevoset toimi hyvin. Tinki-tyttö pärjäs hienosti miesseuras ja se tuntu pitävän täst satulasta kans. Se liikku rennomalla askeleella ja ku mä olin rento, se heijastu Tinkii. Hidastettii sit käyntii ja käveltii sen uittopaikan ohi, mis olin yks päivä käyny. Nyt oltii sit uusil maastoil. Tarkkailtii Tinkin kaa molemmat ympäristöö. Tääl oli hyvät maastot ja mitä sit ku kesä viel joskus tulee! Sitte saavuttii sille kuuluisalle mökkitielle. Ei mitää käryy mil kohtaa se Vanha Koulu oli. Kattelin mettää, mut siel näky vaa... no, mettää.
- Nostetaan ravin kautta laukka! Lukas komens ja sit mentii. Laukkasin Tinkil mökkitietä ja selasin välil silmilläni mettää. En ehtiny huomaa mitää ja sit jo alettii jarrutella. Lukas veti ryhmää turvallisesti ja me käveltii päädys oleva lenkki. Mietin et pitäs vähä katella niit mökkeikii et kellä on vanha huvila. Tietäs vähä mist sitä vanhaa ukkoo lähtee ettii. Nostettii ravi taas ja aloin katella mökkei. Eka mökki oli liia uus.. no sit mutkas oli kyl vanha mökki, mut ei tot huvilaks voinu luokitella. Nostettii laukka ja nyt mä ehkä näin sen! Vanhan talon seinien reunoi saatto hahmottaa risukon seasta! En pystyny sanoo suoraa et se olis ollu koulu, mut jotai tuol oli! Katoin eteepäi ja hymyilin. Jes, siel se tais olla ja samas katoin järvelle ja kuvauksee sopiva huvila kyyhötti rannas. Okei eli tuonne sit! Huvilan piha tosin näytti sille et siel ei juuri talvel oltu käyty. Niiku oli muutki mökit. Ei juuri mökkiläisii näkyny. Hidastettii taas ravii ja sit käyntii.
- Mites siellä takana sujuu? Lukas huikkas mulle.
- Tääl ollaa. Kaikki hyvi! mä vastasin.
- Sori ootte siel vähä eristyksis. Rianna poti syyllisyyttä.
- Ei mitää just hyvä näi. mä korjasin sille.
Oltii takas peruslenkil. Käveltii loppumatka. Oli ollu nii paljo tapahtumaa et lenkki oli menny tosi nopeesti. Loppukäynneis juteltii jo kaikki yhessä. Mä olin ratsastanu vähä lähemmäs Riannaa ja Frolloo ja Lukas ratsasti Ristolla tien sivua ja oli kääntyny juttelee meille. Rento meininki ja hyvä ilma. Loistava tunti.

Vastaus:

Kiva tarina! :) Lukaksella oli vähän testimielessä nämä pari tuntia pidettävänä, että kuinka hän vetäjänä selviää ;) Hyvin tuntui menevän kumpikin, kiva juttu! Voi käyttää vetäjänä ehkä toistekin :) Kiva kun sait oman satulan alle ja pääsette nyt etenemään Tinkin kanssa vähän toisella tavalla! Tarinasta saat 40v€, tunnille osallistumisesta 10v€ ja maastotunnille osallistumisesta saat Tuntilainen -merkkiin tarvittavan alatason suorituksesta 20v€! Eli yhteensä 70v€

Nimi: Luke

20.02.2019 16:48
Välipäivä Tinkillä, mut tallille eksyin kuitenki. Tulin just tallii ku mustatukkane likka tuli Tianan ja Leilan kaa sisää. Tää oli salee se Raven! Ne oli Leilan kaa ollu pitkää kimpas. Olin jostai bongannu. Oli heppakerho aika ja kysyin voiks mä auttaa Ravenii. Raven pyys viemää Leilan kamat pois. Mä tein työtä käskettyy, niiku hyvä tossun alla oleva mies tekee... Hei! :D Menköö tän kerra.

Ku Raven oli saanu tammansa hoidettuu, me mentii kahville. Rianna tuli piipahtaa tallil kans. Se epäili et on kuumees. Jutskailtii siin porukas hetki ja juotii kahvii. Tääl oli kyl hyvä porukka. Ku sosiaaline kanssakäymine alko riittää siirryin pihalle Tinkii moikkaa. Silittelin Tinkii hetken ja syötin herkkui. Ulkona tuntu kylmälle enkä siks kauaa viihtyny tarhal. Lukas oli tänää taas töissä, joten karsinan siivouski oli jo hoidettu. Olin viimein saanu rahat kasaa omaa lännensatulaa varte ja olin sen käyny ostaa. Uudet varusteet tulis huomenna mun veljen kyydil tänne. En niitä lähteny bussil rahtaa. Että sellast tällä erää.

Vastaus:

Mukavaa kun viihdyt tallilla muutenkin ja olet hyvin avulias (tossun alla) :D 20v€

Nimi: Luke

19.02.2019 16:25
Ha! Tänää meil oli Tinkin kaa alkeis koulutunti! Kyl se on itteesä yritettävä kehittää jotenki. "Opissaha tääl ollaa" niiku joku viisas joskus sano. Eli tallille kahekstoista. Lukas oli siivoilees karsinoita ja mä kerkesin helppii sitä Tinkin osalta. Tinki on seinäpissaaja ja pissapaikka on karsinan takana. Näppärää toki, mut melkone työmaa aina sitä sit irrotella. Kikkareet se on tykittäny osittai seinälle tai sit ne on rivissä pissapatjan päällä. Tänään otin vähän lattiaharjalla ja vedellä Tinkin karsinan seinääki sit puhtaaks. Lukas oli pistäny tamman taiteellisuuden kans merkille ja yhessä siin sitä päiviteltii. Varustehuoneesta etin yleissatulan, siihe huovan ja suitset meilt löytykii. Päätin mennä hackamoreilla. Toivottavast me niil pärjätää. Toki mun osaamine on suurempi huolenaihe. No sit tyttö tarhasta. Ulkon sato vettä. Maa oli liukas ja kiiltävän jäine. Lumi märkää ja raskasta. Tinki oli kastunu tarhailles ja sen harjaamises ja pyyhkeen kaa kuivaamises meni yllättävän paljo aikaa. Jalkoihi laitettii suojat. Tinki näytti iha oikeelle ratsulle.
- Näytön paikka sitte! mä julistin ja lähettii suuntaa maneesille.

Tiana oli maneesissa ja korjas esteitä pois kentält.
- Helouu! Tuu vaa mä korjaan nää mun jäljet täältä vaa! tummatukkanen ilopilleri hihkui ja jatko raatamista.
- Ok tarviitsä apuu? mä kysyin kohteliaasti.
- Kyl tää tässä menee, sä voit nousta jo selkään. nainen hymyili ja osotteli kentän keskelle.
Koska esteitä ei ollut enää jäljellä kuin yksi puomi ja kaksi tolppaa, mä uskalsin noudattaa käskyy. Talutin Tinkin kentän keskelle ja nousin ratsaille.
- Ei saakeli taas... manasin itekseni.
- Mitä? Tiana käänty takamus pystys kuuntelee.
- Ei mitää ku tää satula on hirvee. mä nauroin ja Tiana nauro kans.
Tiana sai loputkii kamat pois kentält ja puhisti kätensä toisiisa läpsäyttäen.
- No niin Luke. Tiana valmistautu selkeesti ottaa haasteen (eli mut) vastaan.
- Käynnissä alat kiertää uraa ja päätyihin teet voltit! se anto ohjeen ja mä läksin polvet sylis toteuttaa sen toiveita. Alkutunti meni lähinnä mun asennon ja apujen läpikäymiseen. Tiana sovelti kyl hyvin sitä et Tinki toimi vähemmälläkii ja et ei meijän väkisi tarvii alkaa suusta tietenkää kiskoo jos ei tarvi. Ratsastusradan teissä Tianan piti vähä muistutella mulle mitä mikäki tarkottaa, mut perusajatus mulla oli hallus ja mä periaattees teorias tiesin mitä se multa halus. Välil vaa tuntu et mä ajattelin et noin teen ja kroppa ei tajunnu mitää. Ja mikä yllätti, toi normisatula oli mun vaikeuksist pienin. Aloin tottuu siihe.

Ravitehtävät suju Tinkilt ok ja mä olin lähinnä matkustaja, tää keskiravi oli kyl ihan melko helppo nakki, jos täs kohtaa uskaltaa nii sanoo. Tiana kehu mun asennetta. En mä periks antanu vaik lähtökohdat oli melkosen surkeet. Kolme laukkaympyrää oli taas meille yhtä tavallista ku käynti ja tässä me onnistuttii sen verta hyvi, et Tianaki sen sano äänee. Se sano et kyl meist sen lännen vivahteen näkee, mut ei se haittaa ku homma kulkee. Laukan vaihto meil onnistu painoavuilla ja vastalaukka oli myös tuttuu lännentouhuist. Eli täl saral me pärjättii. Mietin jopa jossai kohti ettei tää ehkä nii kauheet ollukkaa. Pelottavinta edelleen et se satula ei vaivannu mua. Sit oli vuoros pohkeenväistö. Tää oli meille ehkä päivän haastavin tehtävä. Täs oli apuja pakko käyttää ja liian monta liikkuvaa osaa miehen aivoille. Onnistuttiin kyl joo, mut ei me kyl tyylipisteis pärjätty! Ravissa tää suju paremmi, koska Tinki ties jo mitä haettii ja mä tein jotai epämäärästä liikehdintää selässä. Lopputulos oli kummiski pohkeenväistöö ravissa. Loppukäynnin aika ja Tianan kaa kerrattii tuntii. Hyvää palautetta tuli ja nyt ehkä vähä luottavaisemmi mieli seuraavalle tunnille mukaa.

Läksin viemää Tinkii tallii ja Tiana tuli meijän kaa. Juteltii niitä näitä siin ja mä vein Tinkin karsinaa. Purin sen varusteet ja vein paikoillee. Venyteltii lopuks vielä tallikäytäväl ja vein sit tytön viel ulkoilee. Ei se kovin ollu hionnu. Mä ehkä enemmä. Ilmottauduin myös estetunnille alkeisryhmää. Onha nää alta saatava pois! :D

Vastaus:

Mahtavaa Luke! :D Ei se oo kuule niin paha miltä vaikuttaa ;) Tekee hyvää välillä käydä mukavuusalueen ulkopuolella, eikö? Teillä meni kyllä tilanteeseen nähden hyvin, jos näin voi sanoa.. :D Elikkä ensinnäkin itse tarinasta saat 40v€, tunnille osallistumisesta +10v€, Tuntilainen -merkin koulutunnin alatasosta 20v€, plus että tämä oli sinun 10. hoitokertomuksesi, joten olet suorittanut seuraavan tason Superhoitaja -merkkiin ja siitä +30v€! Tästä yhteensä siis 100v€! :)

Nimi: Luke

18.02.2019 16:07
Maanantaina päätin pysyy pois selästä, mut en pois tallilta. Eli maastakäsittelypäivä tänää. Tallille kävelles mietin et joo meen ulkokentälle. Tänääki oli plussan puolel toi keli ja aurinko kurkisteli. Hyvä ilma siis. Tallil laskin repun pukkarin nurkkaa ja kävelin Tinkin karsinalle. Joo se on maanantai ku Lukas on tullu töihi. Mä mietin ja kattelin hyvin siivottuu karsinaa. Kupitkii oli siistit, eli ei mulle töitä tääl. En ottanu mitää välineitä kentälle. Riimu ja naru vältti tarha-kenttä välille. Kävelin kädet taskus pihalle. Taika-koira juoks mua vastaa ja kyykistyin sitä silittelee. Se yritti pestä mun naaman ja mun oli pakko nousta ylös ettei se kaada mua. Tarhoilla oli nakuja tyttöjä. Loimille ei juuri ollu käyttöö ku aurinko lämmitti. Leila lepuutti jalkaansa ja nukku tarhan perällä. Tinki ja Melli päivysti portin lähellä. Tinki höris ilosesti mut nähdessää.
- Moro tyttö! Ja Melli kans. Hyvä ilma eikö? juttelin niille.
Tinki työns päänsä mun sylii ku pääsin tarhaa. Silittelin sen poskii molemmilta puolilta Tinkin nojatessa päätä minuu.
- Hyvä tyttö olet. Lähetääkö vähä touhuamaa?
Lähettii tarhasta ja mentii suoraa kentälle. Laskin Tinkin vapaaks kentälle. Otin siltä päitsetki pois. Eka se ravas vähä kenttää ympäri häntä pystyssä. Annoin sen olla ja korjailin aikani kuluks pari kakkaläjää talikolla kentältä pois. Lumen alta paljastu nää yllärit ku lumi suli hiljallee pois. Tinki tuli kattoo mitä touhuun ja pistin talikon pois. Kävelin kentällä ympyröitä ja ympäriinsä ja välil tein pysähdyksii ja kokeiltii peruutustakii. Tinki käveli mun perässä ja aina ku pysähdyin se kosketti turvallaa mun olkapäätä. Ku läksin peruuttaa se eka vähä ihmetteli, mut ku kevyesti kädel painoin sen rintaa, sekii lähti peruuttaa. Tehtii tääki parikertaa ja se alko älytä jutun juonen. Sitte kävelin kentän keskelle ja käännyin Tinkii kohti ja se stoppas. Näytin toisel kädel suuntaa ja nostin vähä toista kättä "ajamaa" Tinki liikkeelle. Tinki lähti kävelee vasempaa kierroksee. Se ei poistunu ns. ympyrältä vaik ei ollu missää kii. Kävelytin sitä kierroksen ja sit nostin ajavaa kättä korkeemmalle heilauttaen sitä samalla.
- Ja mennää. sanoin vielä merkiks ja Tinki siirty tosi rauhallisee hölkkää.
Se hölkkäs ympyrällä ja mä ohjaaval kädel välillä hidastin sen vauhtii, jos meinas ravii mennä. Tinki kuunteli herkeemättä. Sit maneesin ovi aukes ja sen keskittymine herpaantu. Se katto maneesille ja mä äkkii yritin korjata sen pysähdyksii.
- Whooouuu. mä hiljensin ja asetuin omalla keholla sitä vastaa. Tinki hidasti ja pysähty kokonaa. Mut ei välttämättä mun käskystä vaa se tuijotti pää upeesti pystyssä maneesille päi. Tiana tuli maneesista Ineksen kans ja Lukas perässä Kiiralla.
- Moi Luke! Tiana huikkasi ja heilautti kättään.
- Moro! mä huikkasin takas ja heilautin omaa kättä merkiks.
- Tinki! Hep! mä kokeilin saada tamman huomion itteeni ja maiskautin suuta lisäks.
Tamma käänty ja katto vielä ja lähti kävelee kentän laitaa pitki. Mä yritin käsillä huitoo sen huomioo takas. Mut se pysähty viel kattoo uudellee. Sit mä ajoin sen liikkeelle maiskuttamalla ja taputin käsii yhtee merkiks ja Tinki heräs. Se lähti ravaa häntä pystys ympyrälle mun ympärille ja mä viittelöin sen hölkkää. Sit ku Tiana ja Lukas oli hävinny tallii ja sain Tinkin täyden huomion, mä kannustin sen laukkaa. Tinki laukkas nöyrästi pää alhaalla. Laukkuutin sitä jonkuu neljä kierrosta ja sit hidastelin sen käyntii. Sitte käännyin selin Tinkii päi ja hetken kuluttuu mä tunsin sen turvan mun olkapääl. Silitin sitä palkinnoks ja lähetin sen toisee suuntaa tekemää samat temput. Tinkil oli kyllä hyvä liike. Siit erotti jogin ja ravin erot siinä missä lopen ja laukankii. Tällä vois olla oikeest hyvä kisata. Mua vähä jännitti maaliskuun kisat, koska mieluummi olisin alottanu traililla. Vähä helpompaa tekemistä. Mut ei siin mitää ku härkää sarvist ja luulot pois heti! Ku Tinki oli työskennelly oikeeseenki kierroksee, me lähettii loppukäynneille maastoo. Otin Mellin riimunvarren lainaa ja kiinnitin sen Tinkin päitsien toiselle puolelle ikään ku toiseks ohjaks. Ponkasin selkää ja käveltii tarhojen takana oleva suora ees taas. Tässä sitä selässä istutaa vaik ei pitäny... Ku tamma oli hoidettu ja puunattu ja hyvin syötetty herkuilla, palautin sen viel nauttii päivästä muitten tammojen kaa. Ite hengailin viel hetken tallil tutkien ilmotustauluu ja huitasin naamaa vähä evästäkii.

Vastaus:

Hyvää työtä Luke! Teistä tosiaan on kisaradoille! Kunhan saat satulan alle, niin pääsette vasta kunnolla vauhtiin! Tällainen työskentely lähentää teitä paljon ja auttaa luottamuksen kasvamisessa. Jatka samaan malliin! :) Tarinasta 50v€

Nimi: Luke

17.02.2019 19:21
Sunnuntaina oli kylmempi päivä, mut iha hyvä aurinkoine. Aattelin et jos maastoo lähtis seikkailee. Tallilla oli muute hiljasta, mut Tianal oli joku ADHD vaihe päällä ja se suunnitteli kaikkee tapahtumaa taas. Iha hyvä et on aktiivine vetäjä talleil. Läksin alta pois ja Tinkin kaa maastoo.

Tinki oli melko meneväl tuulel sen näki jo tytön ilottelust tarhassa :D Pierupukkien saattelemana neiti tuli portille mua vastaan. Suitset päähän ja menoksi. Tarhojen jälkee Tinki alko tepastella ja menohalui tuntu löytyvän vähä liiakskii. Näinköhän mä nyt saan ekat ilmalennot. Mä mietin :D Mentii peruslenkkii mettää. Tarkotus tutustuu Vanhan Metsän lenkkii. Tinki siirty hölkkää ja hölkättiikii joen varren sillalle asti. Tinkil oli paljo virtaa, mut saatii hyvi treenattuu siirtymisii jogin ja ravin välillä. Tinki oli saanu nyt irrotella ni rauhottu kävelee enne siltaa. Fiilisteltii hetki sillal. Joki oli sulanu osittai jo ja vesi liikku hitaasti eteepäi. Joki oli aika levee. Lunta oli kyl metäs viel aika paljon. Sillan jälkee lähettii kiertää Vanha Metsä oikeelta kautta. Nostin Tinkillä laukan. Laukattii reipast vauhtii Kaurisjärven rantaa. Laukka oli kyllä ilman satulaa huomattavasti miellyttävämpi ku ravi :D Osa polusta oli sulanu ja jäätyny liukkaaks ja piti vähä keskittyy hakee turvallisii reittei. Tinki on onneks varmajalkane kaveri. Hidastettii käyntii. Tultii risteyksee mis piti päättää mennääkö pitkä vai lyhyt lenkki. Valittii nyt lyhyt. Puissa ei ollu lunta ja tuuli humis puitten latvois. Metäs ei tuullu. Puut kyllä natis välillä vähä aavemaisesti. Vanha Metsä oli tosiaa vanha metsä. Se vaikutti siltä ku olis ollu aina siin ja tienny paljo enemmän ku sä ikinä. Sellane kaikki tietävä vanha kärttyne ukko. Sellane tää mettä oli. Tinki käveli nyt rennosti eteenpäi ja tultii seuraavalle risteyskohalle, mis se pitkä lenkki tuli takas tälle lyhemmälle. Kohta oltas siis taas sillal, muistelin karttaa. Kannustin Tinkin hölkkää ja hölkättii sillalle. Päästii vanhan metän uumenista takas joen vartee peruslenkille. Tääl oli turvallisempi olla. Mua vähä kyl jännitti tuol vanhan metän syvyyksis. Siel ei aina nähny kovin kauas vanhojen kuusipuiden oksien sekaa. Siks ei ain tienny ootsä siel yksi vai joittenkii ympäröimänä. No nyt olin kuitenkii turvallisesti avarampaa lehtipuumetsää. Laukattii siit hyväst lyhyt pätkä lammen risteyksee asti. Siitä käveltii loppumatka sit tallille. Tinki oli rauhottunu alkulenkkii verrattuna ja käveli westerntyylii kaula pitkällä ja mä nautin vaa kyydist ja ilmast.

Tarhojen luona laskeuduin seläst ja mentii tsekkaa pyörötarhan kunto. Oli kyl osittai melkosen liukas. Ei auta ku pitää hetki taukoo pyörötarhailust. Käveltii tallii ja harjasin tytön läpi. Sit bööna takas tarhaa ja karsinan siivouksee. Tallil oli käymäs Alma ja Papukii ja likkojen kaa siin muutama sana vaihettii. Pesin viel Tinkin hackamoret, vaik niihi ei paljoo likaa kerrykkää. Tälläst täl erää.

Vastaus:

Hyvä tarina! Hienosti kuvailtu maastolenkki, tästä kolmas tarvittava maastolenkki teille! Elikkä 100v€ merkistä :) Tosi hauska tarina kaikkiaan, itse tarinasta vielä 40v€, eli yhteensä 140v€!

Nimi: Luke

16.02.2019 15:27
Lauantaina mulla oli iltatallivuoro, joten mä tulin tallille joskus iltapäiväl. Päätin mennä Tinkil maastoo ku oli ihan mieletön kevätkeli. Aurinko paisto lämpimästi ja oli melkei kuuma. Vesi tippu räystäitten reunoilt ja linnut laulo. Lumi oli painunu kohisten. Mul oli kuuma mun ulkoiluhousuis ja takki oli selkeest liikaa. Mut onneks mul oli huppari alla, ni sen kaa lähtisin maastoo. Takki jäi siis pukkarin naulakkoo. Tinki oli pihalla. Tottakai täl kelil. Otin sen sisälle eka ja harjasin enimmät roskat pois sen selästä. Puin sille suitset ja lähettii pihalle. Pihas ponkasin selkää ja suunnattii maastoo. Tallipiha oli nii keväine ja lumet oli tullu alas sekä tallin, maneesin että talon katoilta. Lumi oli kavion alla pehmeetä, toki jotkuu varjopaikat oli viel jäisii. Niiku maneesin takana, mist pääs Frollon ja ponin tarhalla sekä pyörötarhalle. Se väli oli tosi jäinen. Mut siitä ku pääs ohi ni oli iha hyvää pehmeetä lunta loppumatka. Tänää käytäs suon lenkki. Eli me käveltii auringonpaistees tarhojen takaa tietä suoraa. Maisemat oli kauniit. Puissa ei ollu lunta nyt yhtää. Tinki käveli tasasen rauhallisesti ja mä pärjäsin mun Kingslandin hupparis loistavasti. Tultii sitte mökkitien risteyksee ja maiskautin hölkälle. Hölkättii mökkitie ja ku päästii takas hiekkatielle joka vei sit suolle, siirryttii käyntii. Aurinko tunki puitten välistä ja taivas oli sinine. Iha täydellist olla maastos nyt! Suolla oli jännää. Jonkuu verra pääs tuulee ku oli aukeeta. Oli jopa vähä viilee ilma siin kohtaa. Tinkin harja hulmus tuulessa. Mettä oli toiselpuolel jotenki sen näköst et siel tuntu olevan jotai. Mun piti kokoaika vilkuilla sinne. Ei siel mitää näkyny mut se tunne oli jotenki spooky.. Me käveltii sen suon ohi ja ku päästii vuoren juurelle me otettii laukka. Äkkii pois täält :D Tinki laukkas innosta pinkeenä metän läp ja oltiikii joella, joka olikii tuttu viime lenkist. Me seisottii taas samas risteykses ku viimeks. Mentii sit siitä viel peruslenkki. Joen vartta me ravattii ekaa mutkaa sti ja sit viel vähä laukattii rauhallist vauhtii joen takaosuus. Tinki tuntu nihkeen hikiselt ku käveltii takas tallille. Ei se märkä ollu mut vähä nihkee. Mulla oli kuitenkii vähä viilee vaik aurinko lämmästi paistokii. Ei kuitenkaa riittävästi. Ain sitä aattelee et kesähelteet puskee päälle ku vähä valo lisääntyy ja linnut laulaa. Siit jäädyt melkei elävältä kummiskii. Tallipihas nousin Tinkin seläst ja taputtelin sitä. Mentii tallii ja mä harjasin sen läpi. Ei sitä loimittaa tarvinnu. Jätin sen jo tallii oottelee iltatoimii. Se sai iltaheinät jo sinne. Siivosin enimpii kikkareit sen karsinasta pois samal ku se ruokaili. Kävin palauttaa suitset sen varustekaappii ja vähä oli pakko hipelöidä meidän satulahuopaa. Kohta mulla olis rahat kasas ja saatas satula alle. Mukavaa oli kyl mennä ilman satulaakii, mut kyl sitä rennompi on seläs ite ku on se satula. Lisäks päästäs treenaa paremmi sit. Läksin ottaa ite evästä enne iltatallin tekoo.

Vastaus:

Ihana keväinen tarina! Tämä oli jo toinen maastolenkkinne, joten yksi enää tarvitaan Maastoilija -merkkiin! Hyvä! :) Ja samaistun kyllä tuohon kevään itsensä palelluttamiseen.. :D Tarinasta 30v€

Nimi: Luke

13.02.2019 17:08
Ulkona tuuli kylmästi vaik muute ei ollu kylmä. Sato iha vähä tihkumaista lunta ja silmii piti raivostuttavasti siristellä. Joten ennenku pääsin ees tallipihaa, olin päättäny pitää maneesi päivän. Lukas oli lähteny kahentoista mais kotii, ja osa karsinoista oli viel tekemättä. Tinkin oma mukaan lukien. Papu ja Rianna hengas tallilla kans. Siivosin Tinkin karsinan ja putsasin sen eväsastiat. Nappasin varustehuoneesta Tinkin suojat ja suitset, sekä harjat. Harjat olin mättäny pussii. Pitäs ehkä panostaa ja ostaa joku laatikko niille. Läksin hakee Tinkii ulkoo sisälle. Tammat seiso portilla rivissä. Vissii ne olis tullu kaikki sisälle mielellää. Annoin kaikkien tutkii mut ja silittelin niitä vuorotelle. Leila oli upee yksilö luonteeltaa. Se vähä katteli ja epäili, mut se ei ollu paha vaik tarharyhmän pomo selkeest olikii. Sen tehtävä oli arvioida mut. Tinki oli taas sellane utelias hölmöläine joka työns nokkansa joka paikkaa ja rakasti jo valmiiks kaikkee mitä ympäristöst löytyy. Mellii en viel ollu saanu sellast kontaktii et osaisin siit kertoo. Mut kaunis se oli ja viisas sen siit näki. No nyt kuitenkii mun oli Tinkin kaa jätettävä kaverit ulos ja painuttava puuhailee. Mentii tallii, jossa Rianna ja Papu jutteli nätin tumman tytön kaa. Nuori neiti oli tääkii.
- Moi! Olen Alma. se esittäyty.
- Moro, Luke. sanoin ja kättelin sitä.
Vein Tinkin tammojen käytävää kiinni ja aloin harjaa sitä. Virittelin uudet etujalkojen jännesuojat sille jalkoihin. Ne oli kyl siistit Provandon suojat. Sitte pujotin suitset sille. Tinkin suitset olikii melko yksinkertaset, ku niis ei ollu turpahihnaa (ku olin poistanu sen) ja hackamoreja ku ei tartte suuhu työntää. Ite otin ruskeen kypäräni mukaa ja lähettii maneesii.

Maneesis ei ollu ketää. Hyvä, koska muute me ei ois mahuttu kunnol treenaa. Lännenratsastus on välil melko vauhdikas laji. Mentii kentän puolelle ja mä vein Tinkin ihan reunan vieree. Otin sitä sään päältä harjast kii ja nousin selkää. Vähä piti jalal potkasta maneesin seinäst vauhtii. Tinki lähti heti liikkeelle ja me käveltii eka ympäriinsä maneesii. Mä testailin mite se lukee mun painoapui ja pysähdykset ja käännökset sujukii hyvi. Tinki on herkkä tamma ku sitä kuuntelee ja antaa selkeet merkit ja antaa sen toimii niille. Nostettii hölkkä. Lännenratsastuksessa periaattees harjotusravin sijassa on hölkkä eli jog. Hölkäs on helppo istuu ja mennä tehtävii. Me mentii vähä ympyröit ja käännöksii.
- Whooouu. hidastin sen käyntii ja taputin kaulalle.
Ohjasin Tinkin hiljallee pääty-ympyrälle, josta tein kaheksikon toisen päädyn pääty-ympyrälle. Näin ympyröist tuli isot ja kaheksikko täytti koko maneesin. Nostin keskellä kenttää laukan ja laukattii hidast laukkaa eli lopea yks kierros. Hidastettii keskel sen verta et tehtii laukan vaihto ja sama toisee suuntaa. Tinki tajus mist oli kyse ja se meinas alkaa kiihyttelee.
- Whoouu! mun piti jo vähä nojaa taakse.
- Älä tyttö innostu. sanoin ja uus laukka toiselle ympyrälle.
Keskellä yritin laukanvaihtoo painoavulla ja Tinki teki sen samaa aikaa ku mä käännyin istunnalla vasemmalta oikeelle. Sit nojasin vähä eteepäi ja mentii yks laukkakierros sitä Tinkin vaatimaa nopeempaa laukkaa. Vesi valu mun toisest silmänurkast. Istuin takas ja Tinki hidasti. Vaihto keskellä ja lopee kierros.
- Whoouu nyt riittää. mä taputin tamman kaulaa ja mentii hölkäl ulos kasikost.
Hölkättii vähä ja sit rauhotuttii käyntii. Tää oli hyvä. Paukkui löytyy ja tyttö tykkää. Tinki äveli kaula pitkäl ja silittelin sen lapoi ja lautasii. Tinki pysähty. Mä annoin sen seistä hetken ja nousin kyydist. Kiersin sitä ja kuletin mun kättä sen kylkii pitki ja päätä ja korvii pitki. Tinki seiso silmät kii ja kuunteli mun touhui. Sit jätin sen ja läksin kävelee pois päi. Tinki lähti heti perää ja me käveltii peräkkäi kierros maneesis. Sit pysähyin ja käännyin silittää sitä.
- Oot melkone tyttö Tinki.

Tallissa mä viel vähä harjalla pyyhin sitä ja vein varusteet pois. Sit vein sen pesupaikalle ja laitoin sen siihe kii. Pesin Tinkin jonkuu omal shamppool. En tiiä kenen oli, mut meil ei ollu viel omaa joten toivon ettei kukaa listi mua tän johdost. Sori. Mut syy tähä varastamista vaatineesee kaunistustoimee oli huomiset värinäyttelyt, joihi olin Tinkin ilmottanu. Jos siis lieventää tuomiota. Pesun jälkee etin Tinkille loimen niskaa. Ostoslista senku kasvaa... Jätin sen luonnollisest karsinaa ettei se jäädy kovi pahast pihalla. Jäin viel heittää herjaa tallin likoille ennenku läksin iltabussil himaa.

Vastaus:

Hyvää työtä Luke! :) Jos otit shampoon hyllystä, jossa on muitakin hieman käytetymmän näköisiä valjasrasvoja ym. niin silloin se oli varmaan minun shampooni, eikä tosiaankaan haittaa jos käytit sitä! :) Sen sijaan, jos kaivelit shampoon jonkun varustepakista, niin olet omillasi :D Onnea näyttelyihin! Tarinassa taas hyvin kuvailtu tekemisiäsi ja ympärillä olevia asioita, näitä on todella mieluisaa lukea :) Tarinasta 40v€

Nimi: Luke

12.02.2019 21:41
Tiistaina kävelin kaurismäentietä bussipysäkiltä tallillepäin. Pakkasen puolella, mut aurinko paisto. Hyvä keli. Mulla oli mun vihreet RevolutionRacen housut jalas ja harmaa Superdryn takki. Pipo päässä. Sorry lukijat, en oo cowboy säällä ku säällä ;D Joten siinä mä kävelin tallille hyvässä säässä ja mieli korkeella. Tallipihas tuli koirat vastaan. Kyykistyin moikkaa niitä ja rapsuttelin korvan takaa molempii. Taika oli se innokkaampi musta ja vanha lady (oletin et on vanha ku on rauhalline) vissii sakemanni. Sen nimee en muistanu nyt. Nousin ja kävelin tallin taa tammojen tarhalle. Siel ne söi päiväheiniää tyytyväisinä. Nojailin lautatarhaa vasten ja kattelin niitä. Tinki kävi moikkaa, mut ku huomas, ettei oo kiireitä ni meni takas heinille. Mä nautin kiireettömästä hetkestä, auringosta ja protskupatukasta. Iha jeppis hetki, sit läksin sisälle kattoo tilannetta.

Tallipoika oli paikalla. Se varusti just isoo ruunikkoo työhevosen näköstä. Risto tais olla se hevone.
- Morjens! huikkasin sille ja heilautin kättä merkiks.
- Terve Luke! Lukas tervehti ja kohens rillejää.
Vein mun repun kahvihuoneesee ja otin huikan mun vesipullosta ja piilotin sen sit jääkaappii. Lukas oli ollu aktiivine, siitähä sille tietty maksettii, ja se oli siivonnu jo Tinkin karsinan. Menin sitte Tinkin varustekaapille ja otin suitset matkaa. Samaa aikaa varustehuoneesee saapu toine rillipää. Tää oli vaa nuorempi ja söpömpi ku se aiempi.
- Moro. sanoin vähä kysyvästi.
- Moi, oon Paula. Papuks kaikki sanoo. tyttö esittäyty.
Se oli vähä ujon olonen vaik puhukii enemmä ku mä.
- Luke. Ton Tinkin kans tääl pyörin. vastasin suitset olalla.
- Minä hoidan Machoa, sitä irlannincobruunaa. tyttö kertoi isojen lasiensa takaa kurkistellen.
- Kirjavien kehossa siis. virnistin ja läksin tarhoille.
Dämit oon huono ihmisten kaa, mietin samalla ku melkei kävelin Lukaksen yli vahingossa.
- Ui sori sori. pahoittelin ja menin tallista ulos. Huh vissii liikaa ihmiskontakteja.

Tinki huomas mut ja tuli heti rauhallisena portille. Laitoin sille suitset päähä ja otin sen tarhasta pihan puolelle. Tallin oven pieles oli jakkara ja nousin siitä selkää. Näin on paljon parempi ku sen minisatulan kans! Ohjat oli toki vähä lyhkäset, mut menköö. Istuin rentona ja ohjasin Tinkin maneesin taa kohti maastoja. Ilma oli hyvä. Pilvii oli joo mut kirkas ilma. Linnut laulo niitä kevätsävelmii. Maa oli jäätyny täytee kokkareita ja jälkiä ja Tinkin askeleet oli vähä epävarmoja niitten takii. Liukasteltii pois tallipihasta ja ku päästii peruslenkille ni mettätie olikii hyvä. Siin oli lunta sen verta et kavio piti paremmi. Naksautin kielellä merkkiä ja Tinki lähti ravaa rauhallisesti. Istuin syvällä selässä ja me hölkättii jonkuu matkaa. Metäs ei oolu mitää tai ketää. Paitsi linnut. Mut kuulin selkeesti oksan napsahtavan poikki jossai.
- Whoouuu. hidastin Tinkin käyntii ja seisottii hetki kuulostelemas. Kuulosti ku vähä joka puolel olis puut rutissu. Johtuko lumen painosta vai mistä ni sitä en tiiä. Annoin ohjaa ja Tinki jatko kävelyy. Tultii risteykselle ja käännyttii oikeelle. Kohta näky pien kyltti, mikä oli kyl lumine, mut siit erotti et siin luki uittopaikka. Mentii sinne. Sinne ei menny oikeestaa nyt näkyvää polkuu, mut lunta ei ollu kovin paljoo ni päästii seuraa reittii. Rannas aukeni järvi. Jäässä näytti olevan, mut oli ollu pari päivää sen verta lauhaa etten lähteny nyt uittaa meitä. Eli ympäri ja takas tielle. Palattii kuitenkii sinne mist oli tultu eli peruslenkille takas. Risteyksestä oikeelle ja Tinki siirty ravii. Ravattii joen viertä pitki. Hieno siltakii meni ohi. Olin kattonu kartasta et siel oli Vanha Mettä. Sinne pitää mennä kyl tutkii joku kerta. Tinki ravas reippaasti ja mä nojasin vähä etee ja sit mentii laukkaa. Me laukattii sen joen viertä nii pitkää ennenku tuli taas risteys.
- Whooouuu tyttö. mä nojasin taa ja Tinki hidasti ravin kautta käyntii. Pysähdyttii risteyksee. Oikeella häämötti puiden takaa Kaurismäen vuori. Nojasin Tinkin säkään ja olin melkei mahallaa sen seläs.
- Katos Tinki. Toi, on Kaurismäen vuori. Ja se meijän pitää vallata. mä juttelin tammalle ja se kuunteli jalkaansa lepuuttaen. Katteltii vuorta hetken aikaa ja nautittii hyvästä ilmasta. Taas kuulu ku joku puu paukahti. Nousin takas istuu ja Tinki nosti päätää. Vein ohjat vasemmallle ja Tinki lähti sinnepäin tien risteyksestä. Siirryttii hölkkää ja hölkättii peruslenkki loppuu. Tallipiha alko häämöttää, joten hidastettii käyntii. Käveltii tallipihaa hiljaa ja mä kattelin tarhois olevii hevosii. Muistelin et welshponi ja arabitamma oli ainakii viel ilman hoitajii. Mitkä niitten nimet oli. Oon sukee nimissä. Frollo eiliseltä tunnilta oli jo jääny mielee. Kahdest ratsupojast ei ollu tietoo mut komeita olivat. Tyhjä tarha tais kuuluu sille Macholle ja Ristolle, mitkä olikii nyt liikutuksessa. Laskeuduin selästä jo maneesin kulmalla ja moikkasin Frolloo ja ponii. Pyörötarha näytti vähä liukkaalle. Iha hyvä et käytii maastos. Vein Tinkin sisälle karsinaa. Riisuin sen suitset ja menin hakee pari harjaa. Otin Tinkin vielä käytävälle ja harjasin sen siinä. Lukas ja Risto tuli just sisälle.
- Moro. huikkasin taas.
- Moi taas, kävittekö maastossa? Lukas innostu juttelee.
- Joo tossa iha lähellä pyörittii. kerroin.
- Hyvä ilma siellä. Me oltiin vähän maneesissa muistelemassa esteiden saloja. Lukas kerto ylpeenä ja silitti Ristoo. Risto oli iso ryökäle, mut osas kyl käyttäytyy. Lukas kerto ettei Ristolla oo juuri hypätty ja että oli korkee aika muistella. Siin kohtaa Ristolle riitti ja se päätti tulla moikkaa täplätammaa. Se lähti kylmänrauhallisesti tulemaan karsinastaan meitä kohti iha ystävälline ilme naamallaa. Lähinnä mua huvitti tallipoika, joka yritti kaikin voimin työntää ruunikon oripojan takasin karsinaan. Risto tuli jonkuu matkaa orikäytävää, ennenku se päätti lopettaa Lukaksen kiusaamisen ja pysähty. Lukas korjas rillit kohillee ja komens pojan takas paikoillee vihasen kuulosena. Mua hymyilytti ja jatkoin Tinkin harjaamista. Venyttelin tammaa vähän ja kokeilin sen selkää. Se ei arastellu yhtää ja tuntu rennolta. En lähteny hieroo sitä nyt läpi. Lukas vei kamoja varustehuoneesee. Risto katteli meitä kaltereiden välistä.
- Eikö se antanu sun tulla eikö. mä maanittelin oria. Tinki tuuppi mua olkapäähä.
- Joo joo kuha kiusaan vähä. sanoin ja laskin tamman irti seinästä. Vein sen takas tarhaa. Se juoks heti kavereiden luo. Potkin vähä heinäkuormast pudonneita korsia tarhan puolelle ja menin sisälle viemää tavarat paikallee. Lukas oli saanu toimensa loppuu.
- Moro, mä lähen nyt. huikkasin sille ku poistuin tallista. Lukas oli iso apu Tianalle. Onneks hevosii ei täl hetkel ollu liian montaa liikutettavaks, mut tallil riittää aina töitä.

Vastaus:

:D Mahtava tarina, sai naureskella ihan! Loistavaa huumorin pilkettä. Hienoa, että touhuilet Tinkin kanssa paljon. Se on hieno tamma ja ansaitsee juuri kaltaisesi hoitajan! Kuvailet hienosti tekemisiäsi ja ympärillä tapahtuvia asioita, joiden ansiosta lukija voi itse kuvitella olevansa paikalla. Hienoa!
Tarinasta saat ensinnäkin 50v€. Tämä oli nyt sitten 5. hoitokertomuksesi ja Tutustumismerkki on suoritettu, niin sait Superhoitaja -merkkiin ensimmäisen alatason tehtyä! Palkkioksi 30v€, kävitte myös ensimmäisen maastolenkkinne Maastoilija -merkkiä varten. Kuvailit myös luontoa, niin siitä viimeinen tarvittava alataso Ympäristö -merkkiin! Siitä vika alataso 20v€ ja itse merkistä 100v€! Yhteensä siis ansaitsit tästä huimat 200v€! Go Luke! :)

Nimi: Luke

11.02.2019 17:28
Maanantaina oli edessä melkonen koettelemus mulle. RatsastusTUNTI ja vielä TAVALLISELLA SATULALLA! Tiesin ettei tässä hyvin käy. Oon menny ehkä kaks kertaa tavallisella satulalla ja niistä toine kerta oli tunnilla. Joo eli ei muutaku haaste vastaa ja Tinki kuntoo. Mua nauratti ku tallissa harjasin ja satuloin tammaa. Ei oo todellista et oon pulassa. Tätä pitäs tehä useemmin eikä olla nii kiinni yhessä lajissa. No, sytee tai savee. Kyl Tiana sit kertoo et onko vielä huomenna asiaa tähä osotteesee :D

Tinki seiso maneesin keskellä iha tyynenä. Tää oli sille tutumpaa hommaa. Mun kaa samalle tunnille oli ilmottautunu Rianna-nimine likka ja sillä oli hieno friisiläine alla. Se näytti isolle ku se seiso upeessa ryhdissä ja Tinki roikotti päätään iha coolina. Tiana käski meidät nousee ratsaille ja tuli auttelee ketä tarvis. No mä pääsin kyl selkää, mut Tiana ei ollu iha samaa mieltä mun jalustinhihnojen pituudesta.
- Nyt sinun täytyy kyllä lyhentää. Sinun täytyy opetella tämä oikein. Tiana sano pilke silmäkulmassa.
- Tiiän tiiän. Tää on nii vierasta mulle! naureksin ja nolostutti.
Rianna ja Frollo oli täydellisiä eikä tullu sanomista. Sitte lähettii. Oli mukavaa olla hevosen selässä, mut ei luoja sitä satulaa. Mulla oli koko ajan tunne et putoon sieltä ja et mulla on jalat suussa.
- Selkä suoraksi ja hartiat taakse! Tiana huusi ja mä yritin näyttää ees sille et tää ei ollu mun elämäni eka ratsastuskerta, vaik se sille tuntu! Käynti alko sujuu ja mä vähä rentouduin. Mut sitte.
- Siirrytään harjoitusraviin! Tiana anto uuden käskyn alkukäyntien jälkee.
Rianna ja Frollo meni edellä just niiku pyydettii ja mä siirsin ohjii etee ja annoin pienen pohjeavun ja Tinki lähti ravaamaa. Mulla oli hankaluuksii ohjien kans, koska pidin niit yleensä yhdes kädes enkä tällee ajanu ku autoo. Tiana tuli näyttää mulle oikeeta ohjasotetta pariin kertaan, mut se onneks ymmärsi et tää oli lajina mulle tosi vieras. Hiljallee kuitenkii sain jutun juonesta kii ja onnistuin työntää lännenratsastusmoodini sivuun. Tinki oli super herkkä avuille, mikä helpotti mua, koska me puhuttii samaa kieltä. Tinki tajus mun hölmöt avut, vaik meil ei lännen vermeitä täs ollukkaa. Mulla oli Tinkille hackamoret ja se toimi silti niiku piti. Laukka suju paljo paremmi ja mä olin alkanu jo tottuu vähä satulaanki. Istuin siinä rennommi, enkä pelänny et putoon. Missään kauniissa muodossa me ei menty ja Tiana huomautti siitä kyllä. Laukassa mun toinen käsi karkas taas väkisin sivulle ja ohjat oli yhdes kädes ja Tiana sai taas aihetta huutaa mun nimee. Rianna oli mahtava sen uljaan mustan kanssa. Siit näki et ne oli kyl elementissää. Hyvä niille. Loppukäynnissä me juteltii Tianan kans mun ratsastuksesta ja tän tunnin läpi räpiköimisestä. Tiana on kyl melkone mimmi. Se näki kuitenkii mun kyvyt, vaikka mä olin surkee! Se vielä sano et Tinki on mulle hyvä opettaja ja et me ymmärretää toisiamme. Ja se kyl piti kutinsa! Lupasin välil ottaa normaalituntei Tianan mieliks, et mä oppisin nää perusasiat tälläkii saralla.
- Että leiki sit omalla ajallas cowboyta, mä nauroin sille.
- Just näin! Tiana virnisti.
- Ei vaan, minusta on hyvä että teet omaa juttuasi ja Tinkille se tekee hyvää. Mutta on hyvä käyttää tämä mahdollisuus oppia myös uutta. Tiana jatko ja mä ymmärsin sen pointin. Ei must tarvii este- tai kouluratsastajaa tulla vaa kehittyy myös muulla alueella. Me ehitää sillä omalla mukavuusalueella olla kaikki muu aika.

Tallissa olin ilone ku pääsin laittaa sen satulan varustekaappii. Toivon etten nää sitä iha vähää aikaa :D Tinki oli ansainnu porkkanoita ja leipää. Nyt vasta mulle valkeni et olin just ratsastanu tolla upeella tytöllä. Hitsit. Meni vähä ohi tossa. Mut huomen mä nousen selkää uudellee. Se on varma.

Vastaus:

Voi ei :D :D Hyvin teillä kuitenkin meni! Ymmärrän täysin, ettei tällainen meno ole ihan perusheiniäsi, mutta arvostan sitä, että kuitenkin yritit! Ja hyvinhän teillä kuitenkin meni :) Rohkeasti vaan muulloinkin mukaan, se kehittää sinua huimasti monessa asiassa, vaikkei koulukiemurat ja esteet se sinun juttusi olisikaan, on niissä silti paljon asiaa myös lännenratsastuksessa sovellettavaksi. Ansaitsit nyt Tutustumismerkin, josta 50v€ ja tarinasta 40v€! Yhteensä 90v€ :)

Nimi: Luke

10.02.2019 20:28
Okei sunnuntai. Mulla oli selkee visio tänää mieles. Mulla oli rinkka matkassa, koska toin mukana pressun. Tallustin siis bussipysäkiltä tallille rinkka seläs ja suuntasin ensiks ulkokentälle. Maa oli liukas muualla, mut kentäl oli loskasta lunta vaan. Jätin rinkan siihe portin pielee ja menin ettii Tomin. Koputin Tianan ja Tomin talon ovee ja se tulikii ite avaa.
-Moro. Tulin kysyy, ettei teil sattuis olee parii kuormalavaa ja vanerilevyy? kysyin vähä hämmästyneen näköseltä Tomilta.
-Eiköhän me jotain sinulle löydetä. Tom sano ja vetäs takin niskaa. Musta koira läksi sen seuraks. Mentii konehallin luo ja Tom mietti hetken. Sit se meni hallin nurkalle ja aukas pressuu seinän vieres. Siel pressun alla oli kaikkee rakennuspuuta ja sielt löydettii pari kuormalavaa. Sit se meni hallii ja sielt jostai takaseinält se löys pari pientä pätkää vanerilevyy.
-Käykö nämä? se kysy ja kyl ne mulle passas vallan hyvi. Kysyin vielä et saanko rakentaa vähä rataa ulkokentälle ja sain luvan, kunha vaa sit korjaisin ne poiskii. Kyhäsin siis kentälle sillan lavoista ja heitin vanerit siihe päälle. Otin pari estepuomia ja levitin pressun niitten varassa maaha. Lopuks vielä pari puomia jätin maaha sillei et joka toises oli eri puolen pää vähä maasta irti. Nyt saa kelvata tälle erää. Vähän trail-rataa maastakäsin.

Tinki höris mulle ku näki mun tulevan tarhalle. Kyllä se koskettaa kun tyttö jo tässä kohtaa näyttää kiinnostusta. Sivelin sen turpaa, kaulaa ja lautasia. Tyttö riimun päähä ja sit kentälle. Tajusin kentällä et riimunvarsi ei kyl tuu riittää ja jätin Tinkin hetkeks tutkii mun rakennelmii ja kävin tallist hakee juoksutusliinan. Kun mä tulin takas tallista, Tinki nuuhki pressuu.
-Se on pressu, ei se pure. kerroin sille, vaikka kyllähän lännenhevoselle nää on jo koulutettu joskus. Otin sen liinaa ja käveltii vähä yhessä tutkimassa. Päätin vielä lisätä rataan estekannatintolpista meille portin. Käveltii kuvitteellisen portin läpi, mentii puomit, kuljettii sillan yli ja lopuksi pressun päälle, pysähdys, ja pois. Tinkillä oli korvat hörössä koko puol tuntii mitä touhuttii ja sitä kiinnosti kovasti kaikki systeemit siinä kentäl. Mentii rataa vähä eri tehtävä järjestyksessä ja juostii puomit ja portti pariin otteeseen. Lopuks jätin Tinkin pressulle ja pyöritin puomit reunoilta pois. Nostelin pressun reunoja Tinkin kupeille ja se vähä epäröi ensi. Mut anto mun rauhas tehä vähä häiriköintii. Tyttö tuntu luottavan muhun sen verra ettei mitää pahaa sattuis. Laskin pressun maaha ja Tinkin vapaaks. Maiskautin ja Tinki siirty pressulta pois. Rupesin korjaa rataa pois. Ku taittelin pressuu nippuu, Tinki tuli ja otti hampaillaa kii yhestä reunasta ja nosti päänsä ylös. Mua nauratti. Se puisteli pressuu vähä aikaa ylös ja alas ja laski sit irti.
-Kiitti kamu ku sotkit mun viikkaukset. tokasin sille. Se tuijotti vieres ku taittelin pressun taas ja sulloin rinkkaa. Annoin Tinkille repusta yhen porkkanan minkä olin tuonu. Se söi sen ja sit purin puomit ja tolpat. Lopuks nostelin sillan osat kentän ulkopuolelle, mut jätin ne siihe hallin kulmalle valmiiks seuraavaa kertaa varte. Sitte otin Tinkin ja mentii tallii. Otin rinkankii sisälle.

Tallissa harjasin tamman ja tarkistin sen jalat ja kaviot. Hieroin vähä sen selkää ja tehtii venytykset. Eläinlääkäri oli antanu palautetta tytön jumii vetävästä selästä. Tinki örisi kun venytin sen etujalkoja. Silittelin ja puuhailin sen kaa melko pitkää karsinassa. Se on kyl upee hevonen. Huomenna olis ekaa kertaa selkää nousu Tianan valvovan silmän alla ja sit päästää hiljallee harjottelee tätä yhteistä tekemistä. Mä luulen et Tinki hyväksyy mut sen selkää. Meist on tullu kuitenkii jo kamui ja on ehitty vähä touhuu. Nyt olis kerättävä rahat kasaa omaa lännensatulaa varte. Se olis tärkeetä.

Vastaus:

Hienoa taas! Kivoja juttuja touhuilette ja tykkään, että imrovisoit hieman :) Tarinasta 50v€! Ihanaa, että Tinki on mieleesi ja hienoa, että otat myös eläinlääkärin huomioimat asiat itsekin huomioon. Tinkin selkäjumit varmaan paranevat venyttelyillä ja monipuolisella liikunnalla :)

Nimi: Luke

09.02.2019 17:58
Lauantai-iltana suuntasin tallille. Mä oli ollu kelkkailemassa paripäivää ja nukkunu yön laavulla yhen mun kaverin kanssa. Nuotio sumpit oli jees, mut yöstä ei voi sanoo samaa. No kuitenki, nyt tarviisin eläinkamuni seuraa...

Hopeakauriin Tilalla oli hiljasta. Tiana oli reissussa ja Tom vastas yksin tallista koko viikonlopun. Tallipojallaki vapaata. Kävelin ensiks tallin taa tarhoille. Tinki, Melli ja Leila tuijotti mua ihmeissään.
-Tinki-tyttö, moro. juttelin hoitotammalle.
Jäin aidalle oottaa ja Tinki tulikii mun luo heti. Se työns turpaansa mun takin sisää.
-Älä viiti, käyn siivoo sun jälkes ni mennää vähä ulkoilee sitte. kerroin sille mun suunnitelmat. No oli mulla sille yks leipäpalakii. Menin tarhojen puolen ovesta tallii ja etin talikon ja kottarit. Siivosin Tinkin karsinan ja rahtasin uutta puruu tilalle. Putsasin sen ruoka-astian ja juomakupinkii. Palauttelin työvälineet omille paikoille ja menin tarhoille. Tinkille riimu ja naru ja sitte suunnattii pyörötarhalle maneesin taa. Kun tultii konehallin pihaan, sytty liiketunnistimella toimiva valo päälle. Hyvä, koska sit vasta tajusin kuin hämärää alkokii jo olla. Tinki kulki tosi hyvin vierellä. Ihan ku riimus ei olis ketää ollukkaa ja sillei sen piti ollakkii. Katoin maneesin taa ja kävi selväks et pyörötarha oli ollu melko vähällä käytöllä tääl. Lumen alta erotti kyllä aidan ylimmät lankut, mut ei siel menny jälkeekään et olis käyty sisäpuolella. Nyt oli nuoskakeli, aste plussalla ja räntää oli tullu pitki päivää. Poljeksin jalalla reitin pyörötarhan portille ja avasin sen. Lunta oli ehkä polviin asti, mut päästin Tinkin sisälle irti. Se nuuski lunta ja kahlas keskelle tarhaa. Mä vedin portin kii ja jätin Tinkin riimun ja varren porttii kii. Huomasin samalla konehallin oven pieles lumilapion ja päätin käyttää sitä tänään.

Lapioin pyörötarhasta vähä lumia ulkopuolelle ja Tinki käveli ja tutki tarhaa ja mun touhuja. Välillä se ravaili vähä ja päästi äänekkäästi ilmaa sieraimista ulos. Kuuma tuli, mut mun ja Tinkin heilumine kannatti, koska tarhassa alko mahtuu jo liikkuu paremmi. Nostin lapion tarhan portin pielee ulkopuolelle ja maiskautin Tinkille.
-No ni! Juokseha vähä! komensin ja kävelin tarhan keskelle.
Maiskautin kovempaa ja läväytin rukkasella reiteen.
-Ja hep! karjaisin.
Tinki hyppäs liikkeelle ja juoks vähä vaivoin tarhan ympäri, mut parin kierroksen jälkee sen kulku helpottu, kun alko paremmi tallautuu reitti. Levitin mun kädet ja käännyin sitä vastaan.
-Vaihappas suuntaa välillä.
Tinki ravasi toiseenki suuntaan ja sen touhu parani koko ajan. Annoin toisella kädellä merkkiä että saa hiljentää ja tyttö toimikii. Huomas kyllä että oli sillä kokemusta näistä hommista. Se käveli muutaman askeleen ja tuli mun luo. Silittelin sen läpi. Se vaikuttaa kyllä hyväpäiseltä tytöltä. Maiskuttelin sen etemmäksi ja sitte laukalle. Laukkuutin sitä muutaman kierroksen kumpaaki suuntaa ja sitte en enää antanu merkkejä vaa jäin paikallee. Tinki siirty raviin ja tuli mun luo. Se pysähty mun selän taa ja tönäs turvalla mua olkapäähän. Käännyin kiittelee. Se on upee tamma. Kävelin tarhassa vähä aikaa sinne tänne ja Tinki tuli perässä. Pysähtelin ja peruutin ja se teki samat mukana. Lopuks pysähdyin ja Tinki laski hetken päästä naamansa mun olalle.
-Eiköhän häivytä täältä tältä iltaa jo. sanoin sille ja silitin sen kaulaa.
Otin sen riimuun ja mentiin talliin. Kello oli jo puol kuus. Laskin sen karsinaa, missä sillä oli heinäkasa jo oottelemassa. Hain sen harjat vielä ja harjasin sen läpi. Tinkil on hyvä karva.

Sen pitune se tällä erää. Huomen yritän tulla taas käymää pyörötarhas ton kaa. Näil mennää.

Vastaus:

Hyvä Luke! Hieno kertomus. Hienosti touhuat Tinkin kanssa, se varmasti arvostaa näitä juttuja ja vois kasvattaa heti luottamusta sinuun. Kuvailit hienosti loskakeliä tässä niin saat Ympäristö merkkiin sen sää -alatason suoritettua! :D Ja samoin Vuodenaika -merkkiin sen talvi -alatason. Yhteensä niistä jo 70v€ ja tarinasta vielä 40v€! Yhteensä 110v€

Nimi: Luke

06.02.2019 17:20
Olin kuullu et naapurikylässä oli uus talli. Se oli tosi suuren suosion saanut ja netin kautta huomasin siellä odottelevan just mulle sopiva hevonenkin! Helmikuun kuudespäivä hyppäsin siis bussiin ja päätin lähteä tutustumaan tilanteeseen. Kerkkälään siis. Bussipysäkki kaurismäentien varressa ja siitä sit kävellen. Oon ulkoilmaihminen ja harrastan paljon esim. maastopyöräilyä ja motocrossia. Kunto pitäis olla siis ihan hyvä. Tallipihassa oli autoja. On täällä siis joku paikalla. Koputtelin Toimiston oveen, ei vastausta. Menin sit tallii sisälle.
-Moi! huusin ovelta.
-Päivää päivää! kuului jostain.
Kävelin tallii ja kattelin ympärille. Joo siisti paikka ainakin. Yhestä karsinasta pöllähti esiin joku rillipäinen ukko.
-Moi olen Lukas. se esittäyty ja pyyhkäs käsiä housuihin ennen kättelyä.
-Luke. Tuota, Tianaa etin. sanoin ja lunttasin taskussa olevasta lapusta nimen oikein.
-Hän on maneesissa. Lukas neuvoi ja jatko hommia.
Kiitin ja suuntasin tallin läpi ulos. Nyt näkyi tarhoja ja hevosia. Huomasin kirjavan tamman yhessä tarhassa. Olin siihe iskeny silmäni jo siellä netissä. Epäröin askelissa ja joku veti mut tarhalle. Tamma katseli mua kauniilla silmillään. Etenin rauhassa tarhan reunalle ja nojasin tarhan aitaan. Kattelin sitä tammalaumaa siinä ja ympäristöö. Kirjava tamma tuli mun luo ja nuuhki käsivarsiani, päätä ja housuja. Siirsin kättä varovasti tamman eteen. Se nuuhki sitä ja antoi mun varovasti silittää sen poskee. Peruutin pois ja menin maneesiin. Pitkä tumma nainen nous just ruunikkonsa selästä keskellä kenttää.
-Päivää. huikkasin hänelle ja nojasin maneesin porttiin.
-Kas, päivää. Tiana vastas ystävällisesti ja vähä hämillään.
-Oon Luke ja tulin kyselee hoitohevosta tuosta kirjavasta tammasta.
-Aah Tinki. Joo tule mukaan, mennään talliin. Tiana sanoi hymyillen ja talutti ruunikon ulos maneesista. Seurasin niitä. Tiana anto ruunikon tallipojalle, joka alko purkaa hevosta. Tiana vei mut toimistoon ja alko kertoa kaikista jutuista ja täyttelin hakemuksen. Paljon asiaa ja ainoo asia mikä jäi mieleen oli sen tamman nimi. Thinking of It eli Tinki. No, ehkä tässä vielä oppii muut asiat. Joo ja perustunti pitää eka käydä ennenku saa ratsaille nousta. Se passasi. Yleensä teen juttuja maastakäsin ennenku ees ratsaille aion ja sen teen nyttekii. Tiana esitteli vielä koko Hopeakauriin Ratsutilan ja sitte laski mut omiin puuhiin. Menin heti tutustuu tamman varustepuoleen, mikä oli melko niukka. Sain satkun käteen nyt hoitajan pestin alkamisesta, joten ostoksille oli lähettävä. Otin kahvihuoneen nurkasta pari leipää ja aattelin viel käydä lahjoo Tinkin ennen lähtöö. Jos viikonloppuna pääsis sitte jo tytön kaa aitaukselle ;)

Vastaus:

Hienoa Luke! Tervetuloa vielä meille, olet mukava lisä porukkaamme :) Kuvailitkin jo kivasti tässä tallimme henkilöitä ja talliympäristöä! Siitä heti Ympäristö -merkin kaksi alatasoa suoritettu. Tarinasta saat 30v€ + merkin alatasot 40v€ = yhteensä 70v€! Hyvä Luke!

~VIRTUAALITALLI HOPEAKAURIIN RATSUTILA~

©2019 Hopeakauriin Ratsutila - suntuubi.com