Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

LEILA JA RAVEN

KUVA: Raven©
Vieraskirja  1  2  > [ Kirjoita ]

Nimi: Raven

25.04.2019 18:06
Aurinkoiset kelit olivat hellineet meitä koko alkuviikon.Viikonloppuna oli ollut Hopeakauriin Ratsutilan pääsiäiskisat, jotka olivat menneet osaltamme upeasti! Kouluratsastusluokat oli jouduttu perumaan vähäisen osallistujamäärän takia, mikä oli harmi. Muutenkin osallistujia oli ennätyksellisen vähän. Esteratsastuksessa Leila paineli kolmannelle sijalle! Ei ollut mennyt hukkaan estevalmennus ;) Maastoesteillä oli juuri meidän luokka jouduttu taas perumaan, mutta laukkakisassa Leila tykitti jälleen kolmannelle sijalle! Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa taas kisakentille.

Pidin maanantain ja tiistain vapaata omien kiireideni vuoksi. Keskiviikkona työskentelimme kentällä perus sileäharjoituksia. Taivuttelua, ravissa lisäyksiä ja laukassa vaihtoja ja vastalaukkaa. Leila tuntui vireältä ja suoritti koulukiemurat kuuliaisena. Teimme myös avotaivutusharjoituksia, ihan vain sen takia, kun Leila tuntui niin hyvin olevan kuulolla. Pesin sen treenin jälkeen ja kylmäsin jalat. Leilan harja oli kasvanut melko pitkäksi ja letitin sen pesun jälkeen. Antaisin lettien olla pari päivää ja sitten saataisiin hieno kihara harja!

Tänään torstaina lähdimme alkuillasta kiertämään Kaurisjärven lenkin. Nautimme todella lämpimästä kevätilmasta ja huumaavasta metsän tuoksusta. Pistäydyimme uittopaikalla ja annoin Leilan maistella järvivettä. Laukkasimme mökkitietä, minulla oli t-paita päällä, eikä ollut yhtään kylmä! Leila nautti laukkapätkästä. Hidastimme viimeisen mökin kohdalla raviin ja kääntöpaikalla sitten käyntiin. Maisemat olivat hienot! Joissakin pensaissa saattoi erottaa jo pulleat silmut, joista osa oli alkanut jo avautua. Metsä ei ollut ehkä kauneimmillaan nyt kun puut olivat lehdettömät ja lumen alta oli paljastunut kaikkea kuollutta ja likaista. Ratsastin nuotiopaikan ohi ja päätin oikaista Vanhan Metsän halki takaisin tallille. Metsässä linnut visersivät kilpaa ja ötökät pörräsivät jokapaikassa. Ravasimme vielä metsäpolkua ja kun saavuimme sillalle, kävelimme loppumatkan. Leila tuntui jo ihan omalle hevoselle, olihan meillä jo pitkä historia. Silitin sen kaulaa. Nostin jalustimet kaulalle ja annoin jalkojeni roikkua vapaina. Tallilla huolsin hevosen ja varusteet ja siivosin vielä Leilan karsinankin. Näin Tianaakin ja vaihdoimme kuulumiset. Tallin tunnelma oli muuttunut lämpimämmäksi kevään tulon myötä. Talven hiljaiselo oli selätetty!

Vastaus:

Mukava päivitys kuulumisiinne taas :) Kuvailit tässä hyvin myös keväistä säätä, josta saat merkinnän Vuodenaika -merkkiin! Siitä 50v€, tarinasta 20v€ .

Nimi: Raven

17.04.2019 19:11
Viikonlopun valmennuksen jälkeen pidimme Leilan kanssa maastoilupäivän. Tallilla huomasin Hopeakauriin Tilan saaneen uuden hevosen talliinsa. Tervehdimme KWPN-ruuna Monnin omistajan Mayan kanssa. Mukavaa saada uutta verta. Koko viikon on ollut todella lämmintä ja tuona maanantaina suuntasimme Leilan kanssa rentoon maastoon Vanhan Metsän lenkille. Emme laukanneet ollenkaan ja raviakin otimme parissa kohtaa vain vähän. Nautimme luonnosta ja hiljaisuudesta. Leilakin tuntui olleen maaston tarpeessa. Tallille palattuamme päätin pestä Leilan ja pesin myös sen varusteet.

Tiistaina pidin vapaa päivää.

Tänään keskiviikkona upeat aurinkosäät jatkuivat ja suuntasin Leilan kanssa kentälle. Ratsastin sen läpi ja treenasimme vähän viikonlopun kisoja varten väistöjä ja taivutuksia. Leila työskenteli mielellään koulua ja ulkoilma sai sen kulkemaan reippaasti. Tianakin seurasi hetken ratsastustamme kentän laidalta. Huomasin, että Lukas oli ottanut Leilaltakin jo hokit pois kengistä. Leila oli myös saanut takajalkoihin kokonaan uudet kengät. Viikonlopun kisat lähestyvät ja minusta on mukavaa kun lauantaina on muutakin järjestettyä ohjelmaa :)

Siinä meidän kuulumisia lyhennetyssä muodossa.

Vastaus:

Kiitos kuulumisistanne! :) Tästä saat 20v€.

Nimi: Raven

14.04.2019 16:38
ESTEVALMENNUS 14.4.2019
(Tehtävä B)
Tänään meillä oli Leilan kanssa vuorossa Sislan estevalmennus Hopeakauriin maneesissa. Olin valmistautunut valmennukseen Leilan kanssa niin, että olimme aiemmin viikolla käyneet hyppäämässä maneesissa parin esteen rataa. Leila tuntui jo alkuverryttelyssä melko virkeälle. Esteet olivat viimeaikoina sujuneet miltei paremmin kuin koulu, vaikka Leila enemmän koulupainotteinen olikin. Sisla kokosi esteitä ja antoi meidän verrytellä itsenäisesti. Sisla kantoi puomeja tottuneesti samalla etäisyyksiä mittaillen. Nuoressa naisessa oli voimaa, vaikka melko hintelä kukkakeppi olikin. Sisla aloitti valmennuksen alkuverryttelynä hyppyyttää meitä este kerrallaan ja muistutteli istunnan, ohjasotteiden ja tempon hakemisen kanssa. Kun valmentajan mielestä toimimme hyvin yhteen, oli aika aloittaa seuraava tehtävä. Sisla nosti estekorkeutta ja pyysi minut alas Leilalta. Minun oli laskettava nyt askeleet itse. Tämä, jos jokin oli hyvää valmentamista. Näin ne hommat opitaan. Kertasin askeleet vielä mielessäni ennen selkään nousua. Kuiskasin Leilalle, että nyt mennään ja laskin laukka-askeleet mielessäni. Pisimmässä välissä laukka-askeleet eivät kohdanneet, sillä olin itse laskenut liian lyhyen matkan esteeltä toiselle, enkä ollut ottanut huomioon sitä että hevoseni tarvitsi käännökseen enemmän tilaa. Hyvä opetus. Seuraavaksi Sisla pyysi koko rataa tervehdyksineen kaikkineen, jotta harjoitukseen saataisiin kilpailun tuntua. Ratsastimme radan ja yritin vakoilla välissä Sislan ilmeitä, mitä hän menostamme tuumasi. Leila oli vireessä, se oli varma! Sisla nosti estekorkeutta vielä ja radan sai suorittaa myös näin. Sanoin ensin että en taida nyt hypätä ja Sislan ilme muuttui todella yllättyneeksi. Sitten nauroin ja kerroin hämänneeni häntä ja että taisin onnistua siinä. Jatkoimme treeniä ja lopuksi Sisla otti esiin sekuntikellon! Otimme kierroksesta aikaa ja hioimme ratsastustani aivan äärimmilleen. Olin hiestä märkä! Loppukäyntien aikana Sisla antoi palautteen ja lupasi ensi kerralla vaatia vieläkin enemmän. Kuulosti hyvältä, vaikka olinkin jo aivan puhki! Kun valmennus loppui, Sisla lähti valmistautumaan kotiin lähtöön ja minä menin pesemään ratsuni. Leila oli hikinen. Pestessäni ajatukseni tuntuivat olevan aivan tyhjät. Huomasin Leilaa pestessäni tuijottavani vain shampoo pullon kyljessä komeilevaa valmistusmaa: Ruotsi-tekstiä :D Kun Leila oli hoidettu, keitin kahvit ja raapustelin ilmoittautumisen pääsiäisen kisoihin.

Vastaus:

Hienoa! :D Valmennus-kidutusta parhaimmillaan! Kiitokset Sislalle, häneltä saat myöhemmin Valmennuskommentin, jonka lisään teille Leilan Valmennukset -kohtaan :) Nyt kuitenkin lisään Leilalle taitotähteen puolikkaan! Hienosti etenee ;)

Nimi: Raven

01.04.2019 16:05
Olin ilmoittautunut Luken kanssa Hopeakauriin Tilan järjestämään erikoislaji-päivään. Aiheena oli ratsastusjousiammunta. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta ratsastusjousiammunnasta tai edes pelkästä jousiammunnasta. Paitsi ehkä sen verran, että lapsena olin leikkinyt veljeni leikkijousella, jonka nuolissa oli imukupit :D

Kokoonnuimme ensin klo 11 kahvihuoneeseen. Ohjaajamme Kimmo Ruuti kertoi meille päivän ohjelmasta ja perustietoa ratsastusjousiammunnasta. Saimme aiheeseen liittyvää materiaalia myös kotiin luettavaksi. Laji kuulosti mielenkiintoiselta :) Kimmo oli charmantti ja huumorintajuinen, mutta samalla asiantunteva ja turvallisen oloinen ohjaaja.

Kimmo ohjasi meidät kentälle kokeilemaan ensin pelkkää jousen käsittelyä. Virittäminen oli aluksi melko hankalaa, mutta tekniikan oppi nopeasti. Kimmo neuvoi myös oikeanlaista ammuntatekniikkaa, jota välimeren otteeksi kutsuttiin. Tämän jälkeen ampuminen tuntui yllättävän helpolta. Osuin jopa tauluun, vaikka tähtäämisessä oli vielä parantamisen varaa :D

Kun välineet pysyivät käsissä, haettiin paikalle hevoset. Leila ja Tinki olivat mielenhallinnan mestareita tänään. Kentällä ratsastimme käynnissä kierroksen molempiin suuntiin, annoimme ratsujen tutustua maalitauluun ja teimme suurenneltuja liikkeitä hevosten selässä jousia ja nuolia heilutellen. Leila hieman pyöritteli korviaan, mutta ei sen suuremmin reagoinut outoihin liikkeisiin. Harjoittelimme myös nuolen vetämistä viinistä. Se vaati tasapainoa. Tasapainoa harjoitelmtiin myös ratsastamalla ilman käsiä. Tämä oli hauskaa treeniä. Lopuksi hevonen oli saatava ohjattua pääty-ympyrälle pelkillä painoavuilla. Leila onnistui toisella kerralla kuuntelemaan apujani :D

Seuraavaksi harjoiteltiin nuolen vetämistä hevosen liikkuessa ja viritimme nuolen jouselle. Tämä oli niin jännittävää! Kuin intiaanityttö konsanaan! Kun liike onnistui, saimme kokeilla ampumista. Pysäytin Leilan ja onnistuin ampumaan myös selästä tauluun! Adrenaliini virtasi. Leila hieman säpsähti ampumista, mutta ei paennut. Toistimme harjoitusta ja Leila oppi, että maalin kohdalla tapahtui ampuminen, eikä enää säpsähdellyt. Kolmen yrityksen jälkeen, sai kokeilla samaa liikkeestä. Viritin jousen ja tähtäsin. Huisi tunne! Leila värähti hieman, kun pysähdystä ei tullutkaan. Kaikki hyvin kuitenkin.

Vaikeutimme tehtävää ja nuolen virittämistä yritettiin myös ravissa. Tämä oli haastavaa, kun oma tasapaino oli vaikeampi pitää. Myös ilman käsiä ratsastaminen ravissa ei ollut lainkaan läpihuuto-juttu! Ravin pitäminen harjoitusravissa pelkillä painoavuilla oli todella haastavaa. Kimmo neuvoi kuitenkin oikeanlaista istuntatyyliä, jolloin ohjia ei tarvittaisi hidastamiseen. Lopulta onnistuin pari kertaa virittämään jousen ihan hyvin ja nuolen vetäminen viinistä onnistui myös. Lopuksi Kimmo kysyi, haluaisiko joku yrittää ampua ravissa tauluun. Minä halusin kokeilla. Olin melko luottavainen, että Leila oli siihen valmis ja uskoin, että olin saanut tekniikan sen verran haltuun, että uskaltaisin ainakin yrittää. Niin sitä mentiin ja lähestyimme ravissa maalitaulua. Viritin jousen ja tunsin hetken olevani villissä lännessä :D Ammuin ja nuoli upposi kentän hiekkapohjaan maalitaulun viereen. Kimmo kehui siitä huolimatta onnistuneesta jousen virittämisestä, laukaisusta ja ratsastuksesta. Vaikka kohteeseen ei oltukaan osuttu. Lukekin antoi aplodit.

Lopettelimme pikkuhiljaa tehtäviä ja siirryimme käyntiin. Kimmo opasti meidät huoltamaan hevoset ja tulemaan sen jälkeen vielä kahvihuoneeseen käymään päivää läpi. Leila oli ollut tosi urhea ja olin ylpeä siitä, että se ei lähtenyt luotani karkuun, vaikka uusia asioita tapahtuikin. Ja vaikka en edes pitänyt ohjista kiinni! Kahvihuoneessa Kimmo ynnäsi päivän tapahtumia ja keskustelimme avoimesti omista tunnelmista lajin suhteen. Kerroin kiinnostukseni yllättäen kasvaneen lajia kohtaan. Kimmo kehotti minua hakeutumaan lajin tunneille ja koulutuksiin, mikäli kiinnostusta on. Tämäpä jännittävää. Jos jatkokurssia tulee tai tunteja, voisin olla kiinnostunutkin. Mutta kyllä me turvallisessa koulu- ja esteratsastuksessa taidamme vielä pitäytyä :D

Vastaus:

Hyvä tarina päivästä Raven! Ja kiitos osallistumisesta :) Kimmo oli tosiaan hyvin tyytyväinen päivään ja lupautui tulla pitämään muutamia ratsastusjousiammunta tunteja meillä, mukaan vain! ;) Päivästä veloitan sinulta 10kp, mutta osallistumisesta ansaitsit Leilalle puolikkaan koulutähden, lisäksi saat 10v€ osallistumisesta ja 40v€ tarinasta! Lisäksi ansaitsit Leilalle ensimmäisen kokonaisen Taitotähden! Onnea! Tästä saat suorituksen Tähtiratsastaja merkkiin, josta 20v€. Yhteensä siis 70v€. Hyvä :)

Nimi: Raven

24.03.2019 19:23
Lauantai aamupäivänä ravasin hermostuneena tallin käytäviä. Kuskasin varusteita, vaihdoin vaatteita, laitoin Leilaa kisakuntoon. Leilaa ei näyttänyt levottomuuteni häiritsevän. Se söi heiniään tyytyväisenä karsinassaan ja seurasi touhujani välillä korvat hörössä. "Helppohan sinun on siinä.." mumisin tammalle. Luke oli saapunut tallille myös ja naljaili minulle hermoilustani. "Ei ne oo ku kisat Raven" poika ilkeili ja pinnaani kiristi vaikka Luke ei missään nimessä pahaa tarkoittanut. "Ku oot väsyttäny hevoses ni nähää laukkakisas!" Luke huikkasi ja lähti nojailemasta Leilan karsinan oveen. "Nyt jos et lähde siitä omalle puolellesi niin saat selkääsi!" virnistin pojalle, joka nosti kätensä ilmaan antautumisen merkiksi. Omalla puolella tarkoitin tammakäytävän vastapuolta, jolla Tinkin karsina sijaitsi. No niin, olin siis letittänyt harjan, pessyt tamman edellis iltana ja nyt puhtaat varusteet olivat valmiina päivän koitokseen. Läksin tallista kohti verryttelyaluetta odottamaan luokkien alkua. Tianakin käveli asiallisen näköisenä, hiukset nutturalla ja yleisilme viimeisteltynä, mutta kiireisenä toimiston ja maneesin väliä.

Kisat aloitettiin 60cm esteluokalla. Osallistujia oli 12, eli hienosti oli kerätty taas porukkaa paikalle. Lämmittelyssä Leila tuntui kuuntelevan hyvin. Maneesissa siinä tuntui olevan hieman virtaa ja kolistelimme tiemme kuudennelle sijalle. Taputtelin tammaa kaulalle. "Ei hätää, se meni hyvin" kävelimme jäähdyttelyä tallipihassa. Seuraava luokka oli 80cm ja minun ja Leilan viimeinen esteluokka tälle päivälle. Leila tuntui heti paremmalta ja kymmenen osallistujan joukosta selvisimme puhtaalla radalla neljänneksi. Olin tyytyväinen. Pidimme taukoa ja vein tamman hetkeksi karsinaan. Ulkona oli harmaa ja tuulinen päivä, enkä halunnut että hevosen lihakset kylmettyvät siellä. Lumet olivat mukavasti vähentyneet ja uskalsin jättää suojat tamman jalkoihin laukkakisan ajaksi. Lopulta esteluokat päättyivät ja oli aika siirtyä pellolle maneesin taakse. Poniluokka oli peruttu vähäisten osallistujien vuoksi ja hevosten laukkalähtö saattoi alkaa. Luke virnuili lähtökuopissa minulle ja minä hänelle. Tämä oli selkeästi henkilökohtaista. Tämä oli meidän välinen kisa tallimme herruudesta ;D Hevoset ampaisivat liikkeelle. Laukkasimme kaikki kuin viimeistä päivää ja muidenkin hevosten into tarttui myös Leilaan, joka alkoi kiitää kuin tuuli! Pidättelin Leilaa ja se hidastikin, mutta laukka oli hieman liian raivokasta. Maaliviiva lähestyi ja minä olin jäänyt miltei viimeiseksi. Huomasin kanssani viimeisenä Sislan ja haastoimme toisiamme myös leikkimielisesti. Maaliviiva lähestyi ja poks! Leila heitti mahtavan pukin ja minä lensin kuin leppäkeihäs. Periaatteessa tulimme maaliviivalle yhtäaikaa, mutta minä en suinkaan ollut satulassa! Tömähdin maahan ja ilma pakeni keuhkoistani. Joka paikkaa särki. "Voih..." ähkin ja nousin kontalleni. Luke ratsasti luokseni ja Sisla juoksi omaa hevostaan taluttaen. "Ootsä kunnos?" Luke kysyi ensimmäisenä. "Jooh.." vastasin ja vedin henkeä istualtani. "Leila..?" keksin äkkiä ja samassa Tiana talutti lauhkeaa ratsuani, jolla oli pellosta riistetty ensimmäinen kevään heinätuppo suussaan. "Oletko kunnossa?" Tianakin huolehti. "Joo kaikki hyvin, Leilakin sai näköjään jo välipalaa" virnistin ja kaikki nauroivat samalla kun Sisla ojensi kätensä auttaakseen minut ylös maasta. "Sinä voitit minut senkin ketale" manasin Lukea joka nauroi kovaan ääneen. Kun Leila oli tallissa jalat kylmättynä ja loimitettuna, suuntasin vielä kentän laidalle kannustamaan Lukea ja Tinkiä temppuradalla. Päivä oli ollut hauska, vaikkakin kylmägeeliä kuluisi kun kotiin selviäisin.

Sunnuntaina saavuin tallille varhain. Lukas oli pyynnöstäni jättänyt Leilan sisälle. Harjasin tamman huolellisesti ja viimeistelin harjan päkälille. Lisäsin letin myös hännäntyveen. Tänään vuorossa olivat koululuokat. Olin ilmoittautunut vain Helppo B-luokkaan ja olin siitä tyytyväinen. Lisäksi minulla oli hyvin aikaa valmistautua luokan jälkeen vielä päivän päätteeksi pidettävään Match Show:hun. Varustin nyt Leilan koulusatulalla ja valkoisilla pinteleillä. Suuhun menivät pelhamit ja päähän kankisuitset. Ratsuni oli valmis. Verryttelyalueella kävi kuhina. 11 ratsukkoa oli ilmoittautunut HeB-luokkaan! Pian ratsukoita alkoi vuorollaan kadota maneesiin. Vuoromme tuli ja olin tyytyväinen suoritukseemme. Leila tuntui olevan hyvissä voimissa. En odottanut luokasta sen suurempaa sijoitusta, mutta kun palkintojen jako tuli, sijoituimmekin ensimmäiseksi! Olin niin ällikällä lyöty, että kurkkuani kuristi ja olin todella herkistyä. Kunniakierroksella laukatessamme taisi karata kyynelkin :) Tallissa olin aivan ihmeissäni. Taputtelin Leilaa ja olin todella ylpeä. Luke onnitteli ja käveli ulos tallista. Huomasin ettei Tinkikään ollut vielä sisällä. Purin Leilan varusteet ja harjasin sen läpi uudestaan. Hain Leilan kaapista ShowShine-suihkeen ja viimeistelin tamman sillä. Korjasin pari hieman purkautumaisillaan olevaa päkälää siistiksi ja hain kankisuitsien tilalle tavalliset suitset ja nivelkuolaimet. Pintelit ja satula, sekä kankisuitset jäivät kaappiin odottamaan pesua. Suuntasimme Luken kanssa yhtä matkaa kentälle. Tänään aurinko paistoi täydeltä taivaalta, mutta tuuli kylmästi. Tämä tuuli tuli kuitenkin tarpeeseen, sillä kenttä oli sulanut jo ja nyt se oli saanut kuivaa koko viikonlopun tuulen ansiosta. Poniluokka oli jälleen peruttu. Samoin viimeinen luokka joka oli täysiverisille. Puoliveriset ja lämminveriset oli yhdistetty, mikä oli hyvä, sillä muuten olisimme kilpailleet Luken kanssa lämminverisissä kahden. Kylmäveristen luokka oli ensin ja Sislan upea clydesdaleori Edin's Dusky voitti ansaitusti! Meidän luokassamme, joka siis koostui nyt sekä puoli- että lämminverisistä, oli yhteensä kuusi osallistujaa. Hevoset olivat upeita. Leila esiintyi edukseen ja voitimme tämänkin luokan! Mikä päivä! Nyt en enää kyynelihtinyt sentään, mutta oli todella ylpeä ja onnellinen. Luke joutui tälläerää tyytymään viidenteen sijaan, mutta hauskaa meillä oli ja kohtelias poika kuitenkin onnitteli sydämmellisesti meitä. Luke myös auttoi minua kantamaan palkinto rehusäkit ja muut palkinnot tallille. Kun hevoset oli hoidettu ja varusteet huollettu, menimme Luken kanssa vielä keittämään kahvit, Tianakin liittyi seuraamme. Luke kertoi, että Papu oli pudonnut Machon selästä ja vitsailin että taisi hevosilla olla kevättä rinnassa, kun Leilakin oli minut tykittänyt selästä alas! Kun kahvipaussi oli pidetty, jäin vielä Tianan avuksi korjailemaan kisapaikkoja arkikuntoon. Mahtava viikonloppu hyvässä seurassa.

Vastaus:

Hieno tarina meidän kisaviikonlopusta! Suurimmat onnittelut vielä sunnuntain sijoituksista ja lauantainkin suoritukset menivät hienosti, lukuunottamatta laukkakisan ilmalentoa.. :D Tekevälle sattuu ;) Tarinasta saat kyllä 50v€ ja viikkotehtävän suorituksesta luvatut 20v€. Palkintorahat onkin jo lisätty rahastoosi. Hienoa Raven! :)

Nimi: Raven

14.03.2019 17:16
Pysäköin volvoni tallin parkkipaikalle. Tänään ratsastaisin Leilan läpi maneesissa. Tallissa Lukas satuloi Viliä ja Tiana Papua. Moikkasin heitä pikaisesti ja Tiana huikkasi heidän lähtevän maastoon. Siivosin Leilan karsinan ja huomasin orien lähtevän ulos. Odotin hetken vielä ja hain Leilan varusteet valmiiksi. Sitten lähdin hakemaan tammaani tarhasta. Leila seisoi harmaassa talvisäässä tarhassaan. Ulkona oli nolla astetta, mutta tuuli melko kylmästi. Palasimme reippaasti talliin lämpimään. Harjasin Leilan tarkoin puhtaaksi ja varustin sen koulusatulalla ja kankisuitsilla. Pintelöin jalat violeteilla pinteleillä. Letitin vielä häntää ja otsaharjan. Teki mieli laittaa Leila kauniiksi.

Maneesilla nousin vasta selkään ja lämmittelimme tehden käynnissä voltteja ja pysähdyksiä. Hioimme hieman myös pohkeenväistöä ja avoja ja sulkuja. Työskentelimme loppuviimein melko pitkään käynnissä. Ravitehtävissä päätin kokeilla tempon muutoksia ja pohkeenväistöä. Leila toimi tänään ihanasti ja minusta me toimimme hienosti yhteen. Teimme siirtymiä myös käynnin ja harjoitusravin välillä. Kun olimme työskennelleet noin puolituntia, siirsin Leilan käyntiin ja annoin sen levätä hetken kävellen pitkin ohjin. Katsoin maneesin seinällä olevaa kelloa. Seurasin myös peilistä istuntaani ja kohensin hieman asentoani. Vielä yksi kierros ja sitten laukkatehtävät. Leila siirtyi kuuliaisesti harjoitusraviin. Ravasimme kauniisti kierroksen verran ja nostin sitten laukan. Laukkasin ensin pääty-ympyrän ja päätin sitten tehdä kahdeksikkoa niin, että keskelle tulisi laukan vaihto. Leila vaihtoi lopulta niin kauniisti, että päätin hetken ravailun jälkeen kokeilla laukanvaihtoja lävistäjällä. Teimme vaihtoja neljä kappaletta niin, että välissä oli vain yksi laukka-askel. Taputin Leilaa isoin elkein. Olin super tyytyväinen ja ylpeä tammani suorituksesta. Siirryimme vielä hetkeksi raviin ja tein kevyessä ravissa kolmikaarista uraa vaihtaen kevennystäni. Sitten hidastimme käyntiin. Annoin ohjaa. Olimme tehneet huimasti juttuja ja minua jo poltteli kovasti päästä uudelleen ratsastamaan ja kokeilemaan taas jotain uusia juttuja. Treenaaminen on ihanaa! Vielä kun on näin hyvä kumppani.

Palasimme maneesista talliin. Olin ratsastanut hieman reilun tunnin. Tallissa ei ollut ketään. Tiana ja Lukas eivät olleet palanneet vielä. Aloin purkaa Leilan varusteita. Pintelit joutaisi pyykkiin, samoin huopa. Leila oli hikinen. Päätin pestä sen vielä. Vein Leilan pesupaikalle ja samassa tallin ovi avautui. Leila hirnahti tulijoille ja siitäkös oripojat innostuivat. Tai lähinnä Vili. Se hirnui ja viskoi häntäänsä ja tanssahteli ohi orimaisesti pörhistellen. Lukaksella ei ollut ongelmia hallita uljas musta ori, mutta näky oli huvittava. Tiana ja Papu tulivat hieman rauhallisemmin perässä. Aloin pestä Leilaa, joka oli jo rauhoittunut. Kun Leila oli pesty huolellisesti ja karva kiilsi, loimitin sen ja vein karsinaan. Sitten varusteiden hultoon. Tiana tuli samaan aikaan huoltamaan Papun varusteet. Laitoimme satulahuovat samaan koneeseen ja Tiana lupasi huolehtia Leilan pintelit myöhemmin vielä koneeseen. Keitin kahvit ja tutkin ilmoitustaulun kuten aina. Tiana oli järjestämässä Hopeakauriin Tilalla Kevät Karnevaalit. Ilmoitin minut ja Leilan useaan luokkaan. Mukavaa kun tallilla on tapahtumaa :) Hoitajien puolesta oli ilmeisesti ollut nyt hiljaisempaa, mutta Tiana on ihanan sinnikäs kun jaksaa huolehtia meistä ja tallista aina.

Vastaus:

Mukava tarina Raven! :) Ihanaa lukea, kuinka hienosti teillä meneekään. Ihanaa, että käyt meillä edelleen! :) <3 Tarinasta saat 40v€.

Nimi: Raven

03.03.2019 15:18
Hopeakauriin Tallilla oli lauantaina laskiaisrieha. Olin ajoissa tallilla ja ehdin siivota Leilan karsinan. Lukas oli luvannut karsinat siivota, mutta halusin auttaa häntä kuitenkin osaltani. Tallille alkoi tulla ihmisiä. Tiana ja Tom kuskasivat aamupala tarvikkeita kahvihuoneeseen ja vatsani alkoi kurnia kun haistelin kahvin ja ruuan ihania tuoksuja. Aurinko paistoi tallin ikkuinoista sisään. Tunnelma oli todella kodikas. Lukas puuhasteli omia hommiaan ja Riannakin saapui paikalle. Lopuksi talliin asteli myös Luke. Kello tuli 10 ja menimme kahvihuoneeseen aamupalalle. Tiana kertoi meille päivän ohjelmasta. Se kuulosti hurjan kivalle.

Aamupalan jälkeen menimme yhdessä ulos ja Lukas oli valjastanut Riston reen eteen. Tiana asettui ohjaksiin ja me muut nousimme kyytiin. Aisakellon kilkattaessa suuntasimme maastoon kohti mökkitietä. Mökkitiellä huomasin, että Luke kovasti kuikaili jonnekin. En tiedä mikä häntä vaivasi, mutta hän lopetti heti kun huomasi minun kiinnittävän siihen huomiota. Omituista. Rekiretki sujui kuitenkin todella mukavasti ja juttelimme paljon hyvässä hengessä.

Tallille palattuamme Lukas otti Riston taas hoitaakseen ja me aloitimme hauskat leikit. Tiana ohjasi ensin nimijumpan ja minä luonnollisesti esitin nimeni kohdalla käsillä siipiä, kuin olisin lentänyt. Se oli helppo muistaa, kun nimeni on Raven (korppi). Nimijumpan jälkeen oli pantomiimi leikki jossa piti esittää sanoja. Sain sanakseni kouluratsastus ja se oli kaikille helppo arvata. Leikkien jälkeen palasimme kahvihuoneeseen syömään. Tunnelma oli katossa ja ruoka hyvää.

Ruuan jälkeen vuorossa oli temppurata kentällä. Tätä varten haimme hoitohevosemme tarhasta ja varustimme ne ratsastusta varten. Puin Leilani violetteihin pinteleihin ja satulahuopaan. Ulkokentälle oli kohonnut hauska temppurata. Leila epäröi hieman kaikkea, mutta rauhallisella kannustamisella se meni tehtävien läpi kuitenkin. Eniten ongelmaa tuottivat pressun ylitys ja sillan ylitys. Pressulle Leila ei edes astunut vaan se meinasi hypätä sen yli sillä seurauksella että se hyppäsi suoraan pressulle. Lukella ja Tinkillä meni hienosti, he kun olivat tottuneet tällaisia temppuja lännenratsastuksessa tekemäänkin.

Temppuradan jälkeen suuntasimme pellolle laukkakisoihin. Tämä oli hauskaa! Leila oli ihan kuumana, kun se aavisti mitä oli tulossa. Menimme ensin harjoittelukierroksen, joka meni ihan hyvin. Leila on kuumuessaan melkoisen nopea tamma. Tiana lähetti porukan liikkeelle ja painelimme rinta rinnan lumen pöllytessä. Luke ja Tinki osasivat tehdä uskomattoman nopean käännöksen päässä ja sai karistettua minut ja Riannan taakseen. Katsoimme Riannan kanssa toisiamme ja kisaviettimme pääsi valloilleen. Painelimme hulluna Luken perään ja saimme kurottua väliä hyvin umpeen, mutta Luke vei lopulta niukan voiton. Hurjan hauskaa!

Palasimme kentälle loppuverryttelyyn ja Tiana vielä ohjasi meidät jumppaamaan satulassa. Teimme maailmanympärysmatkan ensin harjoitusmielessä ja sitten kisattiin. Lukella oli hankaluuksia, sillä lännensatula oli hieman vaativa tähän tarkoitukseen. Mutta viimeisessä jumppaliikkeessä, jossa nenä oli saatava etukaareen, oli taas Lukelle helppo! Itse en tuohon taipunut!

Veimme hevoset talliin ja hoidimme ne. Lopuksi palautimme hevoset tarhoihin ja pidimme varusteiden huolto hetken varustehuoneessa. Keskustelimme päivästä ja kaikki tuntuivat olleen tyytyväisiä.

Päivän päätteeksi kahvihuoneessa oli vielä välipalaa ja hengailimme hyvällä porukalla ihan jonkin aikaa. Lukas liittyi seuraamme ja Tianan oli jo lähdettävä käymään toimistossa puhelimessa. Koirat olivat olleet koko päivän mukana touhuissa ja nukkuivat nyt kahvihuoneen lattialla kerällä. Ihana tapahtuma! Tällaista lisää!

Vastaus:

Ihana tarina ja kiitos osallistumisesta! Letityskisaa et maininnut, mutta ei se haittaa, leikkimielinen nopea "kisa" kun oli ;) Tästä siis 50v€ + 5kp ja putkihuivi lisätään sun sivulle! :)

Nimi: Raven

26.02.2019 18:43
Tänään minulla ja Leilalla oli ensimmäinen tunti, jonka uusi tallimestarimme Lukas pitäisi. Hän oli oikein mukava ja odotin tuntia innolla. Tunnin aihekkin oli mielenkiintoinen. Meillä olisi irtohypytystä! Vähän vaihtelua tavalliseen treeniin :) Tallilla huomasin, että tunnille oli osallistunut myös Alma ja Rianna. Kun olin siivonnut Leilan karsinan ja hakenut sen varusteet karsinalle, läksin hakemaan tammaa tarhasta. Alma oli hakenut jo Mellin ja Tinki jäi nyt tarhaan yksin. Varustin Leilan ja rupattelimme tyttöjen kanssa samalla. Tallissa oli jo mukava tunnelma. Leilalle violetit suojat jalkoihin ja suitset päähän. Satula jäi tälläerää kaappiin.

Iltatunti pidettiin maneesissa. Ulkokenttä ei ollut kovin houkutteleva näillä keleillä. Ulkona oli plus asteita, mutta illan hämärtyessä vetinen lumi ja liukas jää alkoi jäätyä. Maneesissa oli mukavan lämmin ja valoisaa. Lukas oli kyhännyt kujan, jossa hevoset irtohypytettiin. Seisoimme kaikki hevostemme rinnalla alkuasennossa. Lukas kertoi hieman tunnin sisällöstä ja katsoimme kaikille sopivan tilan ja aloimme kävelyttää hevosiamme juoksutusliinassa ympyrällä. Riannan ori Frollo oli hieman pörhäkällä päällä, kun seurassa oli tammoja. Rianna sai kuitenkin komean oriinsa hyvin hallittua. Siirsimme hevoset raviin ja juoksutimme ne myös ravissa molempiin suuntiin. Annoimme hevosten myös nostaa hetkeksi laukan ja lämmittely alkoi olla siinä. Leila jaksoi yllättävän hyvin keskittyä juoksutuksen aikana, vaikka maneesissa pyöri muitakin hevosia. Lukas antoi hyviä vinkkejä juoksutukseen liittyen koko alkutunnin ja tietysti huumorilla höystettynä. Tirskuimme kaikki tytöt. Kun alkulämmittelyt oli liinassa tehty, oli aika aloittaa kujanjuoksu. Kujassa oli 40cm ristikko ja sitä seurasi 60cm pystyeste. Lukas uskoi, että oli järkevintä antaa oriin mennä ensimmäisenä. Katsoimme siis ensin Alman kanssa sivusta. Rianna laski friisiläisensä kujaan ja uljas musta suoritti radan hienosti. Lukas oli vastassa hiljentämässä Frolloa ja ottamassa sen kiinni. Seuraavaksi oli sitten minun ja Leilan vuoro. Ensimmäisellä yrittämällä Leila ei lähtenytkään kujaan, vaikka lähetin sen samoin, kuin Rianna oli lähettänyt Frollon. Lukas kannusti minua kokeilemaan Leilan vierellä juoksemista. Kokeilimme sitä ja se toimi! Leila ei tosin suostunut etenemään kujassa, ellen minä läähättänyt vierellä :D Muilla oli hauskaa. Lopuksi Alma ja Melli tulivat kujan. Menimme vuorotellen kujaa ja kolmannella kerralla Leila hoksasi, että hänhän saattoi juosta kujan ilman minua ja jopa hieman reippaammin. Näimme tästä oivalluksesta innostuneen Leilan komean pukinkin viimeisen esteen jälkeen. Lopuksi verryttelimme juoksuttaen hevosemme käynnissä ja ravissa. Tunti oli todella hauska ja saimme hyviä keskusteluja aikaiseksi hevosten hyppytekniikoista ja siitä, kuinka tekniikka muuttuu, kun selkään nousee ihminen. Lukaksella tuntui olevan paljon tietotaitoa. Leilasta opin uutena asiana sen, että se luotti paljon ratsastajansa apuihin ja kun sen jättikin esteille yksin, se hämmentyi. En ehkä ollut aiemmin tajunnutkaan, kuinka paljon se oli tukeutunut minuun. Minusta tuntui, että tällä tunnilla Leila oli meistä se, joka oppi itsestään jotakin ja pääsi itsenäisen työskentelyn makuun paremmin. Olen ylpeä hoitohevosestani.

Tallissa rupattelu jatkui ja kaikilla tuntui olleen mukavaa :) Kylmäsin Leilan jalat 2-teho linimentillä ja jätin sen sisälle odottamaan iltatallia. Kokoonnuimme vielä hetkeksi kahvihuoneeseen rupattelemaan ja minä ja Lukas joimme kahvia.

Vastaus:

Mukavaa, että pidit tunnista ja että Lukas oli hyvä vetäjä! :) Nämä pari tuntia olivat vähän "pistokokeita" hänelle ;) Hyvin tuntui menevän, eli häntä uskaltanee käyttää toistekin. Irtohypytys on kyllä monipuolista ja antoisaa touhua! Tarinasta 30v€, tunnille osallistumisesta 10v€.

Nimi: Raven

25.02.2019 17:23
Viikonloppuna minä ja Leila oltiinkin kisailemassa. Ensin lauantaina Varjolinnan este- ja koulukisat, joissa tulokset mitättömän surkeat :( Leila toimi hyvin ja puitteet olivat hyvät, tälläkertaa vain muillakin oli hyvä päivä. 60cm luokassa olimme 21. 22 osallistujasta. 80cm luokassa sentään 22. 26 osallistujasta... Koululuokat sujuivat ihan ok ja HeC luokassa olimme sijalla 8 osallistujia ollessa 19 ja HeB luokassa taas 14. 25osallistujasta. Eli ei juuri mainittavaa. Reissu oli mukava ja kisapaikalla tungeksi porukkaa. Ilma oli kaunis ja meininki hyvä :)

Sunnuntain estekisat olivat Doro's Stablella ja siellä osallistujia ei ollut kuin pari hassua. Vähäisen osallistujamäärän takia meidän ainoa sijoille yltänyt tulos jäi palkitsematta. Tulokset siis 60-70cm luokassa viimeinen 5/5 ja 80cm luokassa 3/4. Kokemustahan näistä kertyi ja sunnuntain kisojen hieman masentava tunnelma jätti hieman huonot fiilikset. Jälleen kerran Leila toimi hienosti ja minusta tuntuu, että nämä kisamatkat aina lähentävät meitä. Leila turvaa minuun aika paljon matkojen aikana ja välillämme oleva yhteys vain syvenee. Harmi ettei sijoituksia tullut. Pää pystyyn ja kohti uusia haasteita kuitenkin!

Sunnuntain kisojen jälkeen kävimme pienellä kävelyllä maastossa. Taluttelin Leilaa ja nautimme kauniista keväisestä säästä.

Vastaus:

Harmi ettei kisat menneet ihan toivotulla lopputuloksella! Kisoista saatte kuitenkin tosiaan sitä yhteistä kokemusta ja luottamusta toisiinne :) Tarinasta +10v€

Nimi: Raven

20.02.2019 16:29
Tiistai iltana minulla ja Leilalla oli edessä estetunti. Aiheena oli sarjat. Meillä oli viimeaikoina esteet sujuneet valtavan hyvin. Koulupuolella ei niinkään luistanut, joten lähdimme tunnille luottavaisina. Leila oli melko virkeä jo hoitaessa. Olin kiintynyt tähän tammaan hurjasti ja viimepäivät olivat etenkin tuntuneet minusta erityisen onnellisilta. Olin kiitollinen huipputallista, huipputiimistä ja tästä huippuhevosesta, jolle olin sydämeni menettänyt. Olin mielestäni kehittynyt huimasti Hopeakauriin tallilla ollessani.

Harjasin Leilan kuntoon ja varustin sen. Uusi satulahuopa oli ihanan muhkea. Leila seisoi tyynesti paikoillaan. Letitin sen häntää ja otsaharjan. Sitten viritin itselleni kypärän ja hanskat ja suuntasin maneesille. Minulla oli päälläni violetit ratsastushousuni ja musta svetari. Leilalla violetit suojat, uusi pinkki satulahuopa ja kuolaimena meillä oli tänään nivelkuolain. Olin katsonut listasta, että olimme tänään ainoa ratsukko tällä tunnilla. Aiemmin tänään alkeiskoulutunnilla olivat olleet Papu ja Luke, meidän uudet hoitajamme. Ulkona oli tänään kylmä. Tai ilma tuntui kylmälle plussakelien jälkeen. Pakkasesta oli ihanaa päästä lämpimään maneesiin. Tiana kyhäsikin meille jo esteitä.

Alkulämmittelyt sujuivat ongelmitta ja Leila oli heti alusta alkaen mukavasti kuulolla. Se asettui hienosti molempiin suuntiin ja oli eteenpäinpyrkivä. Ensimmäinen estetehtävä suoritettiin laukassa ja tehtävänä oli mennä maapuomi, este, maapuomi ja vielä este. Estekorkeudet Tiana ilmoitti 40cm korkeiksi. Leilan kanssa tulimme hyvin sarjalle ja suoritimme sen. "Kiinnitä huomiosi hevosen suoruuteen ja muista katse" Tiana valisti kädet lanteilla. Harjoitus toistettiin molempiin suuntiin kahdesti. Kaksi viimeistä meni jo rutiininomaisesti. Tehtävän jälkeen siirryimme käyntiin hetkeksi ja Tiana alkoi muokata sarjaa. "Ota ravia puoli kierrosta ja laukassa toinen puoli kierrosta ja sitten sarjalle." Tiana neuvoi ja minä korjasin ohjasotetta, nyökkäsin ja aloitin tehtävän. Tiana oli selkeä ja määrätietoinen ohjaaja. Aiempaan sarjaamme oli nyt lisätty pari maapuomia. Toinen sarjan väliin ja toinen loppuun. Leila lähti innokkaasti tehtävälle ja minun piti jarrutella sitä vähän liiaksikin ja siksi Leilan kavio kolahti kahteen puomiin. Tiana käski meidän laukata kierros ja rauhoittua. Sitten uudelleen ja nyt homma toimi hyvin. Leila puuskutti. Seuraavaa tehtävää varten estekorkeutta nostettiin 60cm:iin. Leila käveli reipasta käyntiä kuin odottaakseen taas merkkiä. Toinen esteistä muokkautui okseriksi. Tämä sarja onnistui melkeimpä paremmin kuin aiemmat. Leila hyppäsi korkeampia hieman hillitymmin, niihin täytyi jo keskittyä. "Tasaista kaunista menoa, muista suora hevonen loppuun saakka" Tiana seurasi suoritustamme silmä kovana. Oli viimeisen tehtävän aika ja okseri nostettiin 80cm:iin ja sarjan loppuun lisättiin vielä 60cm este. Tässä sarjassa oli jo kunnon jumppasarjan makua ja Leila suoriutui siitä ihan mallikkaasti. Sen voimat alkoivat kuitenkin jo väsyä ja sen huomasi. Laiskahko suoritus, mutta puhdas kuitenkin. Ravikierros ja sitten loppukäynnit. Tianan kanssa keskusteltiin Leilan hyppytekniikasta ja meidän kehityksestä ja missä oli syytä parantaa. Kävelimme Leilan kanssa vielä sen aikaa, kun Tiana purki sarjan pois ja läksimme yhtä matkaa talliin. Tianasta oli tullut hyvä ystävä ja hänen kanssaan pystyi puhumaan melkein mistä vain.

Tallissa vastassa oli Luke. Tallin hevoskerho kokoontui keskiviikkoisin neljältä ja Luke oli vielä paikalla. Kysyin Lukea hoitoavuksi Leilalle ja mies suostuikin oitis :) Luke vei Leilan varusteet paikoilleen ja minä harjasin tammani huolellisesti. Levitin linimenttiä Leilan jalkoihin ja Luke nojaili karsinan oven pieleen ja seurasi toimiani. "Juodaako kahvit ku oot valmis?" Luke kysyi huolettomasti. "Juodaan vain" hymyilin hänelle. Kun Leila oli valmis ja varusteet huollettuina paikoillaan, vaihdoin itselleni rennompaa päälle. Luke olikin jo kahvihuoneessa laittamassa kahvia valmiiksi. Juttelimme kahvin ääressä hetken ennenkuin lähdin kotiin.

Vastaus:

Hyvä tarina jälleen Raven :) Tunti meni hienosti ja olette kehittyneet jo sille tasolle, että uskallan alkaa vaatia teiltä enemmänkin ;) Ihanaa nähdä, kuinka tallini epäluuloisin hevonen on löytänyt luotettavan kumppanin ja puhjennut kukkaan! :) Tarinasta 40v€ ja tunnille osallistumisesta 10v€, yhteensä 50v€ :)

Nimi: Raven

18.02.2019 15:10
Leilan kanssa käytiin Hopeakauriin ystävänpäiväkisoissa ja pärjättiin esteluokassa paremmin kuin kouluokassa. Parinamme ratsasti Alexander Vilillä :) Koko päivä oli huippu jännä ja meillä oli hauskaa. Koululuokassa jäimme pisteissä toiseksi viimeiseksi, mutta esteillä loistimme ja yhteispisteemme ylsivät luokan voittoon! Ihanien pinkkien ruusukkeiden lisäksi saimme voitosta palkinnoksi kauniin hempeät vaaleanpunaiset satulahuovat. Alex varsinkin tuntui olevan pinkistä värivalinnasta innoissaan ;P

Viikonloppuna maastoilin Leilan kanssa. Perjantaina pidin sillä vapaapäivän kisojen jälkeen ja lauantaina menimme Kaurisjärven lenkin. Lähinnä ravailimme ja menimme käyntiä. Oli upea ilma, joten nautimme maisemista ja keväisestä ilmasta. Leila toimi kotikisojen jälkeen kuin unelma maastossa.

Sunnuntai oli myös ihan hyvää keliä ja kävin Leilan kanssa suolenkin. Maastossa alkoi polut erottua paremmin nyt kun ei koko ajan satanut uutta lunta tilalle. Toki paikoin oli melko liukasta, joten varansa sai pitää. Suolenkillä menimme ihan ravit ja laukatkin. Leila oli reipas ja paineli korvat hörössä menemään. Lenkin jälkeen kylmäsin sen jalat ja huolsin sen varusteet kuntoon kisojen jäljiltä. Laitoin myös violetin huopamme pesuun ja vaihdoin pinkin loimen nyt yleissatulaamme.

Maanantaina pidämme välipäivän ja tiistaille ilmoittauduin estetunnille. Kevättä kohti mennään <3

Vastaus:

Mukavat kuulumiset :) Onnea vielä kisamenestyksestä! Tarinasta 20v€

Nimi: Raven

11.02.2019 16:50
Sunnuntaina meillä oli Leilan kanssa kisat Tarumaan Tallilla. Mukaan lähti myös Tiana ja Ines. Kun varusteet oli pakattu autoon ja hevosten lastaus suoritettu, matka saattoi alkaa. Minulla oli perhosia vatsassa. Mukavaa lähteä taas kisoihin, vaikka viimeaikoina kisamenestyksemme olikin ollut melko huonoa. Tai ei melko, vaan huonoa :D

Tarumaan Tallilla oli vilkasta. Piha oli täynnä autoja ja saimme omamme yllättävän hyvään paikkaan tallin viereen. Kävin ensin taluttamassa Leilaa hieman tallipihassa, ennen kun aloin varustaa sitä. Päivä oli ankea siinä mielessä, että taivas oli harmaa, välillä satoi vettä, välillä räntää ja loskaa oli joka puolella. Olin harjannut ja laittanut Leilan siistiksi jo Hopeakauriin Tilalla, joten nyt oli lähinnä kuljetuksen aikana tulleiden heinänkorsien poisto ja varusteiden laitto jäljellä. Tiana kävelytti Inestä hieman pidempään, sillä heidän ensimmäinen luokkansa oli vasta kolmantena. Minun oli oltava jo ensimmäisessä luokassa. Verryttelyalue, eli ulkokenttä oli yllättävän hyvässä kunnossa ja Leila tuntui hyvältä. Helppo C oli jo niin monesti koluttu ohjelma, että meiltä se alkoi tulla jo ulkomuistista.

Helppo C luokka oli tasokas ja kaikki onnistuivat hyvin. Tulimme lopulta neljänneksi Leilan kanssa ja olin todella tyytyväinen suoritukseemme. Helppo B minua jännitti enemmän. Olimme tätäkin menneet, mutta tämä ei vielä ollut niin itsestäänselvyys. Vastassa oli niin ikään taitavia hevosia, mutta Leilan upeat liikkeet taisivat tehdä vaikutuksen tuomaristoon ja sijoituimme toiseksi! Autolla olin kuin joku kälättävä kalkkuna kun innoissani Tianalle äkkiä kertasin suorituksiamme :D Tianan oli kuitenkin jouduttava jo verryttelyyn. Helppo A luokassa Tiana oli Ineksellä kuudes ja seuraavassa Vaativa B luokassa he sijoittuivat kolmanneksi! Mukavaa, kun molemmat meistä pärjäsivät! Mutta edessä oli vielä esteluokat.

Leila tuntui esteverryttelyssä hieman liian vireältä ja minulla oli pari kertaa vaikeuksia saada se etenemään haluamassani tahdissa. Tiana oli Ineksen luona, joten en saanut hänestäkään nyt apua. Mietin vain, että minun on nyt pärjättävä itse. 60cm luokassa Leila kaahotti niin, että pudotimme kaksi puomia. Olimme luokan viimeisiä. Minua harmitti yllättävän paljon. Eihän tämä meille uutta ollut... Kävelimme luokkien välissä hieman tallipihasta poispäin maastoon ja yritin rentouttaa itseäni. Palasimme 80cm luokkaan ja Leila tuntui radalla uskomattomalta! Olinko vaihtanut hevosta välissä? :D Luokka voitto ja pidättelin kyyneleitä. Olin aivan riemuissani. Tiana ja Ines tulivat kisa-alueelle ja me poistuimme autolle purkamaan varusteita. En nähnyt Tianan luokkaa, mutta kuulutuksesta kuulin, että he olivat napanneet myös voiton! Hokkarit hyökkää jälleen :) mietin hieman ylpeillen. Kun Tiana tuli autolle, läksin hakemaan palkintopisteeltä minun ja Leilan palkinnot. Koululuokan toisella sijalla nappasimme kivan ratsastuspaidan ja esteluokan voitosta saimme satulahuovan! Ruusukkeita unohtamatta :)

Kotimatkalla juttelimme Tianan kanssa radoista ja Leilan intoilusta. Tiana löytää kyllä aina ne oikeat sanat ja avut jokaiseen pulmaan. Olen onnekas kun saan käydä Hopeakauriin Tilalla ja saan valmentautua näin upean ihmisen valvonnassa. Tallilla kylmäsin Leilan jalat ja taluttelin sitä vähän pihassa. Sitten karsinan puhdistus ja kotiin fiilistelemään päivää :)

Vastaus:

Hienoa! Onnea vielä kisamenestyksestä! Mahtavaa :) Tarinasta ansaitset 40v€! Lisään palkintotavarat teille :)

Nimi: Raven

06.02.2019 15:58
Tulin tallille heti kolmen aikaan kun pääsin. Olisin loppuviikon aikalailla pois tallilta, sillä olin menossa ystäväni luo viikonlopuksi kylään. Siivosin ensin Leilan karsinan. Olimme eilen sopineet Lukaksen kanssa, että hän jättäisi karsinan minulle. Siivosin kikkareet ja märät ja kuivitin karsinan. Lakaisin vielä käytävät ja sitten etsin Leilan varusteet kasaan. Tiana touhusi toimistossaan. Olimme sopineet, että tarkkailemme Leilan jalkoja vielä hetken ennen kuin pyydämme eläinlääkäriä uudelleen tarkistamaan tilanteen. Päätin tänään juoksuttaa tamman. Ulkona oli aurinkoista ja pakkanen oli kiristynyt yhdeksään asteeseen. Päätin juoksuttaa Leilan ulkokentällä. Ilmassa leijaili kimaltelevia pakkaslumihiutaleita. Hevosten hengitys höyrysi. Melli ja Leila seisoivat kylki kyljessä tarhassa ja Tinki odotteli portilla huomiota. "Voi sinua söpöläistä." höpöttelin Tinkille, joka työnsi päätä syliini heti. Hellin sitä hetken, kunnes mustasukkainen Leila lähti liikkeelle. Tinki väisti luimukorvaista lipizzatammaa ja nappasin Leilan kiinni. "Isottelija.." toruin ja silitin sen otsaa.

Tallissa riisuin loimen ja aloitin harjaamisen. Eilinen pesu ja tämän päiväinen loimittaminen olivat helpottaneet hurjasti urakkaani. Joten käytännössä pyyhkäisin pölyt tamman kupeilta ja aloin varustaa sitä. Jalkoihin suojat, suitset päähän ja siinäpä se. Irrotin ohjat suitsista ja jätin ne suitsikoukkuun roikkumaan. Leilalla ei ollut vielä omaa juoksutusliinaa, mutta lainasin tallin yhteisessä käytössä olevaa. Liina kiinni ja kentälle.

Kävelimme ensin alkulämmittelynä pari kierrosta kenttää ympäri molempiin suuntiin. Sitten otin Leilan keskiympyrälle ja laskin liinaa pitkäksi. Tamma käveli tottuneesti ympyrällä. Olin unohtanut juoksutusraipan, kun en Leilalla yleensä raippaa tarvinnut. Onneksi joku muukin oli ilmeisesti joskus unohtanut ja ulkokentän laidalla aitaan nojasi vanha ja kärsinyt piiska, joka ilmeisesti entisessä elämässään oli juoksutusraippa ollut. Nappasin sen käteeni ja kehotin Leilan raviin. Leila ravasi rennoin askelin. Näin kauempaa katsottuna se oli kyllä erittäin kaunis hevonen. Ja sen liikkeet olivat kauniit. Kun tamma oli ravannut tarpeeksi tähän suuntaan, vaihdoimme suuntaa. Annoin Leilan kävellä pari ympyrää, jotta sain Leilan kuulolle kunnolla. Ja sitten siirtyminen raviin. Leilan korva osoitti minua kohti sen kuunnellessa ohjeitani ja se ravasi tasaista rauhallista ravia ympyrällään. En juuri raippaa tarvinnut. Tom tuli talosta Taika kannoillaan. Hän moikkasi minulle ja nostin hieman kättäni kuittaukseksi. Keskityin taas hevoseen. Tom käveli ulkokenttää kiertäen konehallille päin. Taika seurasi innokkaasti ravaillen kannoilla. Hidastin Leilan taas käyntiin. Lopuksi kannustin Leilan vielä laukkaan molempiin suuntiin ja sitten kävelimme yhdessä kentällä loppukäynnit. Tom käynnisteli mönkijää hallin pihassa. Leila kuunteli ääniä ja pysähdyimme hetkeksi niitä ihmettelemään. Kävelimme vielä hetken ja sitten suuntasimme talliin.

Tiana tuli käytävällä vastaan Foxin kanssa. "Kuinka juoksutus sujui?" hän kysäisi. "Hienosti, näin kuuliaisen tamman kanssa on hellpo työskennellä." iloitsin ja taputin Leilaa kaulalle. "Hienoa että olette löytäneet toisenne." Tiana hymyili takaisin ja jatkoi matkaansa muutama paperi kourassaan kohti ulko-ovea. Foxi katosi Tianan perässä ulos. Tallissa oli hiljaista. Ines rouskutti päiväheiniään karsinassa loimi päällä. Tiana oli varmaan ratsastanut sen. Samoin Risto näytti olevan tallissa. Riisuin Leilan ja pyyhkäisin sen harjalla läpi. Loimitin sen ja tarkistin jalat. Ne eivät tuntuneet olevan turvoksissa. Jätin tälläerää kylmäämisen pois ja kävin jättämässä siitä viestin Tianan pöydälle. Leila sai jäädä karsinaan jo odottelemaan muitakin sisälle. Huolsin tamman varusteet ja ihailin hetken juuri ostamaani koulusatulaa. Vielä vähän ostoksia, niin pääsemme jo seuraaviin kisoihin koulusatulalla! Vaihdoin vaatteet ja lähdin kotiin.

Vastaus:

Hienoa! Mukava tarina ihanasta tallipäivästä :) Jotenki kivan arkisesti kuvailit juoksutusta, kun tallipihalla oli muutakin elämää :) Hyvä! Ja hauskaa viikonloppua! <3 Tarinasta +40v€

Nimi: Raven

05.02.2019 15:43
Saavuin vähän ennen kolmea jo tallille. Lunta satoi taivaan täydeltä ja pakkanen oli nollassa. Ihan paras keli maastotunnille! Lumi narskui jaloissani kun lompsin volvoltani Hopeakauriin Tallin ovelle. Sisällä tallissa puuhaili pitkä ja komea rillipää. "Päivää" huhuilin hieman ujosti. "No kas! Päivää! Lukas" mies esittäytyi käsi ojossa. Hänellä oli ratsastusvaatteet päällään ja Leilan riimu olkapäällään. Pienehkö mustasukkaisuuden puuska pyyhkäisi ylitseni. "Raven" vastasin kättelyyn. "Aa olet Leilan hoitaja! Haluatko hakea hevosesi itse sisälle? Olin juuri menossa hakemaan sen" mies naurahti ja ojensi riimun minulle. Hymyilin hieman "Olet siis se uusi tallipoika, josta on puhuttu, tietenkin!" huudahdin ja tunsin itseni tolloksi mustasukkaisuuksineni. "Sama heppu" Lukas iski silmää ja antoi riimun minulle. "Minulla loppuu työvuoro ihan juuri. Laitan heinät Leilalle valmiiksi" hän jatkoi ja hävisi tallikäytäville. Minä läksin hakemaan tammaa. Leilalla ei ollut loimea ulkona ja se oli nähtävästi nauttinut siitä täysin rinnoin. Se oli piehtaroinut koko tarhan lumet lyttyyn ja sen karva oli märkä ja likainen. "Taitaa tulla pesupäivä" tokaisin itsekseni.

Tallissa annoin Leilan syödä päiväheiniään rauhassa ja menin keittämään päiväkahvit itselleni. Lukas tuli kahvihuoneeseen. Hän oli vaihtanut ratsastusvaatteet rennompiin ja nuuhki ilmaa. "Aah kahvia". "Ota vain, siitä riittää hyvin sinullekkin" sanoin hymyillen ja selasin kisailmoituksia. "Meinasitko kisaamaan?" Lukas kysyi ystävällisesti kaataen kahvia kuppiinsa. "Juu voisin tuonne Varjolinnan Classic II-kisoihin osallistua. Classic I meni niin penkin alle, että ei tässä mitään menetäkkään" nauroin. Lukas istui pöytään ja jutustelimme hänestä, hevosista, kisaamisesta ja kaikesta. Lukas oli todella mukava ja helposti lähestyttävä hahmo. Huumorikin tuntui kukkivan ja sain jo lempinimen Sumppi. Kahvin ylettömään juontiini viitaten :D

Kahvihuoneen ovelle ilmestyi Tiana ratsutamineissaan. "Oliko maastoon lähtijöitä?" hän kysyi. "Herranjestas!" huusin ja hyppäsin pystyyn. "Aika meni ihan hujauksessa! Laitan Leilan kuntoon niin tulen!" Tiana ja Lukas nauroivat. "Niin, kello on puoli, en minäkään ole vielä Fiijaa laittanut kuntoon" Tiana oikaisi ja katsoin kelloa. Puoli tuntia aikaa. Kaikki hyvin ja rauha maassa. Hain Leilan tarvikkeet ja aloitin perusteellisen harjausurakan. Melko huonoin tuloksin. Sain tammani sen verta puhtaaksi, että sain sen lopulta satuloitua ja suitsittua. Suojia en laittanut, sillä lunta oli varmasti metsässä paljon, enkä tahtonut hukata suojia matkalle. Tiana hääräsi Fiijan kanssa naapurikarsinassa ja jutustelimme välillä kaltereiden läpi. Tiana tuntui olevan tyytyväinen talliapulaiseen. Lopulta ratsumme olivat valmiit ja suuntasimme hevosten kanssa pihalle. Oli mukavaa, kun sai pukeutua hieman kevyempään takkiin ja huiviin. Ei tuntunut niin vaahtokarkilta kuin muuten.

Fiija päästi pihassa ilmoille kimeän tammamaisen kiljahduksen merkiksi muille tallin hevosille, että nyt nämä tytöt lähtee! Nousimme ratsaille. Tiana lähti johtamaan meitä kohti maastoreittejä. Fiija näytti pirteälle tepastellessaan lumisella tiellä kapeilla gasellin jaloillaan. Leila löntysti rauhallisin askelin perässä. Kuin väsynyt äiti ja ylivilkas pikkulapsi :D "Mennään siis Vanhan Metsän pidempi lenkki." Tiana avasi keskustelun kun poikkesimme peruslenkille tarhojen kohdalta. "Sopii! On niin kaunista, vaikka lunta sataakin aika paljon." sanoin ja katselin taivaalle silmiäni siristellen, ettei isot hiutaleet tulisi silmiini. Puut olivat lumen peittämät jopa rungoista. Paksut lumipeitteet olivat vallanneet jokaisen oksan ja metsä oli VALKOINEN. "Niin on, nostetaampas ravi." Tiana sanoi ja kokosi ohjat. Tein saman ja sitten mentiin. Lumi pöllysi ja silmät viiruina yritin suunnistaa kohti Fiijan takamusta. Niin ainakin kestäisimme polulla. Leila meni reipasta ravia. Se oli aina innoissaan kun pääsi maastoon. Kun käännyimme suoralle joka vei kohti puusiltaa, lumisade jäi puiden taa sen verran, että nyt näki paremmin. Ravasimme rentoa ravia aina sillalle asti. "Nostetaan sillan jälkeen laukka" Tiana neuvoi ja annoimme hevosten hidastaa käyntiin sillan yli. Joki oli uskomattoman kaunis. Jää oli paikoin hieman hajonnut ja virtaava vesi näkyi paksujen kinosten välistä. Fiija ampaisi laukkaan riemuissaan ja heitti pienen pukin lähtiessään. Leila sinkosi perään, mutta molemmat pysyivät käsissä hienosti. "Hieman virtaa!" Tiana huikkasi minulle. Laukkasimme kauniin Vanhan Metsän siimeksessä kiemurtelevaa reittiä pitkin. Onneksi polut olivat hyvin pysyneet näkyvissä, oli sen verran kuitenkin liikkujia ollut. Kaurisjärvi näytti olevan jäässä, kuten tähänkin asti. Jäällä ei ollut ketään. Mökkirantaa ei tahtonut erottaa sankan lumisateen seasta. Laukkasimme pitkänlenkin risteykseen asti ja hidastimme tammat käyntiin. Molemmat hevoset pärskivät ja puuskuttivat. Pitkällä lenkillä ei ollut käyty hetkeen ja se polku oli vain heikosti erotettavissa. Ohjasimme hevoset kuitenkin sinne. Lunta oli Leilaakin etupolviin asti. Muu metsä oli koskematon. Vain muutamia jäniksen ja ketun jälkiä siellä täällä. "Katsoppa tätä!" Tiana osoitti yhdessä kohdassa kulkevia jälkiä. "Tässä on mennyt kauris. Vain yksi kauris, ompa outoa. Yleensä ne liikkuvat talvisin laumoissa." hän mietiskeli ääneen. "Mikähän kauris se on ollut?" mietin ääneen jälkien kohdalla. "Joku vanha johtaja yksilö" virnistin perään. "Vanhan Metsän kuningas" Tiana julisti levittäen kätensä. Nauroimme hetken. Katsoin vielä metsään ja minusta tuntui, ettei tuo metsän kuningas välttämättä ollut kovin kaukana. Leilakin katsoi metsään, ihan kuin sekin aistisi kauriskuninkaan läsnäolon. "Maalaisromanttista" tokaisin ja jatkoimme lenkkiä eteenpäin. Ohitimme joenmutkan risteyksen ja Tiana kehotti meidät raviin. Ravasimme pitkän matkan aina puusillalle asti. Tästä oli tullut hyvä lenkki ja lumen takia melko rankkaa treeniä tammoille. Puusillan jälkeen palasimme tallille peruslenkkiä jatkaen. Oli mukavaa mennä käyntiä loppumatka. Juttelimme Tianan kanssa tulevista kisoista ja kyytijärjestelyistä. Alkoi hämärtää kun saavuimme tallipihaan. "Kiitos, olipa mukava lenkki" Tiana huokaisi ja laskeutui satulasta. "Kiitos sinulle. Mukavaa oli." hymyilin takaisin ja talutimme hevoset talliin.

Kun olin purkanut Leilan varusteista, raahasin sen pesupaikalle ja sain sen pestyä likatahroista puhtaaksi. Valkoisessa kun näkyy kaikki. Onneksi papurikkokuvio hieman peittää jälkiä :D Kylmäsin tamman jalat. Täytyisi puhua Tianan kanssa vielä Leilan jaloista, sillä jos hevosen jalat on terveet, ei kylmäystä jatkuvasti tarvita. Nyt kuitenkin lääkärikin oli pannut merkille Leilan jalkojen pienen turvotuksen. Sen jälkeen olin kylmännyt aina tamman jalat. Olin ehkä ylisuojeleva, mutta huolissani. Lopuksi vein tamman karsinaansa loimitettuna. Karsinan puhtaudesta oli tänään huolehtinut Lukas, joten minun ei tarvinnutkaan talikkoa heilutella.

Vastaus:

Ihana tarina! :) Vastasinkin sinulle Toimiston puolelle noista Leilan jaloista. Tarinasta +50v€ ja tunnille osallistumisesta +10v€! Lisäksi sait Tienaaja -merkkiin yhden alatason suoritettua, joten siitä +30v€! Yhteensä 90v€ :)

Nimi: Raven

03.02.2019 12:23
Tallilla on ollut perusarkea. Perjantaina kävimme Leilan kanssa kisoissa Imperiumin Tallilla, menestystä ei tälläerää tullut. Mutta kokemusta taas senkin edestä. Olemme jonkin verran menneet maneesissa kovien pakkasten, tuulen ja pyryn ja milloin minkäkin sääilmiön pakottamana. Joten odotellaan tässä kun säät rauhottuvat niin maastoon lähdetään. Maanantaina olisi kisat vuorostaan Varjolinnassa. Hieman jännittää kyllä taas. Tiistaina on maastotunti, jolle ilmoittauduin :) Kyllä tämä tästä taas lähtee ja kevättä kohti mennään.

Eläinlääkäri kävi tarkastamassa tallin tammat ja Leila sai kylmäysohjeita jalkojen turvotukseen. Toivotaan että hoitoni auttavat. Parhaani mukaan olen 2-teho linimentillä ja ihan vesikylmäyksellä niitä yrittänyt hoitaa. Tallilla on aloittanut uusia hoitajia ja tuntuu mukavalle kun tallilla käy kuhina :)

Leila on ollut pirteä ja kuuliainen ja mukavan pitkähermoinen, vaikka treenimme ovatkin keskittyneet maneesiin. Minusta tuntuu että olemme kehittyneet huimasti viimeisen kuukauden aikana. Odotan kovasti tulevia kisoja, valmennuksia ja muita yhteisiä hetkiämme Hopeakauriin Tilalla.

Helmikuun terveisin: Raven

Vastaus:

Mukava päivitys :) 20v€

Nimi: Raven

30.01.2019 18:25
Tiistaina edessä oli ihan perustunti, mutta ilman satulaa! Hauskaa! Tuntui hieman omituiselle varustaa hevonen ja jättää satula varustekaappiin :D Tunnin alussa ensimmäinen haaste oli päästä selkään. Nauroimme Tianan kanssa ja Leila näytti kyllästyneeltä touhuuni jo ennen tunnin alkua. Kun vihdoin olin selässä, Tiana ohjeisti minut uralle ja neuvoi minulle oikeaoppista istuntaa ja kuinka siellä selässä oikein kestääkän ilman satulaa. Leilan selkä oli melko ilkeä istuttava ilman satulaa. Sen selkäranka tuntui ikävästi takapuolen alla. Lähinnä häntäluuni tuntui olevan kovilla. Kun hiljalleen oikea kohta ja oikea istunta löytyivät, olo helpotti hieman. Perustehtävät, kuten voltti saivatkin aivan uudenlaista haastetta tällätavoin :D

Kun käyntitehtävät alkoivat sujua ja rentouduin selässä, antoi Tiana uuden tehtävän.Nosta ravi ja ravaa pitkä suora" maailman helpoin tehtävä, mutta ei tänään. Hölskyin holtittomasti ja meinasin pudota. Tiana ohjasi minua taas ja seuraava yritys menikin jo paremmin. Tosin hetken harjoitusten jälkeen sisäreiteni kiljuivat apua. Ravitehtävää toki vielä vaikeutettiin lisäämällä mukaan voltti. Lopulta ravaaminen ja ainakin raviin siirtyminen onnistui jo mallikkaasti. Ravista käyntiin olikin sitten erijuttu ja takapuoleni tuntui olevan jo muussina. Välissä teimme käynnissä pysähdys ja peruutus harjoituksia, mitkä tuntuivat lasten leikiltä ravitehtävien jälkeen :D

"Haluatko vielä kokeilla laukannostoa ilman satulaa?" Tiana kysyi virnistäen. "Joo! Haluan!" hihkuin kuitenkin. Laukka tuli nostaa pitkän suoran alussa ja laukkaa tuli jatkaa pitkä suora, sitten ravin kautta käyntiin. Tiesin, että Leila nostaa laukan helposti ja niin se teki tänäänkin. Laukka oli huomattavasti helpompi istua kuin ravi, mutta laukasta raviin siirryttäessä, putosin kuin räsynukke maneesin hiekkaan. Tiana auttoi minut takaisin selkään ja neuvoi siirtymän minulle uudelleen. Uusi yritys ja siirtymä laukasta raviin onnistui ilman putoamista, mutta halailin lahjakkaasti Leilan kaulaa ja minun oli vaikea saada Leila pysähtymään ja itseni takaisin istumaan. Nauroimme Tianan kanssa taas hulluna! On tämäkin tunti! :D Lopuksi lisäsimme laukka ympyrän ja sitten laukkatehtävät loppuivat. Jalkani tärisivät loppukäyntien aikana. Olin puristanut niitä välillä niin kovaa kestääkseni kyydissä. Leila löntysteli käyntiä. Näinköhän sen selkä kaipasi jo toipumista minusta :D Kun luulin että kidutus on ohi, loppukaarrossa Tiana pyysi minua vielä tekemään "maailmanympärysmatkan" tamman selässä molempiin suuntiin. Tiana piti Leilaa ohjista sen aikaa. Tätä olin nuorena tehnyt joskus, mutta siitä oli aikaa. Hauskaa puuhaa!

Tunnin jälkeen huolsin Leilan ja lopuksi keitin itselleni kahvit. Olin ne ansainnut! :D

Vastaus:

Hahhah! Hauska tarina, jota luin itsekseni hymyillen :D Tosiaan, oli tämäkin tunti! Mutta ehdottomasti tällainen joskus uusiksi ;) Jos selkä tuntuu liian kovalta niin voi siihen heittää vaikka satulahuovan alle, jos se kestää. Tarinasta +20v€ ja tunnille osallistumisesta +10v€! :)

Nimi: Raven

28.01.2019 18:56
Oli maanantai päivä ja saavuin Hopeakauriin Tilalle. Minulla oli ollut miltei viikon tauko tallilla olosta. Ukin tapauksen jälkeen olin ollut viikon pois koululta ja tehtävät olivat kasaantuneet. Joten nyt oli kirittävää. Onneksi tilanne hiljalleen alkaa rauhottua ja pääsin palaamaan takaisin tallille. Nousin autosani ja marssin talliin. Ulkona oli ollut kovia pakkasia ja ajattelin tänään vain hoitaa Leilan. Tallissa oli hiljaista. Tiana oli varmaan liikuttamassa jotain hevosta. Aloitin karsinan tyhjentämisellä. Vaikka minulla oli todella kova ikävä Leilaa, halusin noudattaa omia tallirutiinejani. Kun karsina oli puhdas ja käytävä lakaistu, suuntasin varustehuoneeseen. Poimin sieltä Leilan suitset mukaani. Päätin käydä taluttelemassa tammaa hieman.

Ulkona oli kylmä nytkin, vaikka pakkanen oli laskenut jo jonkin verran. Leila hörähti minulle ja asteli tarhan portille. Se ei ollut koskaan ollut noin ilahtunut näkemisestäni ja se nosti hieman tunteet minulla pintaan. Tunsin piston sydämessäni. Kuinka olin saattanut jättää parhaan ystäväni viikoksi yksin. Halasin Leilaa tiukasti. "Anteeksi ystävä" kuiskasin kyynelsilmin. Pyyhkäisin naamaani toppatakin hihaan ja pujotin suitsien ohjat Leilan kaulalle. Avasin riimun ja vaihdoin suitset tilalle. Riimun ja varren jätin tarhalle. Otin tamman tarhasta ja talutin sen kohti maastoa. Taputtelin sen kaulaa ja hymyilin. Ihanaa olla täällä taas.

Kävelimme tarhojen takaa aina mökkitien risteykseen asti ja käännyimme takaisin. Onneksi tiet oli aurattu. Kävelimme rauhassa ja nautimme yhteisestä ajastamme. "Lellukka" maanittelin ja rapsuttelin sen turpaa. Leila hamusi käsiäni. Palasimme tallipihaan ja nappasin jättämäni riimun mukaan tarhalta. Menimme talliin. Vein Leilan karsinaan ja hain sen harjapakin. Harjasin ja huolsin Leilan perusteellisesti. Syötin sille leipää ja selvitin sen harjan ja hännän show shinen kanssa. "Näytät aika hyvältä tyttöseni" hymyilin sille. Loimitin Leilan uudelleen ja palautin sen takaisin tarhaan.

Kävin vielä lukemassa ilmoitustaulua. Olin ollut niiiiin pihalla kaikesta tapahtumasta. Huomenna olisi perustunti ilman satulaa. Loppuviikolle en tunteja ottanutkaan, meillä oli Imperiumin kisat tulossa. Hopeakauriin Tilalle etsittiin työntekijää ja heidän valinnassaan Tiana pyyteli apua. Tutustuin hakemuksiin ja jätin oman viestini Tianalle mielipiteestäni. Tiana oli ihana, kun huomioi meitä hoitajia niin paljon. Ensiviikolle en vielä ottanut mitään tunteja. Katsotaan niitä sitten loppuviikosta. Kahvihuoneeseen saapui nuoren näköinen poika. "Morjensta" hän heitti rennosti ovelta minut huometessaan. "No moi, olen Raven" sanoin ja ojensin käteni. Poika kätteli takaisin ja esittäytyi Eliakseksi. Hän oli uusi hoitaja Kaurismäessä. Kiiltokuvamaisen komea nuoriherra istui kahvipöytään ja pian juttu alkoi luistaa. Elias kertoili olevansa Papun hoitaja ja että hän oli enemmän koulupuolelle suuntautunut ratsastaja. Minä puolestani kerroin Leilasta ja kaikesta Hopeakauriin Ratsutilaan liittyvästä. Mukava poika. Kun lähdin tallilta, minua hymyilytti. Täällä oli aina niin mukava käydä ja tavata ihania hevosia ja mukavia ihmisiä :)

Vastaus:

Ihana tarina! :) Kaikessa rauhassa vaan, surutyö vie aikaa. Kerro vaan reippaasti, jos tuntuu että tarvitset pienen loman talleilusta. Tai jos voin olla mitenkään avuksi! <3 Olet todella tärkeä hoitaja minulle, Raven :)
Olipa ihana kuulla, että tallillamme on aina mukava käydä! <3 Tarinasta saat +30v€.

Nimi: Raven

22.01.2019 17:30
Tiistaina meillä oli edessämme estetunti, jossa perehdyttäisiin sarjoihin. Olin ollut viimeaikoina aika paljon poissa tallilta ja tuntui, että olin ihan ulkona kaikesta. Ensin viimeviikon kaurisjahti jäi minulla tekemättä, vaikka kauriita bongailinkin aina tallilla käydessäni. Sitten eilinen seuran ensimmäiset iltamat jäi väliin. Pidän selitystä kuitenkin hyvänä, sillä rakas ukkini nukkui pois ja perheellämme on ollut surua viimeaikoina. Hautajaisista on nyt kuitenkin selvitty ja toivon pääseväni hiljalleen takaisin arkeen kiinni.

Saavuin siis tallille. Ihanaa olla täällä ja huomata, että kaikki on ennallaan. Löysin hoitotammani karsinastaan ja ensitöikseni halasin sitä pitkään. Nyt on ryhdistäydyttävä ja lähdettävä tunnille pirteänä! "Let's do this" kuiskasin Leilalle ja taputin sitä kaulalle reippaasti. Harjasin Leilan rivakasti ja huomasin Alexinkin saapuvan tallille. Hän kertoili hieman iltamista ja mistä he olivat Tianan kanssa puhuneet. Iltamissa ei Alexin lisäksi ollut muita osallistujia ja minua harmitti entisestään. Huoli pois ja varustetta niskaan. Asettelin lilat suojat Leilan jalkoihin ja minusta tuntui, että tästä tunnista oli tulossa hyvä.

Maneesilla nousin ratsaille ja se tuntui hyvälle. Tässä sitä taas mennään. "Ottakaa pari kierrosta käyntiä" Tiana aloitti. Leila askelsi virkeänä. Pari päivää rauhallisempaa menoa oli tehnyt sille hirmuisen hyvää. "Siirtykää harjoitusraviin" Tiana komensi parin käyntikierroksen jälkeen. Harjoitusravissa teimme kiemurauraa, voltteja ja täyskaartoja. Olin 110% mukana ja niin oli upea Leilakin. "Hyvältä näyttää" Tianakin huomautti. Tuntui että kaikki viimeaikojen opit, valmennukset ja kisat iskivät nyt täysillä meihin ja olimme loikanneet askeleen eteenpäin. Aloittelijan virheet alkoivat jäädä taa. Jokin lehahteli katon rajassa ja katsoin pariin otteeseen sinne näkemättä mitään. "Siellä on näköjään lintu." Tiana sanoi. "Yrittäkää vain keskittyä ratsastamiseen." hän jatkoi. Teimme työtä käskettyä. Hidastimme käyntiin ja Tiana neuvoi sarjan, johon kuului kaksi maapuomia ja kaksi 40cm estettä vuorotellen ratsastettuina. Meillä oli Alexin kanssa sen verran saman kokoiset hevoset, että esteiden tai puomien väliä ei juuri tarvinnut muuttaa. Nostettiin laukka ja hiottiin se kohdalleen ennen ensimmäiselle maapuomille tuloa. Leila suoritti radan toivotusti ja minä pystyin keskittymään paremmin oikeiden apujen antamiseen kun oma istunta alkoi olla hallussa. Se oli todella mukava tunne ja aloin janota lisää. Lintu raukka pyrähteli edes takaisin katon rajassa ja oli alkanut päästellä hätääntyneitä sirkutuksia. Leilakin oli alkanut kyttäillä linnun toimia.

Tiana muutti sarjaa välikäyntien aikana. Lintu oli nyt räpiköimässä maneesin eteisessä ja Tiana meni varovasti avaamaan oven. Lintu pyrähti hetken päästä ulos ja saimme jatkaa tuntia. "Raviin ja sitten laukkaan" Tiana ohjasi. Minulta alkoi jäädä Leilan jalkoihin pälyily vähemmälle, sillä aloin tuntea ratsuni jo sen verran hyvin, että luotin siihen. Se korjasi heti minun omaa ratsastustani ja se taas korjasi Leilaa. Suoritimme tehtävät ja minusta tuntui että olimme ihan liekeissä! Tiana saneli ohjeita, jos meinasimme rikkoa tempoa tai jos ratsastuksessamme oli korjattavaa, mutta nyt sain virheet korjattua ilman että tehtävä täytyi ottaa uusiksi. "Hienoa kehitystä!" Tiana iloitsi. Estekorkeutta nostettiin 60cm:iin. Esteratsastus oli mukavaa. Tunti sujui rattoisasti. Viimeisessä tehtävässä toinen esteistä, okseri, korotettiin vielä 80cm:iin ja saimme jo mukavan jumppasarjan aikaiseksi. Lopulta saimme hiljentää ravikierrokselle ja loppukäyntiin. Taputin Leilaa kuuluvasti hikiselle kaulalle ja nostin jalustimet ylös. Tunti oli mukavan haastava ja vauhdikas. Leila oli ollut tänään ratsastettavuudeltaan uskomaton ja se oli ollut täysillä mukana alusta loppuun.

Tallissa pesin Leilan huolellisesti. Minun teki mieli hoitaa sitä nyt kunnolla. Jalassa oleva haava näkyi vielä, mutta ei enää punottanut. Laitoin siihen silti vielä voidetta päälle. Loimitin tamman ja jätin sen karsinaan. Keitin vielä kahvit ja lueskelin ilmoitustaulun lävitse.

Vastaus:

Osanottoni vielä Raven.. :( Todellakin ymmmärrettävä syy. Eikä huolta, niin Kaurisjahti kuin Seuran Iltamatkin tullaan järjestämään toistekin! :) Ehdit niihin kyllä mukaan vielä.
Tunti meni osaltanne hienosti! Pieni paussi taisi tehdä Leilallekkin hyvää ja sillä oli aikaa sisäistää kaikki oppi :) Tarinasta +30v€ ja tunnille osallistumisesta +10v€, yhteensä siis +40v€!

Nimi: Raven

19.01.2019 12:44
Tallilla oli lauantaiaamuna hiljaista. Hevoset olivat ulkona kauniissa pakkassäässä. Minä lapioin Leilan karsinaa puhtaaksi kuulokkeet korvilla. Ihan parasta<3 Tänään collarit olivat jääneet kotiin ja jalassani olivat kevyttoppahousut. Olin suunnitellut meille maastoilupäivää. Tai hankitreeniä. Jotain kuitenkin, jossa sai tyhjennettyä päätä. Sekä minä, että Leila.

Leilan loimi oli säilynyt yllättävän siistinä, vaikka sitä oli nyt saanut ahkeraan käyttääkkin. Tamman kylki tuntui lämpimälle loimen alta. Ripustin loimen karsinan ovessa olevalle puomille. Leilassa ei juuri ollut harjaamista. Lautasella komeili tosin ruskean kellertävä läikkä. Tällä kupeella oli siis nukuttu... Hankasin länttiä hieman märällä sienellä ja tipalla shampoota. Puhdasta tuli.

Päätin jättää tänään jaloista suojat pois kokonaan. Menisin Leilan kanssa kohtalokkaalle pellolle maneesin taa. Tänään en aikonut pudota. Lunta oli kuitenkin niin paljon, että suojat ja pintelit olisivat todennäköisesti irronneet ja hukkuneet lumeen. Kun tamma oli valmis, jätin mp3-soittimeni ja kuulokkeet suitsitelineeseen roikkumaan ja vaihdoin kypärän päähäni. Kaulahuivin kieputin kaulalleni ja vedin talviratsastushanskat käsiini. Sitten pihalle.

Nousin selkään ja suuntasimme maneesin ohi takapellolle. Leila meni epäröimättä lumiselle pellolle. Kävelimme varmaan puolituntia vain pellolla ympäriinsä. Annoin ohjien ollla melkolailla vapaana ja tamma lompsi kaula pitkällä rauhakseen ja tutkaili peltoa. En edes yrittänyt tehdä voltteja tai mitään. Olimme onnistuneet tekemään pellolle kuitenkin jonkinlaisen polun, joka kiersi pellon ympäri. Keräsin ohjat ja kannustin Leilan raviin. Ravasimme reipasta vauhtia ensin pellon ympäri ja sitten vielä muita tekemiämme polkuja ristiin rastiin. Suuntakin vaihtui useaan kertaan. Leila nautti ja minä myös. Hidastimme taas käyntiin ja lähdimme pellolta tallipihan kautta vielä maastoreiteille päin. Kävelimme pitkin ohjin tarhojen takaa ja jatkoimme kohti suolenkille johtavaa tietä. Nostin laukan ja laukkasimme mökkitien ja suolenkin yhtymäkohtaan. Sitten hidastin käyntiin ja käännyimme takaisin tallille. Ravasimme vielä suoran takaisin ja hidastimme käyntiin ennen tarhoja. Tallipihassa nousin selästä ja minulla oli rento olo. Leila tuuppi minua turvallaan ja silittelin sitä ulkona hetken. Sitten menimme purkamaan varusteet.

Tallissa huomasin Leilan etujalassa pienen haavan. Se oli varmaan pellolla polkaissut takajalan kaviolla pienen vekin etujalan ruunuun. Siitä ei tullut verta enää, mutta se näytti ilkeälle punoittavalle läntille. Riisuin Leilan varusteista ja harjasin sen. Menin varustekaapille. Ei yhtään mitään haavanhoitotarvikkeita. Löysin tallin yhteisistä tarvikkeista Helosan-tuubin ja lainasin sitä. Loimitin tamman ja palautin sen tarhaan. Keitin kahvihuoneessa vielä kahvit ja lueskelin ilmoituksia. Ilmoittauduin Leilan kanssa Imperiumin koulukisoihin ja Varjolinnan kisoihin, pelkkiin esteluokkiin. Nyt olisi taas kisoja sitten tiedossa. Huomenna ensin näyttelyt Vaivaiskoivun Tallilla. Hopeakauriin Ratsutila oli saanut vakioeläinlääkärinkin ja hän tulisi tekemään tammoille perustarkastukset lähiaikoina. Hieno juttu!

Läksin kotiin, mutta ajoin Equestrian PRO-varusteliikkeen kautta ja hain haavanhoitoon Leilalle oman tuubin.

Vastaus:

Hienoa Raven! :) Haavanhoitotuubi lisätty Leilan varustekaappiin ;) Hankitreeni teki varmasti hyvää. Tarinasta +30v€.

Nimi: Raven

17.01.2019 20:03
Torstai-iltana oli koulutunnin vuoro. Olimme nyt Leilan kanssa vääntäneet koulua viimeaikoina niin, että takamus alkoi huutaa jo lomaa :D Karsinan putsaus, hevosen laitto ja suunta kohti maneesia. Alex oli tunnille tulossa myös.
Alkulämmittelyn aikana mietiskelin Villen antamia vinkkejä ja tuntui, että uhkuin itseluottamusta! Kun tuli ensimmäinen tehtävä, jossa tuli hakea hevonen peräänantoon ja edetä lisättyyn käyntiin, Leila näytti parastaan. "Hienoa Raven ja Leila! Ollaanko sitä valmentauduttu vai kuinka?" Tiana iski silmää ja minulle tuli hyvä mieli. Alex ja Vili menivät edellämme. Tiana neuvoi todella tarkasti miten hevosen kuului mennä, kuinka saisimme hevosemme niin menemään ja mitkä avut juuri meillä tarvitsivat vahvistusta tai hellempää käyttöä.
Harjoitusravista otimme lisäyksen keskiraviin. Tämän hiominen oli Leilalle hieman haastavampi. Leilan takapää eli omaa elämäänsä sortumalla liikaa. Vaihdoimme myös suuntaa ja tehtävä tehtiin myös näin päin. Lopulta saimme Leilankin toivotulla tavalla liikkumaan. Ravilisäyksen jälkeen hidastimme hetkeksi käyntiin. Sitten aloimme tehdä tehtävää, joka muistutti alkutervehdystä kisakentillä. Tulimme Alexin kanssa vuorotellen kentän keskihalkaisijalle, pysähdys ja siitä raviin siirtyminen suoraan. Tämä sujui Leilalta paremmin, mutta sen keskittyminen alkoi hiljalleen herpaantua. Liikaa koulutunteja perättäin. Se kaipasi maastoon tai johonkin muualle. Yritin parhaani mukaan pitää ratsuni kasassa vielä tunnin loppuun. Pysähdyksissä Leilan herpaantumisen huomasi. Se pureskeli kuolaimia ja siirsi painoaan malttamattomana.
Kun pohkeenväistöharjoitukset tulivat, Leilalla meni ihan pelleilyksi. Ihan kuin tamma ei olisi tiennyt mikä on pohjeapu ja että mitä on pohkeenväistö. "Mikä sitä vaivaa?" Tianakin ihmetteli. "Varmaan nämä koulukiemurat, Sysälän kisojen jälkeen olemme menneet puomitunnin lisäksi vain koulua." selitin. "Maastoilu voisi olla paikallaan." Tianakin huomioi ja jatkoi Alexin ohjaamista. Minä suoritin Leilalla lopulta mallikkaan väistön ja kiitin tammaa taputuksella kaulalle. Ravissa tämä tehtävä tuntui sujuvan hieman paremmin.
Lopuksi tuli laukkatehtävä. Tuli nostaa koottu laukka. Leila suoriutui hyvin, mutta kun askel tuli venyttää keskilaukkaan, tamma sai hepulin ja heitti ison pierupukin. En ollut valmistautunut siihen yhtään ja lensin kaaressa selästä maneesin hiekalle. Leila laukkasi pienen lenkin pukitellen ja rauhoittui sitten niin, että Tiana sai sen kiinni. Minua alkoi naurattaa. En ollut satuttanut itseäni ja Leila oli saanut ilotella. "Jokohan nyt sitten palattaisiin töihin?" kysyin tammalta, joka katsoi minua pilke silmäkulmassa. Nousin ratsaille ja lopputunti sujui tasaisen varmoilla suorituksilla. Vaikka vastassa oli myös vastalaukka. Leila paneutui tehtäviin nyt 100%.
Loppukäyntien aikana puhuimme vielä Helppo B-tason radasta ja tehtävistä. Kerroin tiistaisesta kouluvalmennuksesta ja että se oli antanut meille paljon ratsukkona. Helppo B oli meille tuttua ennestään, sillä olimmehan Leilan kanssa jo kisanneet Helppo B:tä.
Tallissa vietin aikaa Leilan kanssa pitkään. Se oli väsyneen oloinen. Lauantaina olisin tulossa seuraavan kerran. Ehkä sitten maastoon. Sunnuntaina olisi meillä edessä ensimmäiset näyttelyt. Nyt oli vaihtelua tarjolla :)

Vastaus:

Hups! Onneksi ei käynyt pahasti :) Tosiaan liika samojen asioiden jankkaaminen voi hermostuttaa hevostakin. Vapaapäivä, maastolenkki ja näyttelyt tekevät varmasti hyvää Leilalle! :) Mutta kova työ kyllä tuottaa tulostakin. Teillä menee hienosti! :)
Tarinasta +30v€ ja tunnille osallistumisesta +10v€.

Nimi: Raven

15.01.2019 20:53
Tiistaina alkoivat Hopeakauriin tilalla ensimmäiset tähtivalmennukset. Odotin innolla! Odotin uuden valmentajan tapaamista ja odotin valmennusta itseään. Minulla oli todella hyvä fiilis tästä :) Ajoin volvollani tallille ja ahdoin hätäisesti makkaraperunoita suuhuni. Jotain oli ehdittävä syödäkin! Leilan hoitotoimet ja karsinan puhdistus sujuivat rutiinilla. Niistä ei sen enempää. Leila tuntui hoitaessa aistivan innostukseni ja tepasteli hieman. Olin ainoana osallistunut kouluvalmennukseen. Alex oli tälläkertaa estevalmennuksen puolella. Talliin asteli komea vaalea mies erilaisten logojen peittämä takki yllään. "Päivää taloon!" kuului iloinen huudahdus. "Pä-pä-päivää" vastasin ääni väristen. Hienoa, nolaa nyt itsesi ensimmäisenä. "Kouluvalmennukseen tulijoita?" mies etsi katseellaan ratsukoita. "Minä vain" sanoin hymyillen ujosti. Mikä minä olen? Joku yksitoistavuotias pikkutyttö vai? Rykäisin kurkkuani. "Minä yksin" vastasin kuuluvammalla äänellä. Mies tuli Leilan karsinalle. "Hienoa! Pääset siis silmätikukseni" mies sanoi silmää iskien ja muutuin tulipunaiseksi. Nielaisin ja hymyilin. "Heheh jooo". "Kannuksen Ville, valmentajasi" mies esittäytyi kättään ojentaen. "Krhm, Raven Brooks" vastasin asiallisesti ja kättelin häntä. Leila katseli minua hieman kyräillen, aivan kuin se olisi sanonut minulle, että käyttäydy!
Villen johdatuksella menimme maneesiin. Ville kyseli minun ratsastuskokemustani ja historiaani Leilan kanssa. "Sitten jos kerrot vielä lempivärisi" hän jatkoi kuin se olisi ollut ihan normaalia. "öööhm öö violetti.." jupisin punastellen. Mies repesi romakkaan nauruun. "Se oli vitsi, mutta kiitos tiedosta" hän sanoi silmää iskien. Minä en tulisi selviämään tästä.
Maneesilla nousin selkään. Ville aloitti käskynjaon heti ja ensimmäinen tehtävä alkoi. Olin yllättävän rentona, vaikka sisäisesti olin kauhun vallassa. "Ravissa aletaan tehdä kahdeksikkoa koko maneesin mitalla." mies kuulutti ja minä ja Leila toimimme ohjeiden mukaan. Ville seurasi työskentelyämme ja alkoi heitellä ohjeilla "Koeta pitää itsesi suorana vaikka kevennätkin!" Ville huusi "Katse sinne minne olet menossa". Ville antoi minulle hyvin tarkkoja ohjeita. Hän tuli kädestä pitäen näyttämään mitä hän minulta haki ja pian saimme istuntaani paremmaksi. Alkutunnista olin ollut kuin meritähti kädet ja pohkeet irti, mutta Ville sai hiottua pohkeet ja ohjasotteet niin mukaviksi, että Leilan askellus muuttui huomattavasti paremmaksi. "Se alkaa näyttää lipizzanhevoselle, kuten sen kuuluukin" mies nauroi. Sitten lyhensimme ja pidensimme askelta. Nyt kun hallitsin itseni paremmin, oli minun helpompi hallita myös Leilaa.
Sitten Ville pyysi meidät ympyrälle. Hän kertoi, missä minulla oli hiomisen varaa ja antoi muutaman muistisäännön opeteltavaksi. Ville osasi myös ohjata minua tulevia kisoja varten ja kertoi, mihin tuomarit pistivät silmänsä kisakentillä. Sitten tehtävät jatkuivat. Tuntui, että tarvitsin ehkä luentolehtiön selkään, jotta voisin kirjoittaa kaiken ylös. Yritin kuitenkin muistaa ohjeet nyt kun tehtävät taas alkoivat. "Tule harjoitusravissa päätyyn voltille, saat koota aika reilusti!" Pidätin ja painoin kevyesti pohjetta. Leila hidasti ja alkoi lyhentää itseään. "Tule sitten lävistäjälle ja pohkeenväistöä tähän suuntaan" hän puhui ja viittoi reittiä käsillään. "Yritä saada se suoremmaksi, ohjat mukaan, parempi!". Ville tuntui puhuvan tauotta. Olin jo aivan puhki ja uutta tehtävää puski perään. "Päätät sen suoristukseen ja asetus ja laukannosto" hän ohjeisti. Siis mitä kaikkea? Pääni oli täynnä. Suoristus ja asetus ja Leila pomppi kuin hepokatti. "Seis, seis, seis! Ei keinuhevosia tälle tunnille!" Ville hekotti ja minua hieman suututti. Lähinnä se, että tunsin olevani liian vihreä tähän. Liian kokematon tai tyhmä. Tunsin itseni pieneksi kuin hobitti Leilan satulassa. "Ei se mitään, ota puolesta kentästä uudelleen" Ville tuntui huomanneen tuskastumiseni. Seuraavaksi se onnistui kuten kuuluikin.
Vastalaukka tuottikin jo sitten taas hankaluuksia. Leila sortui ristilaukkaan ja minun katseeni Leilan jalkoihin. Raivo meinasi vallata minut pariin otteeseen, mutta Villen sinnikäs opettamisen taito palkittiin ja puhdas vastalaukka meiltä nähtiin! Välikäynti ja olin aivan varma, etten ratsastaisi enää koskaan. Hurmaava valmentaja oli toki silmänruokaa, mutta nämä tehtävät tekivät minusta hullun!
"Haetaan nyt avotaivutusta" Ville aloitti uudelleen. Mitäpä muutakaan, mietin ja kokosin ohjat. Nyt yritetään täysillä kaikkia älyttömiä tehtäviä mitä tulee. Päätin ja rapsutin pikaisesti etusormillani Leilaa harjan tyvestä. Avotaivutus oli nyt herkistyneelle Leilalle helpohko pyyntö. Tamma yritti parhaansa mukaan tehdä pyydettyä tehtävää ja minä parhaani mukaan kuuntelin, opin ja ratsastin. "Reilu suoristus ja jatka pituushalkaisijalle laukassa." Laukka nousi ja Ville kehui. "Ota keskelle käynti!" tein hätäisen pidätyksen ja Leila pudotti raviin ja käyntiin. "Valmistele paremmin ja pysäytä se suoraan laukasta käyntiin ilman ravia välissä" ja niin sitä mentiin. Kolmannella kerralla tehtävä onnistui todella hyvin ja yllätyin hieman itsekin. Käynnistä tuli siirtyä siihen surullisen kuuluisaan vastalaukkaan, jonka aloimme hiljalleen hallita. Leila oli hiestä märkä ja minä... hiestä märkä. Lihakseni alkoivat olla jo niin kipeät, että en tiedä johtuiko se siitä vai tehtävien onnistumisesta, kun minua alkoi pyörryttää.
"Loppuverryttelyn aika!" Ville kuulutti lopulta ja minun teki mieli itkeä helpotuksesta. "Loppuravin sijaan otamme loppulaukat" hän jatkoi. Hymyilin kuin mielipuoli kipeine jalkoineni ja hien peittämine kasvoineni ja nostin Leilan laukkaan. "Kevyt istunta ja laukkaa uraa pitkin" Ville neuvoi ja käveli kädet selän takana. Tämä tuntui taivaalliselta. Vapauttavalta. Lopulta oli aika lopettaa valmennus. Istuin satulaan ja minut valtasi helpotuksen myötä suuri onnistumisen tunne. Mistä tämä tuli? "Miltäs se tuntui?" Ville saapui rinnallemme. "Vaikealta, mutta hyvältä" sanoin ja hymyilin. Hyvältä? Ja missähän kohtaa tämä oli? mietin, mutta en antanut sen vallata hyvää oloani. Ville antoi vielä palautetta ja muistutti tunnilla käymiämme kohtia, jotka olivat olleet meille haastavia. Nyt tunnin päätyttyä sain palautteesta enemmän irti, kuin kentällä raivon, pettymyksen ja epäonnistumisen tunteideni vallassa.
Kun kävelimme maneesista talliin, mietin kaikkea. Kylmiä makkaraperunoita autossani, college-housujani, jotka odottivat minua pukukaapissa, Leilan hiekkaisten pinteleiden pesua... ja tuon upean valmentajan tuikkivia silmiä, hänen rääkätessään minua vastalaukan ylläpitämisessä! Mikä mahtava valmennuspäivä!

Vastaus:

Hyvä kertomus! Sisällytit kaikki tarvittavat sanat hienosti kertomukseesi :) Valmennus taisi olla rankka ja niin sen toki kuuluukin olla, että kehitytään! Tästä ansaitset itsellesi 5kp+20v€ ja Leilalle ensimmäinen puolikas kouluratsastustaitotähteen! Hienoa! :)

Nimi: Raven

14.01.2019 20:44
Viikko alkoi puomitunnilla. Mukana olivat myös Alex ja Vili. Talsimme Leilan kanssa maneesiin. Ulkona oli kireä pakkanen. Olin hieman väsynyt viikonlopun jäljiltä, kisaamista ja kavereiden kanssa juhlimista. Ei hyvä yhdistelmä. Leila löntysteli rauhallisena vierelläni. Hymyilin ja silitin sen kaulaa. Se sai minut hyvälle tuulelle vaikka olisin väsynyt. "Lellu" mumisin sille hiljaa. Alex ja Vili tulivat perässämme.
Maneesissa tunti alkoi tavanomaisesti alkukäynneillä. Minua laiskotti ja se heijastui Leilaan. "Herätys siellä selässä!" Tiana karjui minulle ja havahduin hetkeksi tähän päivään. Onneksi puomit eivät olleet minulle uusi juttu, muuten olisin nyt pulassa. Koitti ensimmäisen ravitehtävän aika. Teimme päätyihin pääty-ympyrät ravissa. Leila ravasi kauniisti, kuin näyttääkseen minulle, että kyllä hänelläkin liikettä löytyy. Viitaten eiliseen syrjähyppyyni Frollon kanssa. Frollo oli kyllä ollut hieno. Miltähän sillä tuntuisi mennä tunnilla näin... "Raven! Eiköhän se ravaaminen jo riitä!" Tiana ravisteli minut taas hereille haaveistani sanallisesti. "Anteeksi!" minun oli pakko jo vastata. Tiana siirsi ensimmäisen puomin kentälle ja puomitehtävät harjoitusravissa saattoivat alkaa. Seurasin Alexin ja Vilin menoa. Sitten tuli minun vuoroni. Harjoitusravissa. Leila siirtyi hieman innokkaasti kevyeen raviin ja pidätin sen takaisin haluamaani tempoon. Puomin ylitys. Leilalta tämä sujui. Tiana lisäsi toisen ja kolmannenkin puomin ja minä ja Alex ratsastimme parhaamme mukaan. "Katse! Kädet! Huomasit varmaan itsekin mikä meni vikaan!" Tiana laukoi vuoroin minulle, vuoroin Alexille. "Raven takaisin!".
Kun osaltani piinaava puomitunti oli vihdoin vaihtunut jo loppukäynteihin, kiittelin ylempiä voimia juuri kun Tiana tuli palautteensa kanssa jatkamaan kiusaamistani. Tai siihen olin varautunut. "Teillä meni hienosti. Heti kun heräsit talviunilta." Tiana aloitti virnistäen. "Hehee" nauroin tai jotain sinnepäin. "Joo anteeksi, en tiedä mikä minun ajatuksiani vei muualle." selittelin nolona. "Välillä meillä on sellaisia päiviä. Yritä kuitenkin keskittyä tunneilla, hevosesikin on sekaisin, jos sinä olet." hän lopetti. Ymmärsin täysin. Nyt minusta tuntui pahalta, kun olin ratsastanut Leilaa huonosti. Silitin sen kaulaa. "Lellu." Tunti ei ollut ollut liian vaativa, minun olisi pitänyt suoriutua siitä kunniakkaammin. Enkä todella voi sanoa, että olisin oppinut yhtään mitään. Samanlainen pöllö istui satulassa nyt kuin tunnille tultaessa. Ja ei, se ei ollut Tianan vika!
Tallissa syötin tammalleni hieman ekstraleipiä. "Tie hevosesi sydämeen käy vatsan kautta" loruilin Leilalle. Huomenna on toivottavasti parempi päivä, sillä olisi minun ja Leilan ensimmäisen valmennuksen vuoro!

Vastaus:

Aina ei mene nappiin ja joskus ajatukset karkailevat :) Onneksi tunti ei ollut vaativampi, niin pysyit jotenkin perässä jopa puoliunessa! :D Huomenna skarpimmin sitten Tähtivalmennuksessa! :)
Tarinasta +20v€, tunnille osallistumisesta +10v€ Yhteensä siis +30v€!

Nimi: Raven

12.01.2019 09:19
Kisapäivä Sysälässä. Aamulla pakattiin Tianan kanssa hevoset traileriin ja suunnattiin kohti Sysälän kisoja. Oli nollakeli ja tiet paikoitellen liukkaat. Tiana ajoi turvallisesti. Keskustelimme matkalla eilisestä maastosta, ystävänpäiväkisoista, seuran iltamista... Hopeakauriin Tallilla riitti tapahtumaa! Matka sujui rattoisasti.

Sysälä oli taas kisapaikkana uusi minulle ja Leilalle. Huomasin pihaan tultaessa, että tallilla ei ollut maneesia, vaan kisat käytäisiin ulkokentällä. Tai no, pellolla. Aidatulle alueelle oli rajattu kuitenkin kouluratsastuskentän reunat. "Mielenkiintoista" tokaisin. "..mutta jotenkin maalaisromanttista" jatkoin hymyillen. Sislan paikka oli omassa maalaistunnelmassaan ihana! Huomasin kyltin, joka opasti ratsukot maastoesteiden suuntaan. Tiana pysäköi auton. Pihalta kuului hirnahduksia. Nousimme autosta ja katselimme hetken ympärillemme. Huomasin kisojen lähtölistat ja menin katsomaan. Luokkiin oli ilmoittautunut miljoona osallistujaa! Hymyni hyytyi. Tiana tuli rinnalleni. "Voidaankin jo lähteä." sanoin tyrmistyneenä. Tiana nauroi. "Kuule kisahenkeä neitiseni!"

Otimme hevoset autosta. Tiana lähti taluttamaan loimitettua Inestä ja minä talutin vain pienen lenkin Leilaa ja aloin harjailla sitä. Varustin Leilan ja letitin sen hännän. Sitten oli aika lähteä verryttelemään. Minulla oli tummansininen takki kisatakkini päällä. Tiana toi Ineksen autolle ja lähti minulle valmentajaksi karjumaan kentän laidalle. Lämmittely sujuikin hyvin ja Tianan neuvot auttoivat minua lämmittelemään Leilaa juuri oikein. Sitten oli ensimmäisen luokan aika.

Helppo C. Here we go! Suoritimme tasavarmasti. Niinkuin monimoni muukin. Yksi temponmuutos meni penkin alle ja se pudotti meidät sijalle 17. Tiana ratsasti Vaativa B-luokassa sijalle 19. Olimme varmaan kumpikin pettyneitä, sillä autolla emme juuri kommentteja keskenämme vaihtaneet.
Koululuokkien jälkeen valmistauduttiin esteratsastuksen pariin! 60cm. Onneksi olin ilmoittautunut vain melko helppoihin luokkiin. Tai niin ainakin luulin. Ulkoilma ja rataesteet eivät olleet nyt Leilalle sopiva yhdistelmä. Leila katseli maisemia ja tulimme parille esteelle huonosti. Pudotimme myös yhden. Sija 25 ei mieltä ylentänyt. Toiseksi viimeinen! Tiana ratsasti 100cm luokassa hienosti sijalle 5. Hän jatkoi luokassa 110cm ja sijoittui vasta 11:sta. Hyytyikö Ines nyt? 120cm luokassa Tiana ja Ines taas paransivat ja jälleen sija 5! Olin onnellinen hänen puolestaan! :)

Kävelytin Leilaa hetken esteluokan jälkeen ja kävelin itsekin hetken. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Maastoesteet eivät enää juuri jännittäneet. Läksimme etsimään reittiä maastoesteille ja aloimme valmistautua. Leila ampaisi vauhtiin ja meillä oli hurjan hauskaa! Maastoesteet olivat ihania ja maisema oli kaunis! Tulimme sijalle 10 ja se oli minusta hienosti. Tämä oli minun ja Leilan ensikosketus maastoesteisiin ja vaikka lipizzatammani olikin tänään hidas eikä sijoittunut kolmen kärkeen, se ei haitannut yhtään. Tämä oli hurjan hauska kokemus. Tiana ja Ines menivät maastossa 80cm radan ja sijoitus oli 9. Maastoesteiden jälkeen Tiana alkoi laittaa Inestä hiljalleen pois ja juttelimme jo paremmalla mielellä. Nämä kisat olivat olleet melkoinen floppi minulle ja Leilalle, mutta kokemuksena surkuhupaisa.

Päivän päätteeksi minä ja Leila olimme osallistuneet vielä lumiralleihin, eli laukkakilpailuun lumisella pellolla! Leilalla oli maastoesteiden jälkeen vielä virtaa ja se laukkasi harja hulmuten sijalle 4! Olin iloinen ja minua nauratti lumirallin jälkeen. "Pitäisikö siirtyäkkin laukkaurheilun pariin?" nauroin hengästyneenä Tianalle. "Varo vain, Leila vielä luulee itseään täysiveriseksi!" hän nauroi ja taputti tamman harmaata ja hikistä kaulaa. "Nyt pois täältä!" sanoin ja pakkasimme kamat kaikessa hiljaisuudessa ja poistuimme paikalta taka vasemmalle :D

Vastaus:

Aina ei mene kisat ihan putkeen.. ;) Hyvin meillä silti meni! Ja hauskaa oli :D Tarinasta +40v€!

Nimi: Raven

10.01.2019 18:55
Torstaina tulin tallille tuntia ennen maastotunnin alkua. Siivosin reippaasti Leilan karsinan. Se olikin nopea siivota. Tällä kertaa.. Tiana käveli talliin. "Moi!" huikkasin karsinasta. Tiana keskittyi puhelimeensa niin, ettei heti huomannut minua. "Ai hei Raven! En huomannutkaan sinua. Oletkin ajoissa" hän ihmetteli. "Joo ajattelin juoda kahvit ennen lähtöä." Samassa Tianan puhelin soi. "Minäkin tulen kahville! Syödään loppu kakku pois!" hän sanoi ja lähti kohti toimistoa luuri korvallaan. "Hopeakauriin Ratsutilalla Tiana Dalgren puhelimessa." hän puhui ja sulki oven perässään.

Kun karsina oli puhdas, menin keittämään kahvia. Emme pitäneet kovaa kiirettä, sillä Alexander ei ollut varma ehtisikö aivan puoli viideksi, joten venytimme hieman aikataulua. "Mitä lenkkiä ajattelit?" kysyin Tianalta, joka saapui kahvihuoneeseen. "Ajattelin joenmutkalenkkiä, kierretään Vanha Metsä Kaurisjärven puolelta ja sitten Joenmutkan kautta ja Kaurisvuoren editse. Siinä menisi noin tunti neljäkymmentäviisiminuuttia." hän selitti ja kaatoi kahvia itselleen. Lohkoimme kakusta palaset. "Minulla tulee lauantaina yksi kuukausi täyteen siitä kun aloitin täällä." sanoin hymyillen. Aika oli mennyt kuin siivillä. "Oi ihanaa! Teillä on Leilan kanssa 1kk päivä" Tiana nauroi. "Olitte vissiin menossa huomenna Sysälään kisoihin?" hän kysyi. "Joo! Olen ahneuksissani osallistunut moneen luokkaan! Maastoesteillekkin!" kerroin ja nauroimme molemmat. Tianakin oli lähdössä Ineksen kanssa, joten hän ehdotti kimppakyytiä pikkutrailerin kanssa. Ja sehän sopii!

Join kahvini loppuun ja läksin hakemaan Leilan varusteita karsinalle. Tiana nousi myös ja aikoi myös alkaa laittaa Inestä kuntoon. Hänellä oli mustat grippi ratsastushousut, voi kuinka haluaisinkaan tuollaiset. Lisäksi vaaleanpunainen fleece, joka oli tyylikäs ja sopi Tianalle kuin nakutettu. Tallissa varasin Leilalle vanhan yleissatulan, violetin satulahuovan siihen ja violetit pintelit. Ne olivatkin mukavan lämpimät, kun olin pessyt ne viime kerran jälkeen ja nyt ne olivat olleet kuivauskaapissa. Vaihdoin nivelkuolaimet suitsiin ja nappasin vielä harjapakin matkaan. Aloin kehittyä tässä tavaroiden raahaamisessa :D Tiana vei Ineksen karsinaan ja minä Leilan. Tiana kertoi, että tykkäsi yleensä laittaa hevosensa käytävällä, mutta ei jäisi nyt muiden tielle. Minä puolestani laitoin miltei aina Leilan karsinassa. Joku opittu tapa sekin. Tiana kuului kamppailevan Ineksen tierapaakkujen kanssa. Minua hymyilytti ja harjasin Leilaa. Varustin Leilan rauhassa ajan kanssa. Nautin tamman hoitamisesta ja Leila nautti yhteisestä ajasta. Lynda saapui talliin pitkästä aikaa. Tiana selitti, että olimme menossa porukalla maastoon. Lynda innostui ajatuksesta. "Ehdit vielä mukaan" Tiana innostui, hän oli löytänyt päälleen tummansinisen tikkitoppatakin. Minulla oli päälläni hieman paksummat violetit ratsastushousut, ruskea topparatsastustakki ja ruskeat jodhpurini. Olin myös laittanut ruskeat villasukat, joiden varret tulivat kuin säärystimiksi. Tiana ja minä aloimme olla valmiit. Hetken kuluttua Alexander ja Lyndakin olivat valmiit.

Pihassa aloimme kiivetä ratsujemme selkään. Kaikilla oli vaatetta paljon päällä, Lyndalla oli jopa topparatsastushousut! Hän joutuikin hieman punkemalla menemään selkään. Pakkasta oli -8astetta. Lynda oli laittanut Kiiralle tummansiniset varusteet ja se oli upea ilmestys. Vili pyöri hieman ympyrää, mutta Alexander alkoi olla taitava jo selkään pääsyssä, oli vauhtia tai ei :D "Minun perässäni Leila, sitten Kiira ja Vili viimeisenä!" Tiana antoi järjestyksen ja matka saattoi alkaa. Tiana kertasi myös reittisuunnitelman ja letka suuntasi tarhojen ohi. Nyt näin uuden poniori Wadin ensimmäistä kertaa. Se oli upea ja se juoksi tarhassa lumi pöllyten. "Wadi esiintyy tammoille" Tiana nauroi.

Suuntasimme peruslenkille. Tiana huuteli oliko meillä hevoset hallinnassa ja kaikkia nauratti. Kyllä vielä tässä kohtaa oli :D Menimme reipasta käyntiä. Ihailin lumisia maisemia. Oli tosi ihanaa olla isolla porukalla maastossa :) Lynda huokaisi, että olisipa joku ottamassa kuvan kun Kiira kävelee niin nätisti. "Hei! Voisikohan Tom ottaa meistä porukkakuvan tallipihassa?" keksin ja Tiana innostui heti. Oli kylmä. Pakkanen puri heti ratsastushousujen läpi. Lynda oli ainoa, jolla oli kunnon varustus. Tiana nimesikin hänet michelin-mieheksi :D Tiana ehdotti kevyeen raviin siirtymistä. "Ravataan puusillalle asti" hän ohjeisti. Leila toimi hienosti. Se hieman kuunteli takana tulevia ja ihmetteli Ineksen takapuolta, mutta se toimi rauhallisesti. Letka eteni hienosti kevyessä ravissa koko matkan. Hidastimme käyntiin ja Lynda huomasi ottaneensa kaviokoukun mukaan! En tiedä kuinka se oli mahdollista, mutta nauroimme kaikki. "Jos tilsoja ilmestyy, niin ompahan mukana" Lynda lohkaisi. Puusillan kohdalla Tiana varoitti liukkaista kohdista lumen alla. Kaikki etenivät varovaisesti puusillan yli. Vanhan Metsän kuuset olivat paksun lumipeitteen alla. "Ihan kuin Lapissa!" Tiana ihaili. Nyt tänne olisi helppo eksyä, jos ei tunne reittiä, mietin ääneen.

Saavuimme Kaurisjärvenrantaan ja Tiana kehotti kaikki nostamaan kevyen ravin. Keventäessä tuli lämmin ja suora oli pitkä. Järvi oli jäässä. Kiira intoili hieman ja nosti laukankin. Lynda sai sen hallittua hyvin. Vili tuntui myös intoilevan, mutta Alex piti oriin kurissa. Leila kuunteli mitä takana tapahtuu, mutta ravasi kiltisti ja reippaasti. Olin ylpeä siitä. Tiana lisäsi hieman vauhtia, mutta pysyimme ravissa. Leila meinasi rikkoa laukalle myös, mutta sain sen pidattymään kuitenkin ihan raviin. "Pyydän Tomin vielä mittaamaan, mutta jäälle saa mennä ratsastamaan myös." Tiana kertoi. Olimme koko matkan vitsailleet Lyndan kaviokoukusta ja siitä alkoi muodostua jo sisäpiirivitsi! "Kaviokoukku putoaa kohta!" Lynda nauroi ravisuoran jatkuessa vauhdikkaana.

Hidastimme vauhtia risteykseen ja jatkoimme oikealle vievää tienhaaraa. Kaikki ihastelivat vanhan metsän tunnelmaa :) "Kävellään loppumatka tuonne sillalle" Tiana kertoi ja nosti fleecensä kauluksia takin alta. Kaikki tuntuivat olevan innoissaan porukan koosta ja intoilimme yhdesssä, että tällä porukalla oli päästävä uudelleenkin ratsaille! Kaviokoukkuvitsit jatkuivat jälleen ja ylitimme puusillan. Matka taittui ripeästi hyvässä seurassa. Sillalta alastullessa Leila hyppäsi hieman. Kuin se olisi hypännyt alas sillalta :D Kun kaikki oli turvallisesti ylittäneet sillan, Tiana kehotti kaikki laukkaan. Leila hyppäsi uudelleen! "Mikähän pomppu-moodi tässä meni päälle?" nauroin ja Leila jatkoi rauhallisempaa laukkaa. "Vililtä pari pukkia!" Alex huusi takaa. "Kiiralla myös takajouset toimii liioitellusti!" Lynda nauroi. Taisi joukossa tyhmyys tiivistyä! Hevosissakin :D "Saa päästellä vähän!" keulalta kuului ja laukkasimme kaikki melkoista vauhtia! Pidin hieman Leilan harjastakin kiinni. Silmistä alkoi valua kyyneleet. "Varokaa! Ines pierasi! Hajuhaitta takana!" Tiana nauroi. Vauhti oli niin kova, että yksi lannantuoksuinen tupsaus ei paljon ehtinyt haista. Tiana nauroi niin paljon, että oli pudota selästä. "Hyvä mennä edellä ja myrkyttää kaikki". Mihin porukkaan olinkaan itseni saanut! :D "Otetaas hevoset ohjille!" Tiana kokosi itsensä ja hevostaan. Ja minä tein työtä käskettyä. Leilalle alkoi villihevosena olo riittää ja se tuli kuulolle hyvin. Kaurisvuori alkoi häämöttää edessäpäin.

Hidastimme raviin ja ravasimme risteyksestä vasemmalle. Lenkki oli ollut tosi hyvä ja sopivan pituinen. Olin ihan puhki ja tuntui, että Leila oli taas sopivan vireä. Toivottavasti siinä riittää virtaa huomisiin kisoihin. Tulimme metsään ja hidastimme käyntiin. Ylitimme viimeisen sillan. Tiana kyseli, olivatko kaikki mukana. Alexia myöten kaikki olivat mukana ja turvallisesti hevosten selässä. Palasimme tallipihaan rauhallisesti kävellen peruslenkin kauimmaista reittiä pitkin. Tiana laski jalkansa jalustimilta ja tein saman. Se tuntui hyvältä. Jalat olivat ihan jäässä. Hiljalleen veri alkoi kiertää ja tunto palasi. Varpaat olivat silti kohmeessa. "Tuntuu ihanalle pyöritellä nilkkoja!" Lynda huokaisi ja olin hänen kanssaan samaa mieltä. "Vieläkö Koukku on tallessa?" kysyin leikitellen ja Lynda huomasi sen pudonneen. "Voi ei!" kaikki olivat jo ehtineet kiintyä mokomaan kaviokoukkuun, joka tänä lumisena torstai-iltana päätti lähteä kanssamme maastoretkelle. "Tarvitaan kadonneen Koukun metsästys-reissu!" Lynda nauroi! Kaikki olivat valmiita osallistumaan ristiretkelle.

Saavuimme tarhoille. Kaikki olivat väsyneitä, mutta iloisia. Fiija katseli haikeana tuloamme, sillä sen tarhakaverit olivat molemmat mukanamme. Foxi ja Taika juoksivat pihasta luoksemme. "Ohoh, koirat onkin vapaana, Tom on varmaan laskenut ne ulos." Tiana ihmetteli. Pidin Taikasta erityisesti, olin niin monet kerrat sen kanssa leikkinyt tallipihassa. Kiittelimme toisiamme seurasta ja laskeuduimme alas selästä. Pelotti pudottautua selästä, kun jalat olivat aivan jäässä. Tärähdys ei tuntuisi hyvälle. Eikä tuntunut. Taika pyöri jaloissa ja silitin sitä pikaisesti. Alex muisti kuvan, joka oli pitänyt ottaa ja kaikki nousivat takaisin ratsujen selkään nauraen :D Tiana kutsui Tomin ottamaan kuvan.

Tunnin jälkeen puhdistin Leilan ja varusteet. Palkitsimme hevosemme leivillä. Jätin Leilan loimi päällä karsinaan ja painelin itse kahvitupaan lämmittelemään. Ensin vaihdoin kotoisat ja lämpimät collegehousut jalkaani. Alex ja Tiana jäivät kahville vielä seurakseni. Ihana talliporukka. Kyllä meillä täällä Hopeakauriin Ratsutilalla oli hyvä olla <3

Vastaus:

Ah, ihana tarina! <3 Sai elää koko hauskan maastoreissun uudestaan! :) RIP kaviokoukku, toivottavasti löydämme sen vielä :D Ja olipa ihana tarinan päätös: kyllä meillä täällä Hopeakauriin Ratsutilalla oli hyvä olla <3 <3 Ja ihana talliporukka tosiaankin :) Tästä siis ansaitsit +10v€ tunnille osallistumisesta PLUS 5kp, sillä tämä se vasta oli kokemus ;) Tarinasta itsestään ansaitset +50v€! Yhteensä siis +60v€ ja 5kp.
Ja nyt oikeastaan samalla hetkellä taidankin lisätä Tuntilainen -merkkiin livetunti alatason, eli suoritit sen nyt tässä samalla, vaikka sinulla onkin jo Tuntilainen -merkki suoritettuna! Eli +20v€ "viimeisestä alatasosta", mutta koska Merkki sinulla jo on, niin ei siihen muutoksia :)
Eli 80v€ ja 5kp. Kiitos vielä <3

Nimi: Raven

08.01.2019 17:42
Avajaiskisat vietetty ja uusi viikko alkaa. Ja uudet kisat lähestyy! :D Tänään oli kuitenkin ratsastustunnin vuoro. Tälläkertaa vuorossa oli koulutunti, jossa aiheena väistöt. Saavuin hyvissä ajoin tallille. Laitoin kahvin tippumaan ja siivosin Leilan karsinan. Karsinassa ei juuri ollut tekemistä. Palasin kahvihuoneeseen ja huomasin jääkaapissa kakun. Ei täällä ainakaan laihtumaan pääse! :D Kakkukahvit siis. Luin samalla ilmoitustaulua. Seuralle oli tulossa iltamat, Tiana oli suunnitellut jo seuraavia kisoja ystävänpäivä teemalla ja ensiviikolla alkaisi kaurisjahti niminen kisa! Mielenkiintoista uutta taas :)

Palasin talliin ja aloin etsiä Leilan varusteita. Olin tänään ainoa osallistuja. Hain papurikon tammani tarhasta. Huomasin samalla, että Vili oli saanut tarhakaverikseen tallin uuden rautiaan hannoveroriin Papun. Vili ja Papu katsoivat vieretysten aitauksestaan toimiani. Olin kuullut, että tallille oli tullut myös welshponi, mutta se tarhasi Frollon kanssa, eikä niiden tarhaa näkynyt maneesin takaa Leilan tarhalle. Vein Leilan talliin. Harjasin sen huolella läpi ja kokeilin sen jalat. Sillä oli ollut aikamoista rasitusta nyt, mutta onneksi jalat eivät oireilleet. Kun Leila oli varustettu, siirryimme tallista maneesiin. Ulkona oli vain pikkupakkasta, mutta heitin Leilan villaloimen matkalle tamman selkään.

Tianaa ei näkynyt maneesissa, joten nousin Leilan selkään ja aloitin alkukäynnit. Samassa Tiana saapui maneesiin. "Hei, hyvä kun olet täällä, yksi puhelu venyi ja venyi.." hän huohotti hengästyneenä. "Ei hätää, ehdin ainakin hetken kävellä ilman löysä niska-kommenttia" sanoin ja virnistin. Nauroimme molemmat. Tunti alkoi. Alkukäynnit sujuivat normaaliin tapaan. Tutut kuviot toistettiin ja aloin jo muistaa ennalta Tianan kommentit istuntaani liittyen, joten ehdin korjata virheet ennen kommentteja. "Hienoa, alat muistaa!" Tianakin huomasi. Tiana pyysi meitä keskihalkaisijalle, jossa minun tuli tehdä takaosakäännös halkaisijan alku ja loppupäässä. Leila ei ensimmäisessä käännöksessä ymmärtänyt mitä pyysin ja Tiana ohjeisti selkeämpiin apuihin "Sisäohja kääntää.." hän neuvoi. Piti muistaa myös asettaa ja taivuttaa. Tämä ei ollut helpoimmasta päästä oleva liike. Toisella yrittämällä Leila oli herkempi, eikä yrittänyt enää lähteä alta. "Ulkopohje pitää huolen kääntymisestä" Tiana seisoi kädet puuskassa vieressä ja tarkkaili toimintaamme. Käynnin kokoaminen ennen liikettä tuli tehdä huolellisesti, jotta liike lähti oikein alulle.

Jotta tunti ei tästä ainakaan helpottuisi, seuraavaksi treenasimme avotaivutusta. "Tämä liike opettaa sinulle Leilan etuosan hallintaa." Tiana johdatteli ja alkoi neuvoa. Ensimmäinen yritys näytti lähinnä pohkeenväistöltä uralla :D Tiana antoi uusia ohjeita ja yritimme seuraavalla kerralla uudelleen. Toinen pitkä sivu mentiin lisättyä käyntiä. Ja taas mentiin."Ajattele, että lähdet kääntämään voltille, hyvä, pidätä ja sisäpohje pitää teidät uralla." Minä pidin huomaamattani kieltä hieman suuni sivussa ulkona. Olin niin keskittynyt :D "Hyvä! Huomasitko, se oli siinä!" Tiana oli bongannut hetkellisen avotaivutuksen jossain. "Nyt sinun tulee saada se kestämään, otetaan vielä toiseen suuntaan" hän sanoi ja näytti sormellaan, että suunnanvaihdoksen aika. Koko rata leikkaa ja suunta vaihtui. Tähän suuntaan saimme avotavutuksen onnistumaan ja kestämään melko hyvänä hetken aikaa.

Kun avotaivutus oli ohi, perehdyimme pohkeenväistöön. Tämä oli tutumpi liike. Pohkeenväistön osasin mielestäni hyvin ja sainkin Leilan väistämään jo ensi yrittämällä. Uralla otimme harjoitusravia ja sitten taas väistettiin käynnissä. Lopuksi sain kokeilla pohkeenväistöä vielä ravissa ja yllätyin, että Leila tuntui menevän tämän hyvin. Ehkä se oli tarpeeksi herkistetty nyt. "Oliko avotaivutus sinulle tuttu ennestään?" Tiana kysyi. "Ei, ole. Sen kyllä huomasi, olin ihan hukassa aluksi!" sanoin hieman hymyillen. "Ei se mitään, siksi olemme täällä oppimassa. Lopulta sait sen onnistumaan" Tiana kannusti. Tunti oli kyllä ollut rankka. Olimme työskennelleet lähes koko tunnin käynnissä ja jalkojani poltteli ja pääni oli aivan tyhjä. Olin oppinut paljon uutta ja liikkeet olivat olleet niin monimutkaisia. Tai niissä oli niin monta asiaa muistettava.

Heitin loimen Leilan niskaan ja huomasin senkin hionneen. Jalkani tuntuivat spagetilta. Pääsimme kuitenkin talliin. Riisuin Leilan varusteet. Sen violetit pintelit olivat hiekkaiset ja pintelipatjat hikiset. Samoin satulahuopa oli kostea. Vein Leilan pesulle. Pesin sen huolellisesti perjantain kisojakin ajatellen ja laitoin sille linimenttiä jalkoihin. Loimitin sen ja jätin karsinaan. Sitten oli varustehuollon aika. Pintelit, patjat ja huopa menivät pesukoneeseen. Pyyhin kaikki varusteet huolellisesti. Oli mukavaa huoltaa varusteita. Uusi estehuopa näytti hyvältä kaapissa. Kunhan saan joskus meille estesatulan niin tuo tulee kyllä käyttöön heti! En vienyt Leilaa enää ulos. Se oli pesun jäljiltä märkä ja kohta oli jo iltatallin aika. Annoin tammalle pari leipää ja silittelin sen otsaharjaa. Sitten suuntasin kotiin levittämään kylmägeeliä omiin jalkoihini :D

Vastaus:

Hienoa! Itsekin oli pakko kokeilla kieltä suunpielessä :D Hyvin kuvailtu. Tunti oli tosiaan rankka, mutta suoriuduitte hienosti! Tarinasta saat +50v€ ja tunnille osallistumisesta +10v€ ;) Yhteensä siis 60v€

~VIRTUAALITALLI HOPEAKAURIIN RATSUTILA~

©2019 Hopeakauriin Ratsutila - suntuubi.com