Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

MONNI JA MAYA

Vieraskirja  [ Kirjoita ]

Nimi: Maya

30.05.2019 08:10
30.5.2019

Kevät alkaa väistyä kesän tieltä. Ilmat on olleet vaihtelevia. Aurinkoisilla ilmoilla ollaan aika pitkälti Monnin kanssa maastoiltu ja sateella menty maneesissa sileällä ja esteillä. Olen antanut Monnille paljon vapaata ja kesän tullessa pidämme kisailusta taukoa. Olen tuuminut Monnille laiduntaukoa kesäksi ja jatkaisimme treenaamista syksymmällä sitten uusin voimin. Monni on kuntoutunut super hyvin ja hieronnat voidaan nyt jättää pois. Treenikaudella hieronta on hyvä ottaa takaisin. Jätän Tianalle toimistoon viestiä mietteistäni ja palataan asiaan kun aika on taas parempi :)

Vastaus:

Asiasta keskusteltu ja teet niinkuin parhaaksi näet! :) Hyvää kesää joka tapauksessa! Tästä 10v€.

Nimi: Maya

30.05.2019 08:04
19.5.2019 HOPEAKAURIIN ESTEKISAT

Kisapäivä oli menoa ja melskettä täysi. Minulla oli nyt hoidettavana ja ratsastettavana kaksi hevosta yhden sijaan. Monnin kanssa oli helppoa, mutta Vili aisti jännitykseni ja käyttäytyi sen mukaisesti. Olin pulassa, niin pulassa...

Ensin vuorossa oli Monnilla helpommat luokat: ristikko, 50cm ja 60cm rataesteet. Tämä oli hyvä, niin sain vähän ajatuksiani kasaan. Monni ja Hopeakauriin Tallin Kiira olivat kahden ensimmäisen luokan ainoat kisaajat ja Monni voitti luokista molemmat. Se oli toki mukavaa, mutta ei liioin tuntunut kisaamiselle vaan hauskanpidolle tallikaverin kanssa. 60cm luokassa monni oli hienosti kolmas.

Sitten kuvioihin astui toinen ratsastettavani. Ensimmäinen luokka molemmilla oli 80cm. Vili oli tässä toinen ja Monni viides. Tauolla pasmani menivät sekaisin innokkaan Vilin kanssa ja 100cm luokassa jäimme Vilin kanssa viimeiseksi.

Jotta jännitys ei suinkaan tästä helpottaisi, olin mennyt ilmoittamaan sekä Monnin että Vilin vielä maastoesteille!!! Mikä minua vaivaa! Ajattelin kuitenkin, että ihan sama, nyt on rauhoituttava ja yritettävä keskittyä. 40-50cm luokassa oli vain kolme osallistujaa ja kaikki Hopeakauriin Tallilta. Minun ratsujeni lisäksi Kiira ja Vanessa. Vili vei voiton, Kiira toinen ja Monni jäi kolmanneksi. Hieno luokka ja kaikki suoriutuivat upeasti! 50-60cm maastoesteillä Kiira loisti vieden voiton ja minä ja Vili jouduttiin nöyrtymään toiseen sijaan ja Monni oli viimeinen. Monnin kunto alkoi loppua jo, mikä oli ymmärrettävää. Hatunnosto Vanessalle ja Kiiralle hienosta voitosta. 60-80cm luokka oli Monnille liikaa, mutta emme jääneet viimeiseksi silti. Olimme neljänsiä.

Olin koko päivään todella todella tyytyväinen ja ylpeä molemmista hevosista. Itse olin pelkkä ihmisraunio kisojen keskellä ja jännitys ja turha hermoilu olivat vallanneet minut. Ensi kerralla toivottavasti paremmin. Itseni osalta. Hevoset loistivat tänään.

Vastaus:

Onnea vielä kisamenestyksestä ja kiitokset myös Vilin kilpailuttamisesta :) Monnilla meni hienosti, vaikka kunto ei vielä ihan olekaan kohdillaan. Itseltä vaan hermot kuriin niin hyvä tulee! ;) Tarinasta 40v€, voittorahat onkin jo siirretty rahastoosi!

Nimi: Maya

16.05.2019 16:16
Pikakuulumisia!
Maanantaina pidin Monnilla vapaata.

Tiistaina ratsastin sen läpi melko kevyesti ulkokentällä. Teimme töitä kaikissa askellajeissa. Ratsastin tiistaina myös Hopeakauriin Ratsutilan hevosella Wildcard the Jokerilla eli Vilillä. Aion osallistua sillä viikonlopun kisoihin. Tuosta ratsastuskerrasta on kertomus Vilin hoitovihossa.

Eilen Keskiviikkona Brita kävi hieromassa Monnin ja tänään torstaina Monni piti jälleen vapaapäivää.

Huomenna aikomus hypätä vähän ja viikonloppuna onkin taas tiedossa kisat :)Huomenna tarkoitus myös liikuttaa Vili toistamiseen.

Vastaus:

Jes! Kuulumisista 10v€

Nimi: Maya

10.05.2019 15:42
Torstaina pidettiin Monnin kanssa välipäivää ratsastuksesta vielä. Brita oli keskiviikkona käynyt hieromassa Monnin, joten juoksutin sen maneesissa torstaina melko kevyesti. Perjantaina minulla oli iltavuoro töissä, joten tulin tallille aamusta. Lukas oli työntouhussa ja Tiana vaikutti kiireiseltä toimistollaan. Siivosin Monnin karsinan. Ulkona oli harmaa ja sateinen ilma. Mälsää. Hevoset tuntuivat kuitenkin nauttivan raikkaasta ilmasta. Keltainen sadetakkini oli hiostava, joten hain puhtaat kuivikkeet karsinaan ilman sateensuojaa ja selkäni pääsi vähän kastumaan sen pienen hetken aikana, mitä pihalla kävin. Kuivikkeetkin kostuivat hieman päältä. Tallissa tuoksui puhtaille puruille. Varasin Monnille satulan ja suitsien lisäksi villaviltin mukaan maneesille. Lähdin hakemaan hevostani, mutta nyt puin ylleni jo sadetakinkin.

Monni ravisteli rajusti, kun riisuin sen sadeloimen karsinassa pois päältä. Sen harjasta tippui pisaroita ja sen päätä ja kaulaa juovittivat tummat sateen kastelemat viirut. Harjasin ruunan ja syötin sille vähän leipää. Leipälaatikko kahvihuoneessa oli vielä puolillaan, vaikka uusi kuorma saapuisi jo tänään. Hoitajia ei ollut liiemmin näkynyt tallilla viime aikoina. Varustin Monnin suojilla ja aloin satuloida sitä. Mietin mielessäni mitä tekisimme maneesilla. Voisin hypätä ensimmäistä kertaa itsenäisesti. Joo, se voisikin olla hyvä. Tiana pyyhälsi karsinan ohi ja huomasi hieman myöhässä meidät. "Ai moi, sinähän se täällä" hän sanoi ja peruutti pari askelta takaisin kohdallemme. "Joo, ajattelin käydä vähän hyppäämässä maneesissa" kerroin suunnitelmistani. "Kuule juuri julkaisin Hopeakauriin seuraavat kisat! Ne onkin estekisat" Tiana loisti ja iski silmää. "Oi jännää, täytyykin osallistua!" hihkuin.

Sain Monnin varustettua ja Tiana oli jatkanut matkaansa. Lukas oli lähdössä Ristolla myös maneesiin ja jäi vielä talliin laittamaan ratsuaan valmiiksi, kun minä suuntasin ulos ja maneesiin. Maneesilla jätin Monnin kiinni maneesin laidalle ja pystytin kaksi estettä ja ravipuomit. Jätin kentän toisen päädyn kokonaan tyhjäksi vapaata ratsastusta varten. Laitoin toisen esteen jatkoksi vielä pystytolpat ja sivuun jätin puomin, jotta voisin muuttaa yhden esteen jossain kohtaa kahden esteen sarjaksi. Sitten selkään. Lämmittelin Monnin perustehtävillä ja se tuntui vetreältä. En tänään vääntänyt sitä nippuun, vaan annoin sen ravata rennosti kevyttä ravia. Kokosin sitä ainostaan ravipuomeille hieman. Ravipuomit osoittautuikin lopulta todella hyväksi harjoitukseksi Monnille. Lukas saapui maneesiin Riston kanssa ja alkoi lämmitellä sitä. Minä aloin hakea Monnin kanssa estelaukkaa ja hyppäsimme ensin vain yhtä estettä. Lukas ja Risto touhuilivat omiaan ja minä yritin parhaani mukaan väistellä. "Tulen nyt nuo kaksi" huikkasin Lukakselle, joka käänsi Riston pääty-ympyrälle toiseen päätyyn pois tieltä. Tulimme Monnin kanssa tasaisen varmasti ja ylitimme esteet. Monni hyppäsi nämä 50cm ja 60cm korkeat esteet melko leikiten, olihan se iso hevonen. Ravailimme hetken ja pysäytin ruunan hetkeksi. Nousin selästä ja talutin Monnia mukanani ja korotin esteet 70cm:iin ja kyhäsin sarjan, jossa toisen esteen jätin 50cm:iin. Sitten taas selkään ja hetken kävelyn ja ravailun jälkeen lähdimme taas laukalle. Monni käyttäytyi hyvin, se keskittyi täysin meidän tehtäviimme piittaamatta toisesta ratsukosta, joka oli muuten siirtynyt ravitehtävien kautta myös laukkatehtäviin. Hyppäsimme kaikki pystyttämäni esteet pariin kertaan ja sitten aloin hiljalleen siirtyä ravitehtäviin ja lopettelemaan tältä erää. Lukas keskittyi Riston kanssa ja yllätyin, kuinka kauniisti raskasrakenteinen Ristokin liikkui, kun selässä oli osaava ratsastaja.

Loppukäyntien aikana minulla oli hyvä ja luottavainen olo. Päätin ilmoittaa Monnin Hopeakauriin estekisoihin ja nyt voisimme kokeilla rikkoa Monnin este ennätyksen ja mennä rataesteinä ainakin 80cm. Lukaskin alkoi siirtyä loppuverryttelyyn kun nousin Monnin selästä alas ja aloin korjata esteitä. Monni kävellä lompsi perässäni ja huokaili. Sitä tylsistytti siivoushommat. Juttelimme Lukaksen kanssa esteiden hyppimisestä ja Monnin kunnosta. Lukas oli myös iloinen Monnin hyvästä kuntoutumisesta. Päivittelimme myös, kuinka Monnin entinen omistaja olikaan minua vedättänyt hevosen myyntitilanteessa. Näitä sattuu, mutta onneksi mistään vakavasta ei ollut kyse, vaan ihan hevosen peruskunnosta tai lähinnä sen puutteesta.

Heitin Monnille viltin selkään, kun suuntasimme talliin. Ulkona sade oli hieman laantunut ja se oli pikemminkin vain tihkua enää. Hulsin ruunan ja varusteet. Sitten suuntasin kahvihuoneeseen. Tiana oli ripustanut ilmoitustaululle jo estekisojen ilmoituksen. Luin sen läpi ja ilmoitin Monnin aika moneen luokkaan. Tiana tuli hakemaan lisää keittämäänsä kahvia. "Voisinkohan osallistua jollain tallin hevosella mysö kisoihin?" kysyin varovasti Tianalta. Hän katsoi minua hieman yllättyneenä. "Joo, toki se käy. Ensin sinun täytyy vain käydä vähän tutustumassa kyseiseen hevoseen" hän kertoi hymyillen. "Joo toki! Voisin mennä Vilillä" ehdotin. Sovimme vielä, että Tiana pitäisi minulle ja Vilille yksityistunnin, jossa pääsisin vähän Vilin ajatusmaailmaan kiinni. Lupasin kokeilla Viliä ensiviikolla parina päivänä, jotta varmasti olisi turvallista lähteä sen kanssa kisakentälle. Olin innoissani, en kuitenkaan vielä kirjoittanut osallistujalistaan muuta kuin Monnin nimen. Katsotaan ensin kuinka minun ja Vilin käy. Mutta tämä olisi ehdottomasti hyvää treeniä minulle!

Vastaus:

Hienoa! Tosiaan hyvä idea sinulle kokeilla myös hieman toisenlaista ratsua alle! ;) Monnin kanssa teillä sujuu hienosti <3 Tarinasta 40v€!

Nimi: Maya

08.05.2019 15:18
Monnilla tänään hieronta, muutoin pidetään vapaata.

Nimi: Maya

07.05.2019 16:26
KOULUTUNTI - HeB 7.5.2019
Ajoin töistä suoraan tallille. Valkoinen bemarini ei ollut enää valkoinen viikonlopun räntäsateiden jäljiltä. Kaurismäentietä kun oli ajellut ees ja taas, niin hiekka ja rupa oli tehnyt tehtävänsä. Mutta eipä sillä niin väliä ollut. Auto parkkiin ja suunta talliin. Vaihdoin ensin pukuhuoneessa tallivaatteet. Ehtisin hyvin siivota Monnin karsinan ennen kuin alkaisin valmistella sitä tunnille. Tänään mentäisiin koulutunnille harjoittelemaan Helppo B-tason asioita. Mukavaa välillä jo vähän haastaakkin ruunaani. Se oli ollut todella hyvän tuntuinen. Brita tulisi hieromaan Monnin huomenna. Ensin olimme sopineet hieronnan tälle päivälle, mutta Brita joutui perumaan ja siirtämään aikaa. Toisaalta hyvä, niin pääsimme osallistumaan tunnille. Siivosin karsinan reippaasti, siinä olikin vähän sotkua, kun en eilen käynyt tallilla ollenkaan. Olimme Tianan kanssa sopineet, että pyydän erikseen, jos haluan Monnin karsinan siivottavan. Nyt en ollut tehnyt niin. Monni oli onneksi siisti kekojen kasaaja.

Kello läheni puolta neljää ja oli aika alkaa valmistautua. Hain Monnin tarhasta. Se seisoi reippaan näköisenä portilla ja hörisi tuttuun tapaan tervehdykseksi. Tom ja Lukas pitivät juuri taukoa ja Tom istui mönkijänsä kyydissä ja siemaili juomaa pullosta. Lukas puolestaan piti lapiota pystyssä nojailemalla siihen. "Reippaan näköistä touhua pojat!" huikkasin vinoillen miehille. "Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!" Tom vastasi ja nosti juomaansa ilmaan. Nauroin ja jatkoin Monnin luo. "No moi taas poika. Eilen en käynytkään, tänään meillä olisi vähän töitä" kerroin kuulumiset ja napsautin riimunvarren päitsiin. Ruuna lähti mukaani mukisematta ja suuntasimme tallille. Ulkona oli puolipilvistä ja ilma oli suht lämmin. Vein tallissa Monnin karsinaan ja sidoin löysästi sen kiinni kalteriin. Etsin harjapakista kumisuan. Kevät oli karvanlähdön aikaa, mutta Monnilla ei onneksi kovin paksua talvivillaa ollutkaan hyvän loimituksen ansiosta. Nyt kun se oli siirtynyt omistukseeni ja olimme Tianan kanssa saaneet sen ruokintaa hieman muutettua parempaan, oli Monnin karva vaihtunut kiiltävämmäksi ja terveemmäksi ja hilseily oli loppunut. Harjasin pyörivin liikkein ruunan punaista karvaa. Huomioin myös, että sen lihakset olivat hieman tulleet paremmin esiin. Vaihdoin tavalliseen harjaan ja harjasin irtokarvan ja lian pois. Selvitin piikkisualla jouhet ja pehmeällä harjalla pään ja jalat. Tarkistelin samalla jalkojen kunnon ja lopuksi puhdistin kaviot.

Jalkoihin valitsin punaiset joustopintelit ja sitten satula ja suitset niskaan. Minulla oli kerrankin tukka melko siististi, kun olin sen aamulla letittänyt työpäivää varten. Joten kypärä päähän ja suunta kohti maneesia. Miehet pitivät edelleen palaveria. "Joko Tiana meni maneesiin?" kysyin heiltä. Lukas nosti peukaloa merkiksi ja menimme maneesiin. Miehetkin alkoivat liikehtiä siihen malliin, että töitä oli jatkettava. Maneesin ovi olikin auki. "Huhuu, täältä tullaan" huhuilin sisällä ja Tiana tervehti minua iloisesti, kuten hänellä aina oli tapana. "Moi vaan Maya, peremmälle vain!" hän tuli sulkemaan maneesin ulko-oven ja portin perässämme. Menin kentän keskelle ja aloin laskea jalustimia ja kiristää mahavyötä. "Moi Monni" Tiana tuli silittämään ruunaa. "Kyllä tässä alkaa eron jo nähdä ihan selvästi" hän sanoi ja silitti Monnin kaulaa ja tutki sitä katseellaan. Minä nousin ratsaille. "Jep, ruokinnalla ja liikunnalla saa ihmeitä aikaan" hymyilin hänelle ja kiristin vielä vyötä. "Ollaan aika hyvä tiimi" Tiana iski silmää ja otti etäisyyttä. "Alkulämmittelyt normaaliin tapaan" hän aloitti ohjaajan roolinsa. Ja minä painoin pohkeita Monnin lämpimiin kylkiin.

Alkulämmittelyjen jälkeen Tiana pyysi hakemaan aktiivista peräänantoa ja lisättyä käyntiä. Monni hakeutui hyvin peräänantoon ja lisätty käyntikin alkoi jo näyttää sille, miltä sen kuuluikin. Päädyssä annoimme vähän löysää ja taas paketti kasaan seuraavalle pitkälle suoralle. Olin tyytyväinen Monnin yrittämiseen ja saimme pari hyvää pätkää sujumaan hienosti. Tianakin oli tyytyväinen. "Tätä olisi ollut turha yrittää pyytää siltä pariviikkoa sitten" hän huomioi. "Maya! Katse! Menemme eteenpäin!" hän korjasi minua, kun oma katseeni meinasi painua hevosen jalkoihin. "Ryhtisi katoaa!". Tiana oli opettajana vaativa ja suora, mitä arvostin kovasti. Niin niitä tuloksia saadaan. Neljän lisäyksen jälkeen siirryttiin harjoitusraviin ja alettiin työstää keskiravia. Sama reitti pysyi ja nyt pitkillä sivuilla tehtiin keskiraviharjoitukset. Monnilta alkoi löytyä uusia tempoja, kun se alkoi jaksaa kantaa kroppaansa paremmin. Löysimme keskiravinkin. "Otappa kiinni, leviää muuten sinun pakka kohta" Tiana seurasi katse tiiviisti meissä. Tein työtä käskettyä ja huomasin itsekkin virheeni. Kahdeksan siirtymäharjoituksen jälkeen, hidastimme käyntiin. Monni venytti kaulaansa ja pärskähti niin, että vaahtoklimppi lensi sen huulilta maahan. Taputin sen kaulaa. Kävelimme hetken pitkällä ohjalla ja Monni venyttikin kiitollisena itseään. Paketissa kulkeminen selvästi vielä vaati siltä voimia tavallista enemmän. "Hyvä että tämän jälkeen on huomenna hierontapäivä. Torstaina voisi pitää vähän leppoisamman päivän" mietin ääneen. "Se on totta, kyllä tämä vielä sille on rankkaa treeniä." Tiana yhtyi mietteeseeni.

Tunti jatkui ja saimme tehtäväksi tehdä pysähdyksen kentän keskelle. Siitä sitten suoraan siirtyminen raviin. Ensimmäinen siirtyminen meni ihan penkin alle, kun Monni vain kiihdytti kävelyaskeliaan ainakin viiden askeleen verran, ennenkuin tajusi lähteä raviin. Nauroin ääneen ja Tiana läimäytti vitsaillen kämmenellä otsaansa. "Ketä minä oikein ohjaan täällä" hän huokaisi ja nauroi sitten. "UUDESTAAN!" Kokosin itseni ja hevoseni ja tulimme käynnissä uudelleen pysähdyksiin. "Valmistele ja sitten RAVI" hän komensi ja Monni siirtyi hienosti raviin. "Valmistelu oli parempi ja avut selkeämmät, keskittymiselle on syy!" Tiana moitti leikillään. "Tiedän, kiitos ja anteeksi" vastasin nöyränä. Loput siirtymät sujuivat hyvin ja viimeinen yllätti jopa minut itseni. Tuollaisen kun saisi kisoissa onnistumaan. Taputin Monnia. "Otetaan sitten pohkeenväistöt" Tiana esitti ja käveli kädet rennosti puuskassa kentän laidalta toiselle, jotta näki meidät paremmin. Hidastin ravista käyntiin ja ratsastin Tianaa vastakkaiselle pitkälle sivulle. "Siitä pitkän sivun alusta lähdetään väistämään." hän tarkensi ja aloin valmistella väistöä. "Väistäkää keskelle ja suoristuksen jälkeen lähdette takaisin uralle." Monni väisti melko hyvin, mutta sen kulku katkesi välillä, kun en saanut sitä kestämään loppuun asti väistössä. Tiana toi minulle kouluraipan. Takaisin uralle väistimmekin jo paljon paremmin. Teimme väistöt toiseenkin suuntaan ja sitten oli raviväistön vuoro. Ravissa väistö tehtiin koko radan halki. Tämä oli Monnille pitkä matka ja raipan tuomasta avusta huolimatta, minun oli aloitettava kentän keskivaiheilla alusta. Lennokkuutta ei ehkä suorituksestamme löytynyt, mutta olin tyytyväinen siihen, että jäykähkö hevoseni väisti ylipäänsä ravissa ja jaksoi työskennellä pyynnöstäni niin hyvin kuin se kykeni.

Tunti läheni päätöstään ja Tiana pyysi meitä siirtymään koottuun laukkaan. Laukka tuntui rentouttavalta väistöjen jälkeen. Monnin suuri laukka oli vielä sen parhaita askellajeja. Laukassa Monnista sai eri tempot hyvin esiin. Pitkällä sivulla oli tehtävänä ottaa keskilaukkaa. Nautin näistä tehtävistä paljon ja Monnin suoritukset olivat hyviä. "Laukka on ehdottomasti Monnin vahvuus" Tianakin ihaili. Päädyssä takaisin koottuun laukkaan ja sitten taas keskilaukkaa suora. Kun Tiana oli saanut tarpeeksi monta siirtymää meiltä, tehtävä muuttui. "Tulkaa laukassa kiemurauralle niin, että ette vaihda laukkaa välissä". Tämä tulisi aiheuttamaan hankaluuksia. Muistin minun ja Monnin vastalaukkaharjoitukset edelliskerralta ja niissä ei ollut kehumista. Monnin kunto oli tuolloin toki huonompi, mutta en jaksanut uskoa, että se suoriutuisi vieläkään näin vaativasta tehtävästä. Tulimme laukassa kiemurauralle ja Monni kuunteli apujani. Ensimmäisen kaarron aikana Monni vaihtoi itse, sitten sain pidettyä seuraavan kaarron ja viimeisenkin. Mutta takaosa eli aivan omaa elämäänsä. Tiana neuvoi, kuinka saisin vahvistettua paremmin ohjalla ja pohkeella pyydettävää liikettä ja seuraava harjoitus meni aavistuksen paremmin. "Harjoitelkaa vastalaukkaa, sillä ei varmaan ihan riitä kokemuskaan tähän" Tiana neuvoi. "Sen huomaa, että se älyää kyllä mitä tarkoitat, mutta se meinaa sotkeentua askeliinsa.". Nyökkäsin ymmärtäväisenä. Loppukäynnit alkoivat jo tullakkin tarpeeseen ja hikinen ja vaahtoinen Monni huokaili ja pärskähteli kaulaansa venyttäen kävellessään pitkällä ohjalla. Kiitin Tianaa tunnista, neuvoista ja äärettömän tärkeästä yhteistyöstä, jota olimme tehneet Monnin hyväksi. Tianasta oli suuri apu. Olisin ollut jo sormi suussa monta kertaa ilman häntä ja Britaa.

Tallissa riisuin hevoseni hikimäristä varusteista. Pesin Monnin ja loimitin sen. Jätin sen sisälle odottamaan iltatallia. Sitten otin aikaa ja pesin Monnin varusteet huolellisesti. Jätin mahavyön ja suitset kuivumaan varustehuoneen telineelle ja satulahuopa sekä pintelit menivät pyykkikoneeseen. Kun varusteet oli huollettu, menin kahvihuoneeseen lämmittämään eväitäni ja syömään vähän ennen kohta alkavia Hokkari-seuran iltamia. Tiana oli hävinnyt sisälle kasaamaan evästä iltamia varten ja pian voisimme aloittaa. (Iltamista pieni juttu Tehtävävihkossani ;))

Vastaus:

Hienoa! Kyllä Monnista vielä hyvä leivotaan! :) Kunnon kohotus käy hitaasti mutta varmasti. Hienoja tuloksia kuitenkin ollaan jo saatu näinkin vähäisessä ajassa! Hienoa työtä Maya! Tunnille osallistumisesta 10v€ ja tarinasta 50v€! :)

Nimi: Maya

06.05.2019 15:32
Perjantaina satoi lunta, joten pidin vapaapäivän tallilta. Lisäksi minulla oli iltavuoro, joten pyhitin päivän töille. Launataina kävin ratsastamassa Monnin maneesissa läpi sunnuntain kisoja ajatellen. Monni oli todella hyvän tuntuinen vapaapäivän jäljiltä. Lisäksi viimeaikainen maastoilu oli tehnyt todella hyvää. Nyt se keskittyi aivan täysillä. Monnin taipuminen peräänantoon ja siinä pysyminen oli huomattavasti parempaa. Lisäksi voltit sujuivat. Jäykältä se tuntui taivutuksissa ja väistöissä, mutta parempaan oltiin menossa. Olin luottavaisin mielin.

Vastaus:

Hienoa! 10v€

Nimi: Maya

06.05.2019 15:24
LIVE-MAASTO TUNTI 2.5.2019
Saavuin tallille hyvissä ajoin siivosin rauhassa Monnin karsinan ja jammailin hieman radiosta tulevan musiikin tahtiin. Olin aika fiiliksissä, sillä minulla oli tänään alkanut työt Kerkkälän Palvelukodilla ja se oli vaikuttanut todella ihanalle työpaikalle, lisäksi olin tänään saanut viestin, että olin voittanut arvonnassa festariliput! Minulla oli huikean hyvä fiilis ja hymyilytti tauotta. Edes ulkona viuhuva vesisade ei lannistanut! Tiana tuli talliin "Onko kaikki paikalla?" hän huikkasi. "Täällä ollaan!" vastasin karsinasta ja lähdin viemään viimeistä kottikärryllistä lantaa pois. Lähdin hakemaan Monnia kiireesti, sillä Ines oli jo sisällä ja Tiana aloitti sen harjaamisen. Juoksin vesitihkussa tarhalle. Monni oli peitelty loimella. Onneksi olin satsannut sadeloimeen. Monni lähti mielellään mukaani, vaikka ulkona ei tällä hetkellä kovaa satanutkaan.

Pääsimme talliin ja riisuin loimen. Kaivoin harjan esiin ja aloitin harjaamisen. Tiana tuli käytävän vastakkaisesta karsinasta tervehtimään Monnia ja rapsutti sitä turvasta. Hymyilin lisää. Olin onnekas kun pääsin tänne Hopeakauriin Tallille Monnin kanssa. Puhdistin kaviot ja asensin suojat jalkoihin. Viritin myös rintaremmimartingaalin taas turvaksi. Tiana varusti Inestä. Satuloin ja suitsin Monnin ja vedin kypärän päähäni. Minulla oli pitkä keltainen sadetakki, jonka puin ylleni ratsastusvaatteideni päälle. Vanessan piti tulla mukaamme, mutta häntä ei kuulunut paikalle.. Tiana varustautui kelinmukaisesti myös. Hänellä oli päällään pinkki sadetakki, jonka alta pilkotti tummansininen huppari ja jalassaan hänellä oli tummansiniset ratsastushousut kuten minullakin. Hiukset hän oli sitonut kahdelle letille ja se oli loppusilaus viimeistellylle lookille. Minun takkutukkani oli valjastettu tutulle poninhännälle. Tiana mätsäsi jopa Ineksen tummansinisten ja mustien varusteiden kanssa, toisin kuin minä ja Monni, jolla oli punainen huopa ja suojat. No mutta. Ehkä me pärjäisimme :D

Vanessaa ei kuulunut, joten lähdimme pihalle ja nousimme ratsaille. Mukavaa lähteä jonkun kanssa yhdessä maastoon!Ines hieman pyöri Tianan noustessa selkään, Monni seisoi kuin tatti paikoillaan. Tiana kysyi lenkkitoiveita ja kerroin, että minulle sopi mikä tahansa muu, paitsi peruslenkki tai Vanha Metsä, sillä niissä olin käynyt jo. Lähdin Tianan perään ja Tiana ehdotti Kaurisvuoren lenkkiä, mikä kuulosti loistavalle! Lähdimme peruslenkin suuntaan. "Kurjaa kun sataa, mutta luonto varmasti tykkää" Tiana jutteli. "Ja tuoksuu hyvälle" sanoin nuuhkien keuhkoni täyteen raitista ilmaa. Säälimme tarhassa seisovaa Wadia. Poniparan märkä otsatukka roikkui sen silmillä. "Käännytään tästä tuonne peruslenkille" Tiana kertoi ja käännyimme jälkimmäisestä risteyksestä metsään. "Miltäs Monni tänään tuntuu?" hän jatkoi. "Ihan hyvältä, rauhalliselta. Nyt ollut pari päivää toimintaa, kun tiistaina oli kisat ja eilen Vapunpäivän teemaratsastus" kerroin. Tiana hymyili ja sanoi, että otetaan rauhallinen maasto.

Sitten oli ensimmäisen ravipätkän aika. Ines lähti reippaasti liikkeelle ja Tianan piti hieman pidätellä sitä. Monni innostui myös ja lähti ensin ylikoottua ravia, ennenkuin rentoutui ja lähti ravaamaan pidemmällä askeleella. Tiana kertoi tallilla käyvän cowboy Luken opettaneen heille jog:ia eli hölkkää ja se oli kuulemma tehnyt Inekselle hyvää. Tiana kokeili hölkkää ja Ines tunnisti avut. "Oho vau!" katselin heidän menoaan ja hidastin Monnia harjoitusraviin. Hetken kuluttua hidastimme käyntiin. "Katso jokea, se näyttää ihanalle, kun sadepisarat putoilevat siihen" Tiana ihasteli. "Haisee kastemadoilta!" minä nauroin. Tiana pohti puusiltojen kuntoa, ne saattoivat olla liukkaat näin sateella. Juttelimme Monnista. Olin retkahtanut siihen ihan täysillä. Luotin siihen ja rakastin sitä. Myös Tiana oli pannut merkille Monnin ihanan persoonan, joka kuoriutui esiin. Kopistelimme puusillalle. Monni meni paremmin sillalle toisen hevosen kanssa. Pääsimme hyvin ylittämään sillan, vaikka se hieman liukas olikin. "Hienosti!" Tiana kehui, kun Monni tuli kiltisti yli. Olin kertonut aiemmasta kommelluksestamme sillalla Vanhan Metsän lenkillä. Oli toisen ravipätkän aika ja Tiana ja Ines lähtivät liikkeelle "Ja menoksi!" kuului Tianan käsky. Monni nosti ravin hieman hätäisesti, mutta hiljensi pyynnöstäni vauhdin taas tasaiseksi. Lisäsimme kuitenkin vauhtia hieman ja kevensin hieman rivakammin. Reisillä tuntui märälle, kun sade sai ratsastushousut liimautumaan kiinni. Ines sortui laukalle ja Tiana sai sen pudottamaan takaisin raville. Nauroimme villeille ratsuillemme.

Hidastimme jälleen käyntiin. "Noustaan tätä kautta vuorelle" Tiana kertoi. Linnut lauloivat kovaan ääneen märässä metsässä ja puiden pieniltä lehdiltä ja hiirenkorvilta putoili vesipisaroita. Oli harmaata, mutta kaunista. Oikealla puolella polkua seurasi joki ja vasemmalla kohosi pystysuora kallio. "Tuo on Kaurisvuori, tämä kohta lenkistä on niin kaunis" Tiana ihaili. Ja niin se oli. Kallion juurella kasvoi kukkasia, jotka olivat nyt vähän kärsineen näköisiä viileän sään vuoksi. Lähdettiin kääntymään vuorelle. Tämäkin reitti oli kyllä tosi ihana! Täällä on kyllä ihan huippumaastot! Kiipesimme vuoren rinnettä. Tämä oli juuri hyvää treeniä Monnille. Täytyi vain muistaa venytellä se kunnolla. Alkupätkä rinnettä oli hyvää leveää polkua. Tiana varoitteli, että ylempänä polku olisi paikoin pelkkää paljasta kalliota. Maisemat olivat huikeat ja Monni ja Ines ponnistelivat reippaina eteenpäin. Kuusen juurelta pyrähti lentoon joku isompi lintu ja Ines hieman pomppasi. Monni säpsähti Ineksen reaktiota, mutta ei saanut paniikkikohtausta. "Oho, taisi olla joku kanalintu" Tiana sanoi pidellen tiukasti Ineksen ohjia. Taputtelin Monnin märkää kaulaa ja pyyhkäisin irtokarvat housuihini. Yäk. Monnin harjakin alkoi kääntyä laineille kastuessaan. Huippu läheni ja kylmä tuulenviima saapui jostakin hieman yllättäen. "Kalseaa!" hytisin hevoseni selässä. Maisemat olivat kertakaikkiaan henkeäsalpaavat, joten tänne tulisimme varmasti uudelleen paremmalla ilmalla! Tiana kertoi, että aivan vuoren huipulle pääsi myös yhtä reittiä, mutta emme menneet nyt reunoille keikkumaan, vaan lähdimme suuntaamaan turvallisesti alas vuorelta. Nojasin reippaasti taaksepäin, kun Monni asetteli kavioitaan epätasaista rinnettä laskeutuessaan. "Varovasti!" Tianakin neuvoi. Ines tuntui tietävän reitin jo ja löysi askeleensa nopeammin kuin Monni. "Kato, miten hauska käppyräpuu tuolla on!" Tiana sanoi ja osoitti kitukasvuista mäntyä. "Oi miten ihana!" ihastelin myös. Luonto osasi kyllä aina yllättää.

Tulimme vuorelta alas yllättävän nopeasti. "Selviätkö?" Tiana huuteli alhaalta. Tulimme Monnin kanssa vähän jäljessä. "Joo, Ines taitaa tuntea reitin?" nauroin Tianalle. "Joo käydään täällä silloin tällöin" Tiana kertoi ja ehdotti ravaamista. Ja niin sitä lähdettiin. Monni lähti ravaamaan nyt rauhallisesti ja niin teki Ineskin. "Taisi kiipeily hieman rauhoittaa ratsuja" huomioin. "Juu, saa melkein jo vähän hoputtaa!" Tiana virnisti. Hänen mustat lettinsä pomppivat villisti hänen olkapäillään kevennyksen tahtiin. Oli melkein hypnotisoivaa seurata sitä. Viima kävi märkiin vaatteisiin ilkeästi. Kohta päästäisiin talliin lämmittelemään! Ravasimme puusillalle asti. Tianakin huomasi Monnin liikkeessä eroa. "Se näyttää letkeämmälle liikkeissään, on tainnut hieronta auttaa" hän kommentoi. "Joo kyllä sen lavat on irtonaisemmat" sanoin ja seurasin katseellani allani ravaavan hevosen liikkeitä. Silta näkyi edessämme ja hidastimme käyntiin. Sade kiihtyi. "Äääh, nyt sataa vaan kovemmin!" Tiana sanoi kyyristellen. Oli kyllä epämukava keli, mutta minulla oli silti huippuhauskaa! Tiana oli hyvää maastoseuraa. Ylitimme sillan. Kävelimme loppumatkan tallille. Olin jo ihan uupunut. Huono ilma vei kyllä energiaa ihan eritavalla.

Sade hellitti hieman. "Olitteko muuten Leinikin kisoissa? Miten teillä meni?" Tiana kysyi yllättäen. Kerroin luokkavoitostamme. "Oho, Monnihan pommitti!" Tiana nauroi. "Joo, miun estetykki" sanoin hymyillen ja tunsin suurta ylpeyttä Monnia kohtaan. Käännyimme peruslenkiltä kohti tallia. Ihanaa kohta oltaisiin perillä. Pellolta puhalsi vielä hyytävä tuuli. "Loppukoettelemus!" Tiana hytisi. "Helpolla ei päästä!" julistin ja puin nyrkkiäni. Ines ei näyttänyt juuri nauttivan ja Monnikin veti korviaan luimuun. Korvahuput voisi ostaa tälläisiä hetkiä varten. Viimein olimme tallipihassa. Lukas oli hakenut jo miltei kaikki hevoset sisälle kurjan sään armoilta. Taika juoksi meitä vastaan. "Siinä siulla rupatassu pestäväksi" virnuilin Tianalle. Tiana laskeutui Ineksen selästä ja maanitteli koiraansa. "Terrrve pörrö! Terve, mamma tuli joo kotiin" hän lässytti ja innokas belggari pyöri onnesta soikeana omistajansa ympärillä. Minäkin laskeuduin satulasta. Housut olivat niin märät! Ines ravisteli. Monni huokaisi. Nostimme jalustimet ja suuntasimme talliin pois sateesta. "Päivää Lukas!" tervehdin ahkeraa tallipoikaa saapuessamme sisään. Tiana ujutti Ineksen karsinaan ja lähti vaihtamaan kuivia housuja. Lupasin pitää tammaa silmällä sen aikaa. Monni seisoi karsinassaan rauhallisena ja märkänä. Riisuin satulan ja suitset ja ruuna haukotteli makeasti venytellen leukojaan. Tiana palasi pian toimistosta kuivat housut jalassaan. Otin pois sadetakkini, joka oli pitänyt harmaan hupparini kuivana. Riisuin myös kypärän päästäni ja märät hanskat käsistäni. Irrotin Monnin suojat ja harjasin ruunan läpi. Venyttelimme kunnolla ja loimitin sen lämpimällä villaloimella. Vein varusteet paikoilleen ja pesin suojat hyvin. Ripustin ne kuivumaan, samoin satulahuovan. Ihanaa oli saada varusteet paikoilleen. Sitten raahauduin vaihtamaan kuivat housut itselleni. Minulla oli mukana onneksi ihanat lämpimät collegehousut ja pukeuduin niihin. Kävin keittämässä vielä teetä kahvihuoneessa ja tutkailin ilmoitustaulua. Oli mukavaa juoda lämmintä ja sisällä lämpimässä, lämpimät vaatteet päällä. Ahhhh.....

Vastaus:

Hienoa! Mukavan tarkka kertomus kovasti koettelevasta maastolenkistämme! :D Mutta selvittiin! Olipa vaan mukavaa ja muistoja muistoja.. :) 10v€ tunnille osallistumisesta, 5kp Live! -tunnista ja tarinasta ehdottomasti 50v€! Lisäksi tämä luetaan maastotunniksi, joten sait viimeisen tason Tuntilainen -merkkiin ja sitä myöten koko merkin suoritetuksi! Niistä yhteensä 120v€ plus vielä viimeinen maastolenkki Maastoilija -merkkiin, josta myös 100v€! Hurjaa, yhteensä ansaitsit uskomattomat 280v€ ja 5kp! Kiitos mukanaolosta! :)

Nimi: Maya

06.05.2019 15:23
VAPUNPÄIVÄN TEEMARATSASTUS 1.5.2019
Olin edellispäivänä saanut kasaan viimehetken hankinnat vapunpäivän teemaratsastusta varten. Saavuin tallille aamupäivällä. Minulla oli jo täydet meikit naamassa, olin siis meikannut itseni Santa Muerteksi eli Kuoleman epäjumalaksi. Minulla oli koristeltu huivi kietaistu pääni ja kartioideni ympärille, ja kasvoni näyttivät siis korsiteelliselle naiselliselle luurangolle. Ylläni minulla oli keveä ja värikäs mekko ja jalassa korolliset saapikkaat. Sen vuoksi tänään ratsastaisin ilman satulaa! Monnia varten olin varannut valkoista savea, jolla saisin "maalattua" sen karvaan luut ja tehtyä ruunasta kävelevän hevosen luurangon. Monnista tulisi minulle luuranko ratsu! Minulla oli muovipussissa mukana vielä viitta, jonka laittaisin sitten kun istun hevosen selässä. Se laskeutui hieman Monnin lautasillekkin. Luulen, että olisimme upea näky!

Siivosin karsinan tuttuun tapaan ja hain sitten hevoseni tarhasta. "Wou!" Lukas huudahti säikähtäneenä. "Siisti asu...ööö Maya?" hän tutki minua. "Hehe joo Maya tässä, tai siis La Santa Muerte" sanoin naureskellen ja niiasin miehen edessä. "Vaikuttavaa" Lukas arvioi ja jatkoi matkaansa talliin. Minä jatkoin matkaani tarhoille. Oli ihan kaunis ilma, vaikka ei niin lämmin vielä ollutkaan kuin aiempina päivinä. Monni ei hörissyt minulle vaan tuijotti ihmeissään. "Monni poika minä tässä!" juttelin ruunalle. Nyt Monni tunnisti minut ja hörähti. Se käveli luokseni, mutta Papu ja Vili pysyttelivät turvallisen matkan päässä tuijottaen. Menimme talliin ja aloitin Monnin harjaamisella. Sitten aloin maalata sille luita. Minulla oli puhelimessa kuva hevosen luurangosta apunani.

Maalaaminen veikin oman aikansa, mutta olin lopulta melko tyytyväinen työni tulokseen. Kello läheni kahtatoista ja tallilla hääri jo Tianan lisäksi Vanessa. Kaikki puunasivat hevosiaan. Tiana oli pukeutunut Pocahontakseksi, mikä sopi hänelle kuin nenä päähän. Ines sai toimia intiaanihevosena ja Tiana oli laittanut sen yksinkertaisen kauniiksi. Vanessalla oli punainen kihara peruukki päässään ja Disney:stä myöskin tutun prinsessan Meridan mekko päällään. Kiira sai toimia Meridan ratsuna Anguksena. Kokoonnuimme pihaan, jossa kaikki vielä esittelivät luomuksensa ja oman hahmonsa ja sitten nousimme ratsaille. Minä olin tosiaan ilman satulaa, mutta luotin, että Monni toimisi porukassa viisaasti. Yksin en olisi lähtenyt ikimaailmassa ilman satulaa maastoon Monnilla! Viritin viitan selkääni ja lähdimme Tianan johdolla liikkeelle. Mukava puheensorina täytti ilman ja kaikilla oli hauskaa. Eläydyimme rooleihimme ja saimme hauskoja vitsejä väännettyä kahden prinsessan ja yhden epäjumalan yhteiselosta! Kuljimme jonossa uittopaikan ohi aina mökkitielle asti. Käännyimme kohti kaurismäentietä, jonka lopulta ylitimme ja saavuimme pellolle. Pellolle oli rakennettu pieni temppurata ja Tomin mönkijä paljasti urakoitsijan. Suoritin temppuradan Monnin kanssa ensin maastakäsin ja kerran vielä ratsastaen ja Monni toimi ihan hyvin! Pressuluola oli ehdottomasti pelottavin. Otimme vielä kilpailun, kuka pääsisi pukuineen nopeiten selkään ja alas. Minä hävisin reilusti, sillä pukuni oli haastavin ja olin vielä ilman satulaa. Ilman satulaa oli myös Tiana, mutta hän sai heitettyä itsensä tyylikkäästi hevosenselkään. Tiana oli myös nopein, vaikka Vanessa ei montaa sekuntia hävinnytkään. Meillä oli myös paras puku-kisa, jossa kaikki saivat antaa äänensä parhaalle puvulle. Minä annoin ääneni Vanessalle, sillä hahmo kuvasti niin täydellisesti häntä itseään. Lukaskin oli saapunut pellolle ja kuvasi meitä pukujemme kanssa. Oli todella mukavaa ja päiväkin oli lämminnyt jo melkoisesti.

Kun olimme aikamme ratsastaneet pellolla, siirryimme pellon laitaan piknikille. Minä iskin kiinni pikkusuolaisiin, sillä suolaiset herkut olivat intohimoni. Tosin viinirypäleet ja mansikatkin maistuivat. Pidimme edelleen roolimme ja nauroimme vatsamme kipeiksi. Vai johtuiko se liiasta mansikan syönnistä, kuka tietää. Hauskaa oli. Hevoset saivat heinää puomin luo, jossa olivat kiinni. Lukas oli tuonut hevosille riimut, jotta heinän rouskuttelu onnistuisi paremmin. Kun piknik oli ohi, ratsastimme takaisin tallille. Tällainen yhdessä olo ja yhdessä puuhaileminen oli minulle mieleen. Tallilla riisuin Monnin varusteista ja vaihdoin sitten itselleni tallivaatteet. Vein Monnin pesupaikalle ja pesin sen kunnolla savesta. Myös Tiana oli pesupaikalla hankaamassa intiaaniratsunsa maalijälkiä pois. "Näytät niin oudolle tuossa meikissä ja normaali tallivaatteissa" Tiana nauroi naapurikarsinasta, kun loimitin Monnia. Se kyllä kieltämättä saattoi pitää paikkansa! Lähdin tallilta hyvin syöneenä ja nauraneena ja olin viettänyt ikimuistoisen päivän jälleen Hopeakauriin tallilla. Huomenna minulla olisi ensimmäinen työpäivä ja jännitys hiipi hiljalleen mieleeni.

Vastaus:

Olipa ihana ja hyväntuulinen tarina! <3 :) Mukava päivä oli minunkin mielestäni! Kiitos osallistumisestasi, te osallistujathan teette näistä mahdollisia :) Tarinasta saat 40v€

Nimi: Maya

06.05.2019 15:23
LEINIKIN KISAT 30.4.2019
Tiistaina oli vuorossa Leinikin Tallilla kisat. Ilma oli ihan hyvä ja suuntasin kisoihin hyvillä mielin. Olimme osallistuneet kolmeen luokkaan. Monni oli koreana letteineen päivineen. Se näytti kerta kerralta enemmän kisaratsulta. Ensin oli vuorossa esteluokat ja olimme ilmoittautuneet kahteen luokkaan. 30-40cm ja 60-70cm. Osallistujia ei ollut paljon ja Monni tuntui verryttelyssä huippu hyvältä. Hieronta oli jälleen tehnyt tehtävänsä. Ottaisimme tänään rauhallisesti, sillä Monnin treenaaminen oli vielä niin alkutekijöissään.

Ensin oli vuorossa 30-40cm, joka oli meidän osalta menestys. Suuriliikkeisen Monnin ei juuri tarvinnut jalkojaan nostella, kun selvitimme esteet toisensa jälkeen. Leinikin kisoissa palkittiinkin vain kolme parasta, joten loput jäivät ns. vailla sijaa. Mikä oli toisaalta ihan reilua. Kenenkään ei tarvinnut hävitä. Monni voitti luokan reilusti, eikä se oikeastaan yllättänyt minua paljoa. Olin todella iloinen menestyksestä. Tällaisen hevosen kanssa oli mukava kisata. Toki nämä olivat vielä pieniä luokkia. 60-70cm luokassa emme sijoittuneet. Otimme tietoisesti rauhassa ja olin tyytyväinen Monnin suoritukseen silti. Pidimme taukoa ja odottelimme kouluratsastusluokkia. Olin ilmoittanut meidät helppo c-luokkaan. Se meidän pitäisi osata. Monni suoritti ihan hyvin, mutta minä unohdin radan yhdessä kohdassa ja menetimme pisteitä. Emme sijoittuneet tässäkään, mutta Monni toimi kuuliaisesti ja teki pyytämäni tehtävät.

Vaikka kisapäivä meni hujahtaen ohi vähäisen osallistujamäärän takia, olin enemmän kuin tyytyväinen ruunani suorituksiin ja ainoaan sijoitukseen, jonka saimme. Monni oli yllättänyt minut kaikin puolin ja monella tapaa. Siitä kuoriutuisi vielä kelpo ratsu ja meillä tulisi olemaan vielä monen monta reissua edessä. Suuntasimme kotiin ja tallilla purin kisavarusteet paikoilleen. Venyttelimme myös ja Monni jäi loimitettuna syömään heinää karsinaansa.

Vastaus:

Hienoa! Onnea suorituksistanne ja varsinkin hienosta voitosta! :) Palkintorahat onkin lisätty jo rahastoosi. Nyt saitte vihdoin suoritettua myös koululuokkaan osallistumisen Kisaaja -merkkiin, sillä luokka kuitenkin päästiin järjestämään! :) Siitä 30v€, lisäksi tämä oli toinen vaadittava kisakertomus samaiseen merkkiin, siitä toinen 30v€ ja viimein koko Merkin suorituksesta 100v€!! Huippua! Tarinasta 30v€, joten yhteensä 190v€!

Nimi: Maya

29.04.2019 16:46
Maanantaina Monnilla kävi hieroja toistamiseen. Tallilla oli hiljaista, Lukas ja Tom painivat ulkokentän kunnostamisen kanssa. Päivä oli viileä. Brita hieroi Monnin ja kertoi, että lihasjumit olivat jo paljon paljon pienemmät, kuin ensimmäisellä kerralla. Kerroin, että olin juoksuttanut, ratsastanut sekä maastossa, että sileällä ja eilinen oli ollut vapaapäivä. Suunnittelimme tämän viikon treeniohjelman ja olimme siihen molemmat tyytyväisiä. Tällä viikolla olisi kahdet kisat, mitkä aiheuttivat hieman huolta. Mutta Britan mukaan mikäli mitään oireita ei ilmaannu, voimme osallistua. Ensiviikolle otetaan taas uusi hieronta aika ihan vain noiden kisojen takia. Ettei pääse Monni Monituinen jumiutumaan uudelleen. Sovimme ajan jo suoraan tiistaille.

Siivosin Monnin karsinan ja jätin Monnin hieronnan päälle hetkeksi loimen kanssa karsinaan. Brita oli jo lähtenyt ja minä suunnittelin juuri häipyväni tallilta, kun Tiana tuli toimistostaan ja näytti helpottuneelta nähdessään minut. "Voih, Maya! Oletpa sopivasti siinä!" hän henkäisi. Katsoin häntä hieman syyllisen näköisenä. Olinko tehnyt jotain väärin tai.. "Voisitko auttaa minua ja ratsastaa Riston? Lukas on kiinni remonttihommissa ja minulla riittää liikutettavia ja paperityötäkin" Tiana kertoi. Huokaisin helpotuksesta. "Tottakai minä autan!"

(Riston ratsastuksesta lisää tehtävävihkossani ;))

Vastaus:

Hienoa, kiitos vielä Maya avusta! :) Mahtavaa myös kuulla, että pääsette osallistumaan kisoihin. Tarinasta 20v€

Nimi: Maya

28.04.2019 11:59
Seuraavana päivänä oli sitten sileällä työskentelyn vuoro. Brita oli antanut minulle hyviä ohjeita ja halusin niitä noudattaa. Joten karsinan siivous ja Monni Monituinen tarhasta karsinaan. Ulkona oli todella kuuma ilma, huomiseksi oli luvannutkin jo vähän viileämpää. Samoin alkuviikoksi. Päätin siis tänään hyödyntää ulkokenttää. Tiana olikin jo jättänyt infoa, että kenttä olisi kunnostustöiden takia alkuviikon pois käytöstä, joten nyt oli hyvä hetki käyttää sitä vielä. Kieputin Monnille punaiset pintelit jalkoihin, satuloin sen ja suitsin. Päätin jättää martingaalin kuitenkin pois.

Talutin Monnin kentälle ja suljin portin. Vein sen keskelle kenttää, kuten tehtiin aina tunnin alussakin. Nousin ratsaille. Huomasin, että se alkoi olla kerta kerralta helpompaa. Omat jalat olivat tottuneet liikerataan ja reidet saaneet voimaa, samoin kädet. Selkään nousu alkoi tapahtua melko rutiinilla, ilman suurempaa ähellystä ja irvistelyä. Satulassa laitoin käsiini ratsastushanskat ja ohjasin Monnin uralle. Kävelimme kierroksen ja aloin sitten pyytää voltteja. Ensin pari isompaa ja sitten pari pienempää. Päätyihin tein pysähdyksen. Vaihdoin suutaa kokorataa leikaten ja tein voltit ja pysähdykset myös näin päin. Monni suoriutui paremmin volteista nyt kuin aiemmin. Kävelimme sitten päätyyn ja ohjasin Monnin radan keskelle pituussuunnassa. Annoin pohkeenväistöön kehottavat avut ja Monni alkoi väistää. Teimme neljän askeleen verran väistöä, sitten kuljimme suoraan eteenpäin taas neljän askeleen verran ja väistimme taas. Tätä jatkui, kunnes palasimme uralle. Vaidoimme suuntaa ja takaisin pituushalkaisijalle tekemään sama toiseen suuntaan. En alkanut tässä vaiheessa vielä kiusata ruunaparkaa avotaivutuksilla tai muilla, mutta ohjasin sen seuraavaksi pääty-ympyrälle. Taivutin Monnin kauniisti sisään ja ympyrän keskellä, kentän sisäpuolella suoristin sen ja aloin taivuttaa kahdeksikon muodossa toiselle mpyrälle kentän keskelle. Ratsastimme kahdeksikkoa muutaman kerran aina taivuttaen ensin toisin ja suoristuksen jälkeen taas toisin päin. Sitten kävelimme kerran kentän ympäri.

Siirryimme sitten harjoitusraviin. Monni oli heti kuulolla ja sen askel oli todella rento ja tahdikas. Tässä huomasi hieronnan tuoman helpotuksen todella hyvin. Monni kantoi itsensä hyvin ja haki muotoa kuuliaisesti ja jaksoi pitää sen pidempää. Ratsastin pitkän suoran ja käänsin toisessa päädyssä pääty-ympyrälle. Asetus onnistui hyvin ja jatkoimme pitkälle suoralle. Sama toisella pääty-ympyrällä. Seuraavaksi ratsastimme kolmikaarisen kiemurauran. Monni toimi mielettöman hyvin! Minulla oli ihan voittaja fiilis. Teimme ravissa myös tempon muunnoksia kevyen ja harjoitusravin välillä. Laukkaa en ottanut ollenkaan. Ravitehtävien jälkeen otin käynnissä loppuverryttelyä pitkän kaavan mukaan. Teimme myös peuutusharjoituksia ja etu- ja takaosakäännös harjoituksia myös. Lopuksi kävelimme pitkällä ohjalla ilman jalustimia varmaan kolme kierrosta ihan vain nauttien rennosta menosta ja ihanasta ilmasta. Tosin tuuli oli alkanut nousta ja se nostatti välillä hiekkapölläkän kentälle.

Tallissa hoidin Monnin ja varusteet ja hulsin Monnin lihakset. Vein sen myös pesupaikalle ja viritin kylmäysletkut sen jalkoihin. Samalla soitin Britalle ja kerroin kuulumiset ja varasin uutta hieronta-aikaa. Sovimme ajan maanantaille, sillä se sopi oikeastaan ainoana päivänä sekä minulle että Britalle. Kun Monnin jalat oli kylmätty, vein sen tarhaan. Sitten lähdin kotiin. Illalla olisi luvassa tuparit uudessa kodissani, joten huomenna viettäisimme Monnin kanssa ansaittua vapaapäivää.

Vastaus:

Hienoa! Hieronnalla saa kyllä nopeita tuloksia aikaan :) Hyviä tupareita! ;) Tarinasta 30v€

Nimi: Maya

28.04.2019 11:25
Perjantaina suuntasin tallille jälleen. Siivosin karsinan tehokkaasti, minulla oli uutta puhtia koko kroppa täynnä. Olin toiveikas ja minulla oli hyvä suunnitelma Monnin treenaamiselle. Tänään kuitenkin lähtisimme maastoon nyt toista kertaa. Hieronnan ja juoksutuksen jälkeen halusin aloittaa rauhallisesti. Kun karsina oli siivottu, menin varustekaapille ja aloin selata varusteita. Satula, suitset ja rintaremmimartingaali toiselle käsivarrelle ja varustepakki ja suojat toiseen käteen. Suojat työnsin varustepakkiin, sillä en olisi saanut niitä muuten rahdattua. Karsinalla asettelin satulan ja suitset telineisiin ja laatikon ja suojat laskin lattialle. Otin punaisen riimun ja siinä kiinni olevan mustan narun mukaani ja suuntasiin kuumaan ulkoilmaan.

Tarhoilla oli rauhallista. Fiija ja Kiira vain jotain ravailivat ja laukkailivat yhdessä omassa aitauksessaan, mutta muuten kaikki hevoset vaikuttivat nauttivan ihanasta kevätpäivästä. Monni tuli tuttuun tapaan höristen vastaan. Sen isot kaviot potkivat laiskoin askelin tarhan hiekkaa ja saivat sen pöllyämään. Taputin ruunaa lavalle ja pujotin riimun sen päähän. Monni oli helppo hevonen ottaa kiinni tarhasta. Olen ollut paljon sellaistenkin hevosten kanssa tekemisissä, joita sai jahdata tarhasta ja se on raivostuttavaa! Onneksi tämän kanssa oli aivan toista. Lähdimme talliin valmistautumaan.

Satuloin Monnin karsinassa kuten tavallista. Suojat olivat jalassa, satula selässä mahavyö kiristettynä ja suitset päässä. Olin ripustanut rintaremmimartingaalin jo kaulalle ja satulavyöhön, mutta nyt availin ohjia ja pujottelin niitä martingaalin lenkkien läpi. Monni huokaisi ja minä hymyilin. Toivottavasti hieronta alkaisi auttaa Monnia ja pääsisimme pian treenaamaan kunnolla. Sain ohjat jälleen suljettua ja vedin kypärän päähäni. Otin Monnin ohjista kiinni ja talutin sen ulos tallipihaan.

Nousin ratsaille ja lähdimme maastoon. Olin miettinyt martingaalin auttavan Monnin pysäyttämisessä, mikäli ruunan hurjempi puoli pääsisi valloilleen. Minua oli varoiteltu sen äkkipikaisuudesta maastossa, vaikka se ei sitä puolta ollut vielä koskaan minulle näyttänyt. Metsänlaidassa käännyimme peruslenkille. Olin jo päättänyt, että kiertäisimme Vanhan Metsän lenkin. Mutkassa nostin varovasti rennon ravin, kun eteen avautui hyvä suora. Monni siirtyi raviin heti pyynnöstäni ja se ravasi hyvin. Ravasimme uittopaikalle vievään polkujen risteykseen asti ja hiljensin Monnin käyntiin. Jatkoimme joenvartta kulkevalle pätkälle. Tässä oli vähän epätasaisempaa maastoa, mutta mitä lähemmäs siltaa tulimme, sitä tasaisemmaksi ja avarammaksi reitti kävi. Silta jännitti minua vähän, sillä en tiennyt kuinka Monni siihen suhtautuisi.

Saavuimme puusillalle ja käänsin Monnin sillan suuntaan. Se pysähtyi ja puhalsi hieman ilmaa sieraimistaa. "Elähän pöhise" sanoin toruvasti ja annoin pohkeita. Monni epäröi sekunnin ja kopisteli sitten sillalle. Hieman epävarmoin askelin kohisten se ylitti sillan ja taputin sitä kaulalle heti, kun olimme selvittäneet esteen. "Hieno poika, rohkeasti" kehuin sitä. Lähdimme sillan jälkeen oikealle ja katosimme Vanhan Metsän uumeniin. Lämmin päivä loi taianomaisen tunnelman metsään. Sammalmättäät olivat sulaneet lumesta ja erilaisia ötököitä ja perhosia lenteli ympäriinsä. Lintujen sirkutus ja viheltely kuului jostain kauempaa, ei täältä. Polku oli tasainen ja pehmeäpohjainen, joten päätin nostaa taas ravin. Monni lähti suurin liikkein ravaamaan. Keventäminen oli mukavaa näin suuriliikkeisellä hevosella. Pienen kaarteen jälkeen avautui suora, joka kulki aivan Kaurisjärven rantaa. Annoin laukka-avut ja Monni nosti häntä heilahtaen komean laukan. Laukkasimme tahdikkaasti järven rantaa ja Monni tuntui olevan paljon vapautuneempi kuin vielä kertaakaan tähän asti. Kun polku alkoi kääntyä takaisin metsän uumeniin edessäpäin, hidastimme käyntiin.

Kävelimme loppulenkin metsässä rauhallisesti metsän elämää ihmetellen. Monni kulki korvat hörössä katsellen. Pysähdyimme silloin tällöin tutustumaan kiviin tai kantoihin ja Monni toimi hienosti. Pian huomasin meidän olevan jo takaisin puusillalla. Monni meni jo vähän paremmin yli, vaikka kopistelikin hieman normaalikäyntiä kiireisemmin yli. Pysäytin sen sillan keskellä ja silitin sitä. Se seisoi hetken, mutta ei kyllä mitenkään rentona. Sitten kopistelimme alas. Kiersimme peruslenkin toistapuolta takaisin tallille. Loppuravia otimme vähän lammenristeyksen jälkeen. Olin tyytyväinen lenkkiin, ilma oli ollut jälleen mahtava ja Monni toi minut turvallisesti tallille.

Tallipihassa nousin selästä ja löysäsin mahavyötä. Kävelimme talliin ja puuhailin varusteet pois, harjasin Monnin ja venyttelin ja hieroin sitä vähän Britan ohjeiden mukaisesti. Vein ruunan takaisin ottamaan aurinkoa tarhaansa ja palasin korjaamaan jälkemme. Tallilla puuhailu oli tosi kivaa. Varusteiden huolto oli mukavaa, hevosen kanssa puuhailu oli huippukivaa ja jopa lannanluominen kuului lempipuuhiini. Tallin viileydessä lakaisin vielä käytävät ja sitten suuntasin kotiin.

Vastaus:

Ihana tarina Maya! :) Tämä oli nyt toinen maastolenkkinne. Yksi vielä niin saat suoritettua Maastoilija -merkin ;) Tarinasta 50v€

Nimi: Maya

25.04.2019 17:44
Torstaina lähdin tallille capreissa ja topissa. Oli niin kuuma, että pitkähihaiseen olisi tukehtunut. Tai siltä se talven jäljiltä tuntui. Eilen Brita oli käynyt hieromassa Monnin, tänään ajattelin viedä sen vain pyöröaitaukseen vähän juoksentelemaan. Pyöräilin kaurismäentietä ajatuksissani. Ihana viileä ilmavirta heilutteli vapaita hiuksiani. Linnut lauloivat ja pyrähtelivät puista toiseen. Äkkiä pyöräni eturengas osui kelirikko kuoppaan ja pyörä vempuili käsissäni minne sattuu. Ohjasin parhaan taitoni mukaan ja ilmeeni oli kauhistunut. Sain onneksi pyörän hallintaani, mutta puhkesin hillittömään naurunremakkaan, kun tajusin miltä olin äsken näyttänyt! Pyörä poukkaroi ja minä taistelin kyydissä suu ymmyrkäisenä! Voi jestas että en saanut naurukohtaustani loppumaan. Välillä sain itseni koottua ja sitten taas pärskähdin uudelleen hillittömään hihittelyyn.

Sain koottua itseni juuri ennen tallin pihaa. Marssin talliin hieman liian leveä hymy kasvoillani. Siivosin Monnin karsinan ja otin mukaani vain riimun ja narun, kun läksin tarhalle. Monni oli hieman kuivuneessa mudassa toiselta kupeelta. En kuitenkaan vienyt sitä harjattavaksi. Talutin ruunan suoraan maneesin taakse pyöröaitaukseen. Laskin Monnin irti ja annoin sen ensin tutkia aitausta. Se käveli reippaasti ympäri tarhaa haistellen aitoja, maata, ilmaa.. Sitten maiskautin suutani ja heilautin kättäni merkiksi liikkeelle lähtöön. Monni mukamas säpsähti ja lähti innokkaana ravaamaan ympäri aitausta. Annoin sen ravata ja seurasin sen liikkeitä. Sen lavat tuntuivat olevan irtonaisemmat ja sen askel oli pidempi. Jotain se hieronta oli auttanut. Sen ravi oli jopa ajoittain kaunista katseltavaa. "Hop, laukka" kehotin heilauttamalla kättäni ja Monni nosti laukan. Se laukkasi kauniisti, kuten aina. Sitten pyysin sitä hidastamaan käyntiin ja kehotin sitä kävelemään vielä. Monnin ilme näytti iloiselle. Se käveli ylväänä korvat hörössä ja katseli aitauksen ulkopuolelle välillä ja välillä se silmäili minua. Ohjasin Monnin vaihtamaan suuntaa. Sitten taas ravia. Monni näytti hyvälle. Nyt sen sanoin. Hyvälle. Ravissa. Sitten taas laukka ja lopuksi takaisin käyntiin. Monni tuli luokseni, kun jätin ohjaamisen ja silittelin sitä. Sen karva tuntui kuumalle, kun aurinko oli sitä koko aamupäivän lämmittänyt. Kuljetin kättäni sen kaulalta lavoille ja selkää pitkin lautasille. Monni seisoi paikallaan ja kuunteli touhujani. Kiersin hevosen takaa, kuljettaen samalla kättäni lautaselta takapuolen yli toiselle lautaselle. Palasin silittäen sen kylkeä, lapaa ja taas kaulaa edelleen kohti päätä. "Hienoa, hieno poika sinä olet Monni Monituinen" lepertelin sille. Otin sen naruun ja talutin sen pyöröaitauksen verellä olevalle viheralueelle. Puskan vieressä varjossa oli vielä aavistus lunta, mutta muuten ruohikko alkoi nousta kuolleiden edellisvuotisten pitkien heinien alta. Annoin Monnin nyppiä vähän uutta tuoretta heinää. Paljoa ei vielä irti saanut. Mehinäinen puuhaili krookuksen kukassa, joita kasvoi pieni rypäs puskarivin vierellä auringossa. Seurailin sitä. Aurinko kuumotti pohkeitani ja käsivarsiani. Minulla ei ollut hattua päässä, joten lähdin viemään Monnia takaisin tarhaan, ennenkuin saisin auringonpistoksen ja alkuviikon migreeni palaisi.

Seurailin aikani kuluksi hevosten laiduntamista. Frollo nyppi maata etsien uusia heinän korsia aivan tarhansa perällä. Musta karva kiilsi auringossa. Wadi ja Vili seisoivat vierekkäin, toki aitaus erotti parivaljakon. Papu ja Monni kävelivät ja tutkivat maata ja Macho ja Risto nukkuivat tarhansa portin pielessä. Ristolla oli silmät ummessa, mutta korvat pyörivät hätyytellen kärpäsiä. Vilkaisin vielä kulmatarhaan, jossa Fiija ja Ines kävelivät perätysten tarhan takakulmaa kohti ja Kiira tuijotteli maastoon päin. Lähdin kävelemään tallille ja katsoin viimeiseen tarhaan, jossa oli vielä kolme tammaa. Melli oli tarhan reunalla tuijottamassa samaan paikkaan kuin Kiira ja Tinki valikoi heinäkasasta vielä syömäkelpoisia heinänkorsia. Leila nukkui tarhan kulmassa lepuuttaen takajalkaansa. Tallin takana oli vielä kaksi isoa tarhaa. Ne olivat tyhjillään. Kävelin talliin katse hiekkapohjaisessa tallipihassa. Muutamia heinän korsia oli pudonnut päiväheinäkuormasta maahan ja nappasin haravan tallin oven pielestä. Haravoin heinänkorret yhdeksi läjäksi ja palautin haravan takaisin seinustalle. Hain tallista talikon ja kuskasin kokoamani heinäläjän lantalaan. Tallissa oli hiljaista. Missähän kaikki on? Lakaisin vielä tallikäytävän kaikessa hiljaisuudessa ja lähdin sitten kotiin.

Vastaus:

Mukava, lämmin päivä tallilla :) Ihanaa kun kevät tulee! <3 Viikkotehtävä suoritettu tässä, siitä 20v€ bonusta, tarinasta 30v€. Tämä oli sinun 10. hoitokertomuksesi, joten kun saat Maastoilija -merkin täyteen, saat myös Superhoitaja- merkin seuraavan alatason tehtyä! ;) Hyvä Maya!

Nimi: Maya

24.04.2019 17:17
Olin kutsunut Monnille hevoshierojan käymään tänään yhdentoista aikaan. Olin tallilla puoli tuntia aiemmin ja siivosin aikani kuluksi Monnin karsinan. Kävin katsomassa ruunaani tarhassa ja totesin sen olevan yhtä hyvässä voinnissa, kuin eilen tallilta lähtiessäni. Toki minua ei yhtään huolettanut jättää hevostani Tianan, Tomin ja Lukaksen ammattimaisiin käsiin. Tiesin, että jos joskus ikinä mitään sattuisi, Tiana soittaisi minulle välittömästi. Otin Monnin riimuun ja talutin sen tallin viileyteen. Lämpimät kelit hellivät meitä nyt oikein urakalla! +20astetta tänään ja sama meno jatkuisi ainakin viikonloppuun, mikäli sääennustuksiin oli luottaminen. Olin sivellyt ihanan tuoksuista aurinkorasvaa kotoa lähtiessäni. Ja käsivarsiani kuumottikin. Karsinassa harjailin hieman Monnia ja puhdistin kavioista ne vähäisetkin liat, joita se oli ehtinyt haalia aamupäivän aikana.

Tallin ovi kävi ja sisään asteli reippain askelin hieman yli parikymppinen nainen. Hän oli ehkä hieman pyylevä, kuin hoikka ja hänellä oli kauniin suorat, olkapäille ulottuvat ruskeat hiukset, jotka hän oli virittänyt tiukalle poninhännälle. Astuin karsinasta ulos. "Hei, oletko Brita?" kysyin varovasti tulijalta. "Kyllä, Brita Långbacka" nainen sanoi hempeällä äänellä ja ojensi hymyillen kätensä. "Hei, ihanaa kun tulit. Olen siis Maya ja soitin eilen sinulle hevosestani Monzunista eli Monnista" kerroin hieman liian nopeasti. "Tule näytän hänet" rauhoituin ja ohjasin hevoshierojan Monnin karsinalle. "Heii komea poika" Brita jutteli ojentaen kämmenselkänsä Monnin tutkittavaksi. "Kerro siitä" hän jatkoi hempeästi jutellen nyt minulle. Kerroin Monnin saapumisesta ja siitä, mikä sen todelliseksi kunnoksi oli ilmennyt tässä kuluneena aikana. Kerroin sen käyttäytymisestä ratsastettaessa ja liikkuessa muutenkin. Brita kuunteli ja nyökkäili kiinnostunut ja ymmärtävä ilme kasvoillaan. Samassa talliin asteli pihalta Lukas. Lukas meni hieman hämilleen ja pysähtyi tallikäytävälle, jopa hieman järkyttyneen näköisenä. "Moi Lukas!" tervehdin iloisesti ja kurtistin samalla hieman kysyvästi kulmiani. "Tässä on Brita Långbacka, hevoshieroja jonka kutsuin.." ehdin esitellä, kun Lukas lipui paikalle silmät nauliutuneena Britaan. "Hei, Lukas" Lukas esittäytyi ja meinasin purskahtaa nauruun. Älä nyt sano että Lukas ihastui... "Brita" nainen punasteli silmälasipäiselle tallipojalle. Jeesus... mietin pyöräyttäen silmiäni. "Tervetuloa Hopeakauriin Ratsutilalle, olen Lukas ja olen tuota, tallimestarina täällä" mies änkytti tuijottaen herkeämättä Britaa. "Esittelit jo" sanoin hieman vinoillen ja Lukas havahtui transsista. "Aa tota joo, olinkin menossa öö tänne" hän osoitti sormellaan erisuuntaan, kuin minne lähti ja Brita hieman hihitteli. Hymyilin Britalle ja iskin silmää. Sitten jatkoimme Monnin kanssa. Brita vilkaisi vielä pariin otteeseen Lukaksen poistumissuuntaan.

Tuntia myöhemmin Monni seisoi käytävällä raukean näköisenä. Brita oli hieronut sen läpikotaisin ja kertoi minulle tarkasti jokaisen lihasjäykkyyden tai heikkouden. Hän silitteli ruunaa vielä samalla kun kertoi minulle sopivaa kuntoutussuunnitelmaa. "Tulisin mielelläni ainakin kerran viikkoon hieromaan Monnin läpi, ainakin nyt alkuun" Brita sanoi. Silitin Monnin kaulaa. "Kuulostaa hyvälle" vastasin nyökäten ja katsoin kaunista ruunaani. "Juoksuta sitä kevyesti huomenna ja käy maastossa perjantaina. Luulen että saamme tuloksia kuitenkin yllättävän nopeasti" Brita kertoi siirtäen karanneen hiussuortuvan korvansa taa. "Sain siltä jo nyt monta lukkoa rentoutettua ja jos pidämme sen hoidon samana, se alkaa liikkua paremmin ennenkuin huomaatkaan" nainen hymyili ja pyyhkäisi hikeä otsaltaan numeroa liian ison hupparinsa hihaan. "Minun täytyy nyt lähteä, mutta soitellaan illalla sitten uutta aikaa." Brita sanoi ystävällisesti ja heilautti kättään hyvästiksi. Siirsin Monnin hetkeksi karsinaan. Menin itse pukukaapille kalenterini ääreen ja selasin seuraavan viikon näkyville. Maanantai tai perjantai olivat oikeastaan ainoat päivät, jolloin hieronta sopisi meille. Mietin Leinikin kisoja, kannattaisiko meidän mennä, mutta päätin pitää kisat vielä kalenterissa. Vein Monnin tarhaan ja seurasin hetken sen liikkumista. Hevonen näytti kävelevän hieman liiankin letkein askelin ja se huvitti minua. Ainakaan se ei näyttänyt tippaakaan jäykälle. Mitähän Lukaksen ja Britan välillä oikein oli ollut. En ollut nähnyt Lukasta sellaisena. Minua hymyilytti ja hieman naurattikin. Lähdin tallilta pyöräilemään kotia kohti.

Vastaus:

Hauska tarina! :D Lukas on kuulemma herkkä ihastumaan, mutten ole nähnyt häntä vielä ihan tuollaisena! Mahtavaa, tehän saitte hierojalta hyvät ohjeistukset ja hyvän tulevaisuudennäkymän! Projekti ei ehkä olekaan ihan niin aikaavievää mitä pelkäsimme :) Hierojat ovat kyllä ihmeidentekijöitä. Tarinasta 30v€.

Nimi: Maya

23.04.2019 16:42
KOULU-ALKEISTUNTI 23.4.2019
Sunnuntaina kisojen jälkeen kotona minulle iski kaamea migreenikohtaus. Varmaan kisojen tuoma jännitys purkaantui. Maanantaina availin pyöräilykautta tälle kesää ja migreeni palasi heti pyöräilylenkin jälkeen. Loppu päivä menikin vähän pidellessä huonoa oloa, joten en siis tallille kyennyt tulemaan. Soitin jo Tianalle hätäillessäni, että Monnin karsina jää putsaamatta. Mutta onneksi ihana Tiana lupasi hoitaa Monnin, joten jäin kotiin lepäämään hyvällä mielin. Onneksi olo illan mittaan helpotti ja tänään sitten jo uusin voimin tallille. Tulinkin tänään ensimmäistä kertaa pyörällä. Aikaa meni kotipihastani noin 40minuuttia pyörän kanssa tallille. Vapaa päivinä voisin hyvinkin tulla pyörällä jos sää vain sallii.

Tallipihassa Taika juoksi minua vastaan ja Foxi tyytyi vain haukahtamaan talon terassilta. "Varohan nyt, jäät vielä pyörän alle..." toruin Taikaa ja mutkittelin parkkipaikan läpi tallin nurkalle. Jätin pyöräni parkkiin ja silitin mustaa koiraa. Sen karva tuntui kuumalle, kun aurinko oli sitä paahtanut. Oli tosi kuuma, tallin seinässä varjopaikassa mittari näytti +19 astetta! Huh! Kesä tekee kovasti tuloaan. Menin sisälle viileään talliin. Jätin olkalaukkuni pukukaappiin ja nappasin sieltä eväät ja vissypullon. Kiikutin ne kahvihuoneen jääkaappiin ja suuntasin Monnin karsinalle. Siivosin karsinan ripeästi. Kello oli jo aika paljon ja kohta pitäisi ennättää ensimmäiselle kouluratsastustunnille! "Miten minä aina tulen näin viimetippaan..." mutisin itsekseni kärrätessäni lantakuormaa. Vilkaisin valkoista Polarin aktiivisuusrannekettani, joka näytti kellon lähenevän jo puolta yhtä. Kippasin kikkareet ja päätin jättää uusien purujen kärräämisen tunnin jälkeiseksi hommaksi. Nappasin riimun ja varren karsinan oven pielestä suitsinaulakosta ja suuntasin pikakävelyä kohti tarhoja.

Tiana ja Lukas tulivat juuri maneesista Ineksen ja Papun kanssa. "Moi!" huikkasin siinä mennessäni. "Moi Maya! Tuliko kiire?" Tiana nauroi minulle. "Vähän meinaa" nauroin takaisin. "Ei kiirettä puramme nämä vielä ennen tuntiasi" pitkän huiskea nainen ilmoitti ja hidastin vauhtini normaaliin. "Hyvä, hienoa" vastasin vielä ja huomasin Monnin lähtevän kävelemään jo kohti porttia. Kuului iloinen hörinä. "No moi muru! Anteeksi kun en eilen tullut käymään" sanoin säälivästi ja halasin ensitöikseni Monnia. Se puhalteli ilmaa paitaani ja sitten kasvoilleni. Suukotin sen samettista turpaa. Jestas että rakastin tätä pöllöpäätä! Sitten riimu päähän ja menoksi. Vili hirnui peräämme jäädessään tarhaan yksin. "Papu tulee kohta varmaan seuraksesi!" huusin mustalle oriille, joka töllötti meitä loukkaantuneen näköisenä. Kävelimme tallille. Kärpäset pörräsivät Monnin naamassa ja se ravisteli päätään.

Tallissa harjasin Monnin reippain liikkein. Kostutin hieman sientä ja pyyhin sen silmät ja sieraimet. Silmien rähmät houkuttelivat kärpäsiä. Hain satulan ja suitset ja punaiset joustopintelimme. Kieputtelin pintelit jalkoihin ja sitten satula ja suitset. Punainen väri sopi mielestäni rautiaalle hevoselle hyvin. Tiana tuli karsinalle. Hänellä oli valkoinen pikee T-paita päällään ja beiget ratsastushousut. Pitkät mustat hiukset olivat huolitellusti nutturalla niskalla. Hän näytti upealle. Minulla puolestaan olivat paksut hiuskiehkurat sekaisin ja vielä auki, naistenmallin tavallinen musta T-paita ja tummansiniset likaiset ratsastushousut. Hävetti vähän. "Joko ollaan valmiita?" Tiana kysyi minun kiinnittäessä suitsien poskihihnaa. "Juu ihan juuri" vastasin hymyillen. Pyöräytin kutrini ranteessa olleella paksulla ponnarilla huolettomalle poninhännälle. "Valmis" sanoin ja laitoin kypärän päähäni.

Maneesissa oli ihanan viileä, ulkona aurinko paahtoi tosissaan. Kiristin Monnin satulavyötä ruunan seisoessa keskellä kenttää. Monni lepuutti takajalkaansa, sitä ei juurikaan tainnut työnteko tänään kiinnostaa. Työnsin sitä hieman, jotta se varasi kaikille jaloilleen painoa ja sain vielä satulavyötä yhtä pykälää tiukemmalle. Sitten selkään. Vanha satula oli kyllä ihan hyvä istua. Olin ansainnut Monnin kanssa rahaa nyt sen verran, että tänään voisin käydä vähän satulakaupoilla tallilta päästyäni. Hain hyvän istunnan ja lähdimme liikkeelle. "Alkuverryttelyssä kierretään käynnissä uraa pitkin, voit alkaa tehdä voltteja sen kanssa ja päätyihin pysähdykset" Tiana kuulutti ja minä tein työtä käskettyä. Monni käveli reipasta vauhtia ilman suurempia käskemisiä. En olisi uskonut, kun se näytti alkuun niin välinpitämättömältä. Monni kuitenkin suoritti parhaansa mukaan annettuja tehtäviä. Se tuntui taipuvan volteille jo paremmin. "Yritä saada pysähdykseen etu- ja takajalat tasaan keskenään" Tiana tarkensi. "Otetaan sitten kiemurauraa tuolta lähtien" hän näytti sormellaan edessämme olevaa kulmaa. Kiemuraura onnistui ja Monni kuunteli tarkkaavaisena. "Vaihdetaan suuntaa täyskaarrolla".

Kun alkuverryttely oli tehty, siirryimme harjoitusraviin. Harjoitusravista lähdimme etsimään keskiravia lävistäjällä. Yritin istua alhaalla ja Monni yritti venyttää askeltaan. "Hyvä, ei taida kyllä Monnin lihaskunto vielä ihan riittää, mutta siellä se on" Tiana tarkkaili kulkuamme. Toisella kertaa ero oli parempi. "Parempi! Venytä, venytä" Tiana pinnisteli mukana. Monni korskui ja se tuntui hieman kankealle. "Vähän on kankeaa" kommentoin mietteeni ääneen. "Mutta siitä se vetristyy kun treenaa" Tiana kannusti. "Kunhan ette joka päivä treenaa näin, ettei se jämähdä." hän lisäsi. Siirryimme seuraavaan tehtävään, eli pääty-ympyrälle laukkaamaan. Laukka tuntui olevan Monnille hyvä askellaji. Se laukkasi rentona hyvässä tahdissa ja suoriutui kunnialla tehtävästä. "Ota uralla laukanvaihto" Tiana ohjasi ja me jatkoimme ympyrältä uralle. Valmistelin ruunan ja annoin selkeät avut. Monnin korvat kuuntelivat minua ja se otti raviaskeleen kautta vaihdon. "Hyväksytään!" Tiana huusi "vastalaukalla kaarteeseen jos kestää!" laukkasimme kaarteeseen, mutta Monni vaihtoi tiukan paikan tullen lennosta laukkaa. "Nyt se laukanvaihto tuli paremmin, mutta tehtävä ei onnistunut" Tiana nauroi. "Ota vaan käyntiin" Monni pärskyi ja kiskoi kaulaansa pitkäksi anoen lisää ohjaa. "Pidä vielä ja otetaan sama setti uudelleen tuolta päädystä" Tiana neuvoi. Toinen kerta sujui paremmin, laukka meni hyvin kuten aiemminkin, vaihto sujui ilman raviaskelia, mutta vastalaukka rikkoi yhä. "Ei kiduteta sitä enempää vastalaukalla, kyllä se sieltä löytyy" Tiana armahti. Kävelimme hetken pitkällä ohjalla ja Tiana kertoi, että voisimme vielä kokeilla pohkeenväistöä ensin käynnissä ja kokeilla sitten vielä ravissa. Taputtelin Monnin hikistä kaulaa ja keräsin sitten ohjat viimeisiin tehtäviin. Käynnissä pohkeenväistö sujui joten kuten. Monni tiesi selkeästi mitä hain ja teki väistöä kyllä. Melko loivaliikkeisesti, mutta se teki sen. Ravissa tehtävä levisi hieman parilla ensimmäisellä kerralla, mutta viimein Monni sai pakerrettua raviväistönkin. "Kiitä sitä, sieltä se tuli" Tiana kehui ja saimme hiljentää loppukäyntiin. Keskustelimme Tianan kanssa Monni treeniohjelmasta. "Sinun kannattaa aloittaa perusliikkeillä ja hakemalla sille kestävyyttä. Taivuttelua ihan perus pääty-ympyröillä ja volteilla. Pikkuhiljaa vaadit siltä muotoa ja vaativuustasoa" Tiana neuvoi. "Se onneksi osaa nämä, se vain on todella jumissa, jos saan antaa vinkin, pyydä sille hieroja" hän lisäsi ja olin yhtä mieltä suunnitelmasta. "Käy sen kanssa maastossa hakemassa kestävyyttä ja tasapainoksi tälle sileällä työskentelylle" Tiana päätti tunnin.

Tallissa minua hieman harmitti se, että Monni oli osoittautunut niinkin huonokuntoiseksi. Entinen omistaja oli onnistunut myymään minulle kuntoluokaltaan paljon huonomman hevosen, kuin mitä antoi ymmärtää. Oppia piti tämäkin kantapään kautta. Eikä tässä mitään, nyt oli vain mentävä Monnin ehdoilla. Venyttelimme käytävällä vielä jalat ja kaula. Monni nautti venytyksistä. Vein ruunan vielä ulkoilemaan lämpimään aurinkoon ja kun palasin sisälle, huolsin sen varusteet. Hain yhden kärryllisen purua karsinaan ja suuntasin kahvihuoneeseen. Otin eväät ja vissyn pöytään ja etsin paikallisen hevoshierojan numeron. Soitin ja tilasin ajan. Saimme ajan heti seuraavalle päivälle. Söin evääni ja lueskelin ilmoitustaulua. Tiana oli järjestämässä vappuna teemaratsastusta, se kuulosti todella hauskalle tapahtumalle ja nyt minun pitäisi keksiä hyvät asut minulle ja Monnille! Lisäksi tällä viikolla oli varusteiden kirpputori ja Raven olikin ilmoitellut tarvikkeitaan myyntiin. Viikkotehtävänä oli käyttää pyöröaitausta, joten sinne oli suunnattava joku päivä. Voisin vaikka juoksuttaa Monnin siellä. Kun olin syönyt evääni, lähdin tallilta ja suuntasin Kerkkälän Equestrian PRO-liikkeeseen ostoksille.

Vastaus:

Hyvä tarina jälleen Maya! Hienoa että sait hierojan niinkin nopeasti! Monni vaatii pohjatöitä kyllä, mutta uskon, että saat siitä vielä upean ratsun! Pientä malttia vaan ja perustukset kuntoon niin saat nauttia sen tuottamasta palkinnosta ;) Tästä suoritus koulutunnista Tuntilainen -merkkiin, siitä 20v€. Enää maastotunti niin saat merkin suoritetuksi! Tunnille osallistumisesta 10v€ ja tarinasta vielä 50v€! Yhteensä siis 80v€.

Nimi: Maya

21.04.2019 20:51
PÄÄSIÄISKISAT
Sunnuntaina oli minulla ja Monnilla edessä melkoinen koitos! Ensimmäiset kisat! Tulin tallille ajoissa ja tallilla oli muitakin jo valmistautumassa jännittävään päivään. Ilma suosi jälleen. Harjasin Monnin puhtaaksi ja hain pihalta jakkaran, jonka kanssa ylettäisin letittämään ruunani paremmin. Palaneet hihat ja hermojen paettua ainakin pari kertaa, onnistuin kuitenkin saamaan onnistuneet päkälät kyhättyä turhautuneen Monnin harjaan. Vatsani kääntyili ympäri.. jännitti ihan hirveästi. Rauhoittelin itseäni välillä mumisemalla puoliääneen, että sijoituksia ei lähdetä hakemaan vaan kokemuksia. Tiana oli tuonut tallin seinälle kilpailujen lähtölistat. Menin lukemaan ohjelmaa ja huomasin, että ensimmäinen luokkamme oli peruttu. Kouluratsastus jäisi siis tänään väliin. Toisaalta olin helpottunut ja toisaalta pettynyt. Okei, mutta siis meidän ensimmäinen luokkamme olisi siis maneesissa klo 10 alkava 60cm esteluokka. Seitsemän osallistujaa, hui. Aloin varustaa Monnia, suojat, satula ja suitset.

Kävelimme pihalla hieman lämmittelykierroksia ja ratsastin sitä hieman ravissa maneesin takana pellolla. Sitten siirryimme maneesin oven läheisyyteen kuuntelemaan, milloin vuoromme tulisi. Mietin monta kertaa, että peruisin osallistumisen ihan vain jännityksen vuoksi, mutta lopulta: "Maya ja Monzun!" kuuluin ovella kuuluttavan Tomin sanat. Jähmetyin. "Maya! Sinun vuoro!" Tom herätti minut horroksesta ja lähdimme liikkeelle. Maneesissa oli vähän yleisöäkin. Jalkani tuntuivat puutuneilta. Muistasinko edes radan? Tottakai muistaisin, olin jankuttanut sitä mielessäni usean päivän ajan. Nostimme laukan ja lähdimme radalle. Ensimmäinen este oli tavallinen pystyeste. Monni laukkasi rauhallisesti ja hyppäsi esteen hyvin. Pieni helpotuksen tunne valtasi minut. Kahden esteen sarja, Monni tuntui varmalle ja se loi minuunkin hieman itsevarmuutta. Keskityin suoritukseeni ja tulimme sarjan kauniisti. Tässä minä hyppäsin kisoissa omalla puoliveriruunallani ja me menimme vielä aika hyvin! Laukkasimme tasaista vauhtia kiertäen yhden esteen ja palasimme ristikkoesteelle, joka oli siis radan seuraava este. Askeleet meinasivat jäädä hieman liian ahtaiksi, mutta matala este sujui ongelmitta. Vielä kolmen esteen jumppasarja ja olisimme valmiit! Monni pärskähteli ja laukkasi tahdikkaasti ja isoliikkeisesti eteenpäin. Ohjasin sen sarjalle ja ensimmäinen, toinen ja ÄH! kolmanteen esteeseen kopsahti Monnin takajalka! Puomi ei kuitenkaan pudonnut ja aplodit täyttivät maneesin. Hymyilin huojentuneena ja taputin ratsuni kaulaa. Voi miten hienoa! Se meni hienosti! Onnistumisen ilo valtasi kroppani. Hidastin Monnin käyntiin ja siirryimme ulos. Tom näytti peukaloa ovella. Hymyilin leveästi. Puhdas rata, vain yksi kopsahdus.

Kävelytin Monnia tallipihassa. Mietin suoritustamme. Monni oli ollut hyvin eteenpäin pyrkivä ja minun ei ollut tarvinnut miettiä sopivan tempon ylläpitämistä juurikaan. Monni niin sanotusti oli kulkenut omalla moottorilla. Olin ylpeä siitä. Lisäksi hypyissä olin onnistunut hyvin säilyttämään istuntani, olin siitäkin hyvilläni. Tom pyysi ensimmäisen luokan osallistujat kuulolle ja kertoi tulokset. Silittelin Monnin kaulaa ja tunsin olevani jo voittaja. Olisihan se hienoa sijoittua tai jopa voittaa, mutta olin enemmän kuin tyytyväinen suoritukseemme. "Kolmannelle sijalle ylsi tänään Maya ja Monzun!" Tom huusi ja häkellyin täysin. "Mi-minä?" sain sanottua ja suuni loksahti auki. Hymyilin ja hihkuin ja kapsahdin Monnin kaulaan halaamaan sitä. "Hienosti toiselle sijalle hyvällä ajalla ratsasti Katsku ja Wadi Skye Flyer" Tom jatkoi "ja ensimmäiseksi tänään loistavin pistein Bella ja Jekun Uuno!" kaikki taputtivat ja siirryimme maneesiin vastaanottamaan ruusukkeet ja ratsastamaan kunniakierros. Siinä laukatessamme olin varmasti maailman onnellisin ihminen.

Tallissa ihailin valkoista ruusuketta Monnin suitsissa. Irrotin sen ja laitoin sen harjalaatikkoon turvaan. Olimme saaneet myös palkinnoksi ShowShine-suihkepullon ja pussin suklaamunia. Söin yhden suklaamunan ja Monni nuuhki suutani. "Ei tämä ole sinulle" sanoin suu täynnä suklaata ja Monni sutaisi ylähuulellaan kasvojani. Nauroin vähän ja silitin sen kaunista päätä. "Onnea Maya!" Katsku huikkasi ja talutti Wadin karsinamme ohi. "Kiitos ja suuresti onnea teillekkin! Hienosti ratsastettu!" hihkuin ja näytin peukkua.

Sitten oli aika suunnata jo pellolle väijymään seuraavan luokan alkua. Olin ilmoittanut meidät myös maastoesteluokkaan. Tämä oli 50cm helppo rata. Onneksi. En kestäisi ehkä tälle päivälle enää vaikeampia luokkia! Luokkaan oli ilmoittautunut yhteensä neljä osallistujaa, joten se pidettäisiin. Vastassamme oli jälleen Katsku ja Wadi, sekä Bella ja Jekun Uuno. Lisäksi myös äskeisessä luokassakin mukana ollut Paula eli Papu ja Macho meidän tallilta oli myös mukana. Rata näytti kivalle, mutta en tiennyt yhtään miten Monni reagoisi esteisiin. Kävimme lämmittelyssä tutustumassa esteisiin, mutta emme olleet hypänneet niitä ennen. Ja niin luokka alkoi ja tuli vuoromme. Lähdimme liikkeelle. Ensimmäinen este oli risueste, joka pelotti minua hiukan. Onneksi este ei ollut korkea ja tulimme sen hyvin. Seuraavaksi laukkasimme puuaidan näköiselle pystyesteelle ja ylitys. Myös tukki-esteestä suoriuduimme hyvin. Monni laukkasi rauhallisesti korvat välillä kiinnostuneena eteenpäin ja välillä kysyvästi kuunnellen minuun päin. "Hienoa poika, me pystymme tähän" kuiskasin sille ja nousimme banketille. Kannustin hieman reippaammin ja ylitimme banketin päällä olevan tukkiesteen. Laukkasimme loivan mutkan kiertäen reittimerkin ja saavuimme heinäseipäistä kyhätylle esteelle. Monni epäröi nyt ensimmäistä kertaa, mutta kannustin sitä reippaasti eteenpäin. Monni luotti minuun ja ylitti esteen. Tunsin valtavaa ylpeyttä hevostani kohtaan ja rakkaus siihen syveni tässä hetkessä. Seuraava este näytti hurjalle, mutta Monni hyppäsi hienosti, mutta kompuroi hieman alastulossa. Vielä tukki ja risueste ja olisimme maalissa. Monnin kaviot tömisivät kuivaa kuollutta heinäpeltoa vasten. Tukki... ja risueste! Olimme maalissa! Ehjinä ja yhdessä! Laukkasin melkein onnen kyyneleitä itkien loivan kaaren ja hidastin Monnin käyntiin. Nojasin eteenpäin sen kaulalle ja halasin sitä. "Voi Monni! Rakastan sinua! Olet ihan mieletön!" puhuin sen harjaan. Monni käveli hieman ihmeissään ilman annettua suuntaa ja nousin ylös satulaan takaisin istumaan. Keräsin liian pitkäksi päässeet ohjat takaisin käsiini ja pysäytin ruunan. Liu'uin satulasta ja tömähdin istalleni maahan. Nousin ripeästi nolona pystyyn ja puhdistin housujani. Olin ollut niin keskittynyt rataan, että jalkani olivat aivan makaronia! Seurasin muut suoritukset ja Papu ja Macho kiisivät radan todella tyylipuhtaasti. Muillakin sujui hyvin ja jännittyneenä kuuntelin tulokset. Kuuluttajan sanat jäivät kaikumaan päähäni "Upeasti tänään toiselle sijalle Maya ja Monzun!" Toiselle sijalle. En osaa sanoin kuvailla tuon hetken fiiliksiä.

Sininen ruusuke Monnin suitsissa ja enkkuviltti sylissäni palasimme talliin. Olin liikuttunut. "Taisimme pelata aika hyvin yhteen tuolla" sanoin Monnille kyyneleitä nieleskellen. Ruuna seisoi tyynenä vierelläni. Se näytti kivalle kisakampauksessaan ja ruusuke korvan juurella. Laitoin enkkuviltin karsinan oven loimitankoon. Jäljellä olisi vielä laukkakisa. Tässä välissä oli pitkä tauko, joten riisuin Monnin varusteista ja puin sille punaisen villaloimemme. Läksin taluttelemaan Monnia hetkeksi pihaan. Kokeilin sen jalkoja ja ne tuntuivat hyville. Ei turvotusta tai arkomista. Palasimme talliin ja jätin ruunan karsinaansa. Lähdin itse haukkaamaan vähän evästä. Kahvihuoneessa juttelimme muiden tallityttöjen kanssa ihanasta kisapäivästä ja hyvästä säästä. Kaikilla oli tunnelma korkealla. Viimein oli aika kisata laukkalähdön merkeissä. Varustin Monnin uudelleen ja ratsastin sitä kevyesti pellolla lämmitellen. Ensimmäinen lähtö oli poneille. Katsku ja Papu ratsastivat tässä. Seurasin heidän luokkansa lähtöä ja Papu ratsasti hienosti voittoon Katskun kirien aivan kannoilla toiseksi. Sitten oli meidän vuoromme. Luokkamme ampaisi liikkeelle. Bellan Jekun Uuno paineli kovalla sisulla kärjessä, Monnin suuret laukka-askeleet pitivät meidät muiden mukana, mutta tunsin Monnin jo olevan melko puhki. En ajanut sitä eteenpäin, laukkasimme loppujen lopuksi vain mukana maaliin. Jäimme viimeisiksi ja se oli ihan ok. En halunnut rääkätä vielä huonokuntoista ratsuani enää tässä kohtaa enempää. Taputin Monnia kaulalle ja jäähdyttelin sen kunnolla.

Tallissa venyttelin sen jalat, harjasin sen kunnolla ja jätin sen loimi päällä mutustamaan hyvin ansaittuja päiväheiniään. Huolsin varusteita pitkään ja viikkasin uuden viltin varustekaappiin. Kiinnitin myös voittamamme ruusukkeet varustekaapin oven sisäpuolella poikittain olevaan naruun. Ihailin ruusukkeita hetken ja kävin vielä syöttämässä Monnille pari leipäpalaa. Jestas mikä päivä! Huhhuh. Kyllä tässä ei voi kuin ihmetellä tuon hevosen suurta sydäntä ja tahtoa. Se antoi tänään kaikkensa haki minulta tukea ja luotti minuun. Vaikka yhteinen taipaleemme on vasta alussa, tunnen suurta rakkautta ja ylpeyttä tuota ruunaa kohtaan. Ajatella, että viikko sitten vasta otin sen hevoskopista ulos tuossa pihalla...

Vastaus:

Hienoa! Kisat olivat osaltanne kyllä aikamoinen menestys ja Monni yllätti täysin! Harmi, ettei koululuokkia saatu järjestettyä, olisi ollut mukava nähdä kuinka se siinä olisi pärjännyt, mutta toisaalta ihan hyvä, että ruunan paukut säästyivät muihin luokkiin. Suuret onnittelut teille! Kisojen palkinnot lisäsinkin jo teille. Tarinasta 50v€, tästä sait myös Kisaaja -merkin alatasoon ensimmäisen kisatarinan! Toinen vielä ja yksi kisattu koululuokka niin saat Kisaaja -merkin täyteen! Hyvä :)

Nimi: Maya

19.04.2019 10:46
KISAPREPPAUS 19.4.2019
Pitkäperjantai. Pääsiäinen oli saapunut ja minä kurvasin bemarilla tallipihaan. Tänään vuorossa kisoihin valmistautumista preppaustunnin voimin. Siivosin jälleen Monnin karsinan ensin. Kuulin jonkun saapuvan talliin ja uteliaana kurkin karsinasta käytävälle. Tallikäytävällä käveli hieman ajatuksissaan olevan näköinen tyttö. Hän saapasteli tottuneeseen tapaan Hopeakauriin Tilan käytäviä ja mietin, että hänen täytyi kuulua vakio hoitajiin. "Päivää" sanoin varovasti ja tyttö säpsähti hieman ja hidasti askeleensa pysähdyksiin. "Moi, en tarkoittanut säikäyttää" korjasin nolona. "Ei se mitään, olin vain niin ajatuksissani etten yhtään huomannut että täällä oli joku" tyttö naurahti ujosti. "Olen Maya, toin sunnuntaina yksärin tänne" esittäydyin ja tulin karsinasta ulos. Tyttö käveli luokseni ja ojensi kätensä. "Alma, hauska tutustua. Hoidan tuota palominotammaa Melliä täällä" hän kertoi. Alma oli varmaan kolmen-neljäntoista vanha. Hän oli ujon, mutta ystävällisen oloinen. Hymyilin hänelle lempeästi. "Hauska tutustua Alma. Tulitko tunnille?" kysyin ja nojasin talikkoon. "Joo kisapreppaustunnille kyllä." tyttö kertoi ja katsahti taakseen tallikäytävälle. "Niin mekin tullaan Monnin kanssa, mukavaa kun tulee muitakin" hymyilin ja päästin tytön jatkamaan matkaa. Itse siivosin vielä viimeiset kikkareet karsinasta ja aloin myös valmistautua varustamaan ratsuni.

Tallissa vallitsi mukava tunnelma, varustimme molemmat ratsujamme ja kertoilimme itsestämme ja hevosistamme juttuja. Alma oli todella mukava. Tiana tuli talliin hakemaan meitä ja lähdimme suuntaamaan maneesiin. Maneesissa nousimme ratsaille ja Tiana kertoi tunnin aiheesta ja tehtävistä pikaisesti. Aloitimme rauhallisesti perusasioista, kuten pysähtymisestä ja liikkeelle lähdöstä, puhtaista siirtymistä ja peruuttamisesta. Peruuttaminen osoittautuikin Monnille haastavaksi liikkeeksi ja meni toisto jos toinenkin, ennenkuin olimme Monnin kanssa yhtä mieltä peruuttamisen saloista. Almaa nauratti Monnin jukuripäisyys. Hän ja Melli suoriutuivat sulavasti tehtävistä. Monnikin toimi siirtymissä hienosti. Monnin suuret ja näyttävät askeleet olivat eduksi varsinkin askellajien lisäyksissä. Mutta kankeus ilmeni välillä tahdin rikkoutumisina. Kestävyyttä puuttui. Tiana piti tuntia hienosti ja keskittyi vuorotellen minuun ja Almaan. Sain joissakin tehtävissä hieman erilaisia tehtävänantoja juuri Monnin ongelmien vuoksi. Esimerkiksi lisätyssä ravissa minun piti antaa Monnin ensin liioitellusti kaahottaa, jotta saimme kankeutta fiilattua lopulta pois.

Otimme tunnilla myös pari esteen ylitystä ja muistelimme istuntaa ja hyppytekniikkaa. Tämä minulla ja Monnilla oli onneksi tuoreessa muistissa ja selviydyimme esteistä hyvin. Tiana neuvoi Almaa ja Melliä hienosäätämään joitakin juttuja, joihin tuomarit mahdollisesti voisivat puuttua. Meidän kohdalla samaan hienosäätöön ei ollut aihetta, sillä meillä oli vielä tekemistä ihan perusjuttujen kanssa. "Hienosäädetään sitten, kun Monni tuosta saa vähän voimaa" Tiana tiivisti ja olin ehdottomasti samaa mieltä. Näihin kisoihin lähtisimme aivan takki auki. Sijoituksia emme lähde hakemaan, vaan ehjiä suorituksia. Toivottelimme toisillemme vielä onnea kisoihin ja loppuverryttelyn jälkeen palasimme talliin. Minulla oli toisaalta nyt hyvä ja turvallinen olo sunnuntain kisoja ajatellen. Odotukset eivät todella olleet korkealla ja Monnin kanssa lähinnä kisapäivästä selviäminen ehjinä oli ainoa tavoite. Hyvillä mielin hoidin ruunani tunnin jälkeen kuntoon ja jätin sen loimitettuna karsinaan. Lähtiessäni ilmoitin Tianalle Monnin olevan karsinassaan päiväheinillä. Tiana kuittasi tiedon menneen perille heilauttamalla toimiston pöydän ääressä kättään ja jatkoi puhelua. Minä suuntasin autolleni ja lähdin kotiin etsimään muuttolaatikkoa, joka sisältäisi kisavaatteeni.

Vastaus:

Jes, hyvä tarina ja oikea asenne :) Uskon, että teillä menee kuitenkin ihan hyvin. Monni on hyvin avuilla ja yrittää kyllä aina parhaansa, vaikkakin moneen asiaan on vielä puuttuminen :D Tunnille osallistumisesta 10v€ ja tarinasta 40v€. Onnea kisoihin!

Nimi: Maya

18.04.2019 19:32
ESTETUNTI (ALKEIS) 18.4.2019
Torstaina oli jälleen aika osallistua tunnille. Olin ilmoittanut minut ja Monnin alkeis estetunnille, jotta saisimme hypättyä valvovan silmän alla ensimmäistä kertaa yhdessä ja ennen kisoja! Toki huomenna olisi vielä ratsastustunti kisapreppauksen merkeissä ja siihen näytti kuuluvan myös esteet. Tässä olikin hyvä sauma meillä nyt kokeilla paljon uutta yhdessä. Puolen päivän aikaan saavuin tallille. Tänään tulin pyörällä, sillä bemarini oli keväthuollossa. Ilma oli jälleen mitä mahtavin! Jätin pyöräni toimiston oven pieleen nojaamaan seinään. Vaihdoin pukuhuoneessa kengät ratsastussaappaisiin ja otin eväät ja vissypullon mukaani. Toimitin eväät kahvihuoneen kaappiin ja aloin putsata Monnin karsinaa. Lukas oli oman osuutensa karsinoiden siivouksesta tehnyt ja tallin käytävät olivat putipuhtaat. Talikoin kikkareita kottikärryihin ja huomasin Lukaksen tulevan Papun kanssa tallin ovista sisään. Papu oli varustettuna ja Lukas tervehti minua kokeilemalla herrasmiesmäisesti kypäränsä lippaa. "Hyvää päivää Maya" hän sanoi miehekkään hurmaavasti ja se sai minut hymyilemään. "Hei Lukas". Mies vei ratsunsa pesupaikalle ja alkoi purkaa varusteita. "Missä kävitte?" kysyin uteliaana. "Käytiin tuolla vanhassa metsässä, reitit alkaa olla aikalailla jokapaikassa jo sulaneet" Lukas kertoi. Se oli mukavaa kuulla. Kevät tuli rytinällä.

Sain karsinan siivottua ja hain Monnin varusteet karsinalle valmiiksi. Sitten ruuna paikalle ja satuloimaan, alkoi tulla jo kiire. Hölkkäsin tarhalle ja Monni lähti höristen kävelemään portille. Rapsutin sitä niskasta ja puin päitset. Kävelin reipasta vauhtia tallille. Käänsin Monnin karsinaansa ja kiinnitin kalteriin. Aloin harjata sitä ja onnekseni huomasin sen olevan melko puhdas. Ei suurempaa mutakuorrutusta tänään. Monni tuuppi minua turvallaan ja hamusi hiuksiani ja selkääni tai takapuoltani aina kun tilaisuus siihen tuli. "Monni.." hätyyttelin ruunan lemmenosoituksia. "Noh, annahan olla.." "Anna toiselle nyt vähän rakkautta" kuului yllättäen karsinan ovelta ja säpsähdin. Lukas nojaili oven pieleen ja virnisti. "Mokoma taitaa aavistaa että kiirehdin" nauroin ja silitin Monnia turvalta. "Hauskaa tuntia" Lukas toivotti ja jatkoi matkaansa. Huokaisin puhaltaen samalla hiuskiehkuran kasvoiltani kutittamasta. Heitin harjan sankoon ja aloin pukea suojia. Pitkähihainen tuntui olevan liikaa, vaikka vaaleansininen paitani olikin ohut. Käärin hihoja ylös ja kyykistyin Monnin jalkoihin.

Kun olin satuloinut ratsuni ja olin pukemassa kypärää, Lukas huusi nimeäni käytävien risteymästä. "Joo!" vastasin kutsuun. "Tiana on jo maneesilla!" Lukas kertoi. "Kiitos!" huusin ja lähdin kuljettamaan raudikkoani ulos tallista. Kuuma auringon lämmittämä ilma tulvahti kasvoilleni, kun poistuimme tallista. Taika ja Foxi nukkuivat talon kuistilla. Kävelytin Monnin maneesille. Tiana tuli juuri avaamaan ovia. "Sieltähän se reipas tuntilainen saapuu" hän hymyili ja laski meidät sisälle. Minua jännitti taas. Esteiden hyppimisestä oli kulunutkin jo vähän aikaa. Kerroin tämän myös Tianalle. Nousin selkään ja lähdimme kiertämään uraa. Alkuverryttely sujui mallikkaasti ja pohdimme Tianan kanssa Monnille sopivaa jumppaa, sillä ruuna oli kankea. Taivutukset onnistuivat, mutta kankea se oli. Käynnin jälkeen aloimme tehdä samoja harjoituksia harjoitusravissa. "Tee ensin hieman isompia voltteja ja kun se vertyy, voit kokeilla pienentää niitä!" Tiana ehdotti ja me teimme työtä käskettyä. Monni alkoi tuntua hieman paremmalle. "Siirrytään pääty-ympyrälle ja aletaan hakea sopivaa estelaukkaa." Tiana antoi uuden tehtävän. Ensimmäisen ympyrän jälkeen Tiana totesi, että oli parempi aloittaa puolen kentän kokoisella ympyrällä. Monni oli ihana, se yritti parhaansa ja teki työtä kuuliaisesti. Alkujumppa oli auttanut ja Monnille löytyi pian sopiva laukkatahti, jota kokeilimme myös pienemmällä pääty-ympyrällä. Suuriliikkeinen ja kankea hevonen oli haastava. En tiennyt, että alku tulisi olemaan näin hankala.

Tiana kasasi ensimmäisen esteen ja harjoittelimme perustekniikkaa. Esteelle lähestymistä, itse hyppyä ja laskeutumista. Ensimmäisessä hypyssä rojahdin Monnin kaulalle ja tajusin virheeni itsekin. "oho, vähän hakemista taas" nauroin ja Tiana ohjasi meidät esteelle uudelleen. Nyt keskityin istuntaani ja sain hypyn onnistumaan vähän paremmin. "Vielä jos saat sen hevosesikin pysymään kasassa" Tiana hyväksyi istuntani. Voi voi, miten tämä tuntui taas näin vaikealle. Paljon muistettavaa. Lopulta saimme kaksi hyppyä tulemaan hyvin. Annoimme Monnille vähän hengähdystaukoa ja Tiana kertasi hypyssä muistettavat asiat. "Huomioi kädet ja istunta. Muista myös tukea Monnia hypyssä" Tiana neuvoi ja lähdimme yrittämään uudelleen. Nyt kaksi hyppyä meni todella hyvin ja Tianakin taputti käsiään. "Noniin löytyyhän se sieltä!" hän kannusti. "Lopetetaan tähän, palkitaan onnistumisenne". Hidastimme käyntiin ja Tiana kehotti jatkamaan ravissa verryttelyä ja lopuksi pitkin ohjin käyntiä. Nyt uskalsin laskea jalustimetkin jaloistani pois. Taputin Monnia näyttävästi "Hienosti". "Venyttele se hyvin tänään, sinun on hyvä treenata sen kanssa sopivassa suhteessa niin sileällä, kuin maastossakin. Se on kankea, mutta se johtuu selkeästi vain liikunnan puutteesta ja huonosta lihaskunnosta." Tiana ehdotti. Nyökkäsin ymmärtäväisenä ja olin tyytyväinen Tianan ohjeisiin, sillä olinhan itsekin tuuminut samoja asioita. Minua alkoi hieman kaduttaa, että olin niin hätäisesti ilmoittanut Monnin kisoihin, se oli aivan kesken vielä. Mutta tulipa sitten mitä tahansa, ottaisimme sen opin kannalta. Ja jos kisapäivänä näyttää, perutaan vaikka viimeiset luokat, mikäli ruuna näyttää vähänkin kärsimyksen merkkejä. Nousin selästä maneesin hiekalle. Jaloissani tuntui ratsastustunnin jalkajumppa. Kiitin tunnista ja suuntasin tallille.

Karsinassa hieroin kevyesti Monnin lihaksia. Se oli vähän hionnut, mutta ei arastellut mitään. Siirsin ruunan käytävälle ja aloitin venyttelemään sen etujalat. Etujalat taipuivat hyvin ja koukistustestissä jalka palautui suoraan. Takajalat olivat jäykemmät, enkä venyttänyt niitä liikaa. Jalat tuntuivat hyviltä, mutta päätin hieman kylmätä niitä vedellä. Menimme siis pesukarsinaan ja laskin letkulla viileää vettä vuorotellen Monnin jaloille. Lopuksi vein sen vielä tarhaamaan kauniiseen kevät ilmaan. Katselin sitä jonkin aikaa aitauksella. Se liikkui puhtaasti ja otti vähän puhdasta raviakin Vilin kanssa. Olin tyytyväinen. Päätin pyytää eläinlääkäriä tekemään perustarkastuksen sille. Halusin saada vielä eläinlääkäriltä hyväksynnän treenamiseen. Kävelin mietteissäni tallille. Katselin ratsastushanskojani, niiden kämmenien pinta oli kulunut miltei puhki. Taitaisi olla aika ostaa uudet. Siivosin jälkeni tallista ja huolsin varusteet. Söin evääni ja soitin samalla eläinlääkärille. Puhuimme puhelimessa pitkän tovin ja eläinlääkäri kehotti olemaan rauhallisin mielin. Saimme toki aloittaa treenaamisen, mutta se oli tehtävä varovaisesti. Valitettavasti hänellä olisi aikaa tulla tarkastukselle vasta ensi maanantaina, mutta se sopi minullekkin hyvin. Lopetimme puhelun ja söin eväsleipäni loppuun. Lueskelin ilmoitustaulua. Tiana järjestäisi kevätkirppiksen tallilla. Mukava ajatus, olisi hyvä sauma hankkia Monnille edullisesti lisää varusteita. Katselin tulevia tuntejakin, mutta ajattelin että olisi ehkä parempi rauhoittua kisojen jälkeen ja edetä Monnin tahtiin. Tunneille ehdittäisiin myöhemminkin.

Vastaus:

Hyvä tarina Maya! Hienoa että maltat rauhassa edetä Monnin tahtiin. Kisat voivat olla melkoinen koettelemus, mutta toisaalta hyvä mittari sille, missä vaiheessa se on kuntonsa puolesta. Aikaa teillä kyllä on :) Tunnille osallistumisesta 10v€, tunnista suoritus myös Tuntilainen- merkin estetuntiin, siitä 20v€, tämä oli myös 5. hoitokertomuksesi, siitä Superhoitaja -merkin ensimmäinen alataso 30v€ ja tarinasta 50v€, joten yhteensä tästä 110v€!

Nimi: Maya

17.04.2019 15:27
Pidin Monnilla välipäivää ratsastuksesta. Päätin kuitenkin käydä tallilla puolen päivän aikaan. Tallissa olikin hiljaista ja tajusin siihen syyn vasta kun lueskelin ilmoitustaulua läpi: Lukaksella oli tänään vapaata klo 12-17. Tianaakaan ei näkynyt tai kuulunut ja hevoset olivat ulkona palvomassa aurinkoa. Siivosin Monnin karsinan, pesin sen ruoka- ja juomakupit ja puhdistin suolakiven. Kun karsina oli putipuhdas, lähdin tarhoille. Ajattelin ottaa Monnin ja kävelytellä sitä hieman. Se oli saanut nyt melko vauhdikkaan alun uudessa tallissa ja nyt oli erityisen tärkeää pitää sen lihaksista huolta, ettei se jämähdä.

Tarhassa Papu ja Monni päivystivätkin sopivasti portilla. Silitin molempia ja otin sitten Monnin kiinni ja ulos tarhasta. Kävelimme kohti tallia. Jätin Monnin käytävälle kiinni ja harjasin sen pikaisesti puhtaaksi. Pölyä ja karvaa lensi reippaasti ja se sai minut aivastamaan. Monni säikähti ja minua nauratti vähän. "Ei hätää hassu poika" lepertelin sille ja taputin sen kaulaa. Silittelin hieman sen harjaa. Se saattoi olla aavistuksen liian lyhyt kunnollisille kisaleteille, saati päkälille. Noh, viikonloppuna nähdään minkälaisella kampauksella kisoihin lähdetään! Laitoin harjan pois käsistäni ja hain varustehuoneesta juoksutusliinan lainaan. Lisäksi nappasin varustekaapistamme suitset. Suitsin Monnin ja kävelytin sen tallista ulos.

Pihalla kävelimme maneesille ja kiersimme sen taakse. Annoin Monnin haistella ja maistella lumien alta löytynyttä ruohoa. Eipä siinä ollut juuri syömistä ja Monnikin sen huomasi. Se nuuski maneesin nurkalla olevaa pajupensasta ja kävelytin sitä edelleen kohti pyörö-aitausta. Kävimme aitauksessa haistelemassa. Sitten jatkoimme matkaa tarhojen viertä ja metsäpolulle, joka vei maneesin taa pellolle. Monni kävellä lompsi rauhallisena ja katseli kiinnostuneena ympärilleen. Pysähdyimme tutustumaan pariin isompaan kiveen ja yhteen katkenneeseen puun runkoon. Pellolla laskin liinaa pidemmälle ja Monni ottikin vähän raviaskelia. Annoin sen kuulostella ja katsella ympärilleen. Kävelimme hiljakseen koko pellon ympäri. Palasimme pellolta hallin ja maneesin välistä takaisin tallipihaan. Vein Monnin vielä kentälle ja laskin sen irti. Monni heitti pierupukin ja ravasi häntä pystyssä kentän toiseen laitaan ja korskahti. Maiskautin ja Monni pukitti jälleen ja nelisti toiseen päähän kenttää. Sitten se ravasi itsekseen vielä kentän toista laitaa takaisin ja tulikin luokseni. Silitin sitä ja kehuin. Nyt minulla sattui olemaan jopa leivän palakin taskussa ja syötin sen ruunalle. Kuljetin sormeani sen kapeaa tähdenaihetta pitkin. Sitten kävelin Monnin luota pois ja se lähti hetken kuluttua kävelemään perääni. Kävelin tarhassa ristiin ja rastiin ja ruuna seurasi minua. Se pysähtyi välillä hetkeksi kuuntelemaan ympärilleen, mutta jatkoi matkaa kuitenkin perässäni. Pysähdyin ja käännyin Monnia kohti. "Hieno poika sinä olet" sanoin hymyillen. Otin Monnin pään syliini ja silitin sen poskia. Taisin olla rakastumassa tähän herraan.

Palasimme talliin ja vaihdoin suitset takaisin punaisiin päitsiin. Palautin Monnin kavereidensa seuraan tarhaan ja palasin talliin korjaamaan jälkeni. Puhdistin harjat ja palautin juoksutusliinan. Kirjasin paperille hieman ylös varusteita, joita tarvitsisi ostaa ja päätin käydä tallin jälkeen vielä varusteliikkeessä. Läksin tallilta ja päätin varusteiden lisäksi ostaa myös jäätelöä ;)

Vastaus:

Mukava tarina hieman rennommasta tallipäivästä :) Viikkotehtävän suorititkin jo, joten siitä ei enää uutta bonusta tässä saa, vaikka pellolla vierailittekin ;) Tarinasta kuitenkin 20v€

Nimi: Maya

16.04.2019 15:00
Aurinkoiset päivät jatkuivat ja lumi suli vauhdilla pois. Nautin näistä vapaapäivistä ennen kuin työt kutsuisivat. Tiistaina huristelin tallille aamupäivällä kymmenen maissa. Olin hakenut lähikaupasta evästä mukaan tallille, näin voisin viettää aikaani vielä pidempää tallilla. Vein eväät kahvihuoneeseen ja suuntasin talliin etsimään Lukaksen. "Huomenta päivää!" toivotin iloisesti. Lukas kääntyi Mellin karsinassa minuun päin. "Katsos, huomenta! Sinä oletkin aikaisin liikkeellä." mies hymyili. "Käytän vapaa-aikani nyt hyödyksi" vastasin ja kiepautin hiukseni jälleen kiinni. Riisuin takkini ja kävelin Monnin karsinalle. Ripustin takin suitsitelineeseen ja hain kottikärryt ja talikon. Yksäripäädyn ovet olivat taas auki ja ihana moottorisahan ääni kantautui jostain kaukaa. Kesäisiä ääniä. Kurkistin pikaisesti ovesta tarhoille ja huomasin Monnin ja Papun ruokailemassa samalla heinäkasalla. Monni oli näköjään jo saanut kaverin. Viliä ei tarhassa näkynytkään. Aloitin karsinan putsauksen. Tallin radiosta kuului hiljaa jotakin musiikkia. Tunnelma oli seesteinen. Kun olin saanut karsinan puhtaaksi ja kävelin Monnin varusteiden kanssa karsinalle, ulkoa kuului hevosen kavioiden hiekkainen ääni. Asetin satulan satulatelineelle ja laitoin suitset koukkuun, jossa takkini oli vieläkin. Ovesta näin Tianan ja Vilin tulevan ratsain tallia kohti. He olivat ilmeisesti olleet maastossa. "Moi Maya! Ihana ilma!" Tiana tervehti. Hänellä oli ratsastushousujen kanssa vain college takki päällään. "Kyllä siellä tarkenee" hymyilin takaisin. Tiana laskeutui selästä ja nosti jalustimet. "Niin tarkenee, tämä ohut college oli juuri sopivasti" hän kertoi ja talutti mustan orin talliin. Väistin Monnin karsinaan. Otin samalla päitset ja riimunvarren ja lähdin tarhoille hakemaan omaa hevostani.

Tarhalla Monni hörisi minut nähdessään ja sen korvat osoittivat kiinnostuneena suuntaani. Tuntui hyvälle, kun se osoitti kiintymystään minuun jo nyt. "No hei poika, ihanaa kun tervehdit" maanittelin ja avasin portin. Monni hörisi uudelleen ja tuli luokseni. Papu seisoi paikoillaan ja seurasi tilannetta myös kiinnostuneena. Puin päitset ja silitin uuden ystäväni pehmeää turpaa. Sitten suuntasimme talliin. Tallin seinustalla lämmitteli pari kärpästä, omituista kuinka niitäkin talven jäljiltä oli kiva nähdä. Monnin tarhassa mutaamat kaviot toivat mutapaakkuja tallikäytävälle. Lukas loi minuun pitkän syyllistävän katseen ja kääntyi luudan kanssa takaisin yksäri siipeen lakaisemaan lattiaa. "Sori Lukas!" nauroin. Käänsin Monnin karsinassa ja kiinnitin sen kiinni kalteriin. "Siivoan kyllä jälkeni, ei sinun tarvitse" pahoittelin vielä. "Tämähän on työtäni" Lukas hymyili ilkikurisesti. Aloin harjata Monnia. Sen karva kiilsi ihan eritavalla, kun harjasin siitä päivän piehtaroinnin mukana tulleet mullat pois. Huomasi, että se oli pesty juuri. Monnista irtosi aika paljon karvaa. Selvitin myös sen harjan ja hännän ja häntää letitin jonkin matkaa. Laitoin suojat etujalkoihin ja sitten satuloin ja suitsin ratsuni. Silittelin vielä Monnin päätä hetken. Talutin sen pihaan ja huikkasin talliin Lukakselle että suuntaisin maneesin takaa pellolle ja kiertäisin siitä sitten peruslenkin. Lukas vastasi huutooni ja napsautin kypäräni kiinni. Nousin Monnin selkään ja kiristin satulavyötä. Monni seisoi nätisti paikoillaan pää tallin seinää kohden. Kun olin saanut jalkani takaisin jalustimiin, käänsin ohjista ruunan kohti maneesin ja kentän välistä pihatietä. Kävelimme rauhallisesti ohi kentän ja edelleen hallin pihaan. Hallissa oli hiljaista. Traktori seisoi paikoillaan varjossa. Maneesin takana näin pyörö-aitauksen. Tulimme pellon laitaan ja ohjasin Monnin pellolle. Pelto oli sulanut kokonaan lukuun ottamatta metsän laidassa olevaa varjoista aluetta. Siellä oli vielä ohuelti lunta. Parvi mustarastaita pyrähti lentoon edellämme ja Monni katsoi niitä kiinnostuneena. Ohjasin ruunan pellon oikeaa laitaa myöten kiertämään peltoa. Kävelimme pellon ympäri ja poistuimme sitten hiekkatielle metsän laidassa. Tie kiersi tarhojen taakse ja jatkoimme edelleen kohti peruslenkin ensimmäistä risteystä. Käänsin Monnin oikealle ja nostimme heti ravin. Monni ravasi reippaammin kuin eilen maneesissa. Ulkoilma teki hyvää. Tie oli sulanut ja kuiva. Joissakin varjoisemmissa paikoissa oli vielä märempiä kohtia, mutta ei enää vesilätäköitä. Monnin kaviot tömisivät pehmeää hiekan ja mullan sekaista pohjaa vasten ja välillä kavioihin kopsahteli pieniä kiviä. Monni askelsi tarmokkaasti korvat hörössä eteenpäin ja minä kevensin kyydissä. Tie kaarsi oikealle ja vasemmalle meni kapeampi polku. Jatkoimme isompaa tietä ja ravasimme suoraa puoleen väliin. Sitten hidastin ruunan käyntiin. Monni tarkkaili metsää ympärillä. Metsässä lenteli paljon lintuja ja maassa saattoi nähdä hämähäkin tai muurahaisen kuolleen heinikon seassa. Metsä oli kaunista ja melko avaraa. Kävelimme rauhassa eteenpäin ja reitti alkoi kaartaa vasemmalle. Tuli risteys, jonka tunnisti uittopaikalle kääntyväksi tieksi. Olin tutkinut karttaa eilen tarkasti. Nostimme risteyksessä laukan ja laukkasimme joen rantaa pitkin. Jestas tämä seutu oli kaunista! Joki virtasi vuolaana, mutta rauhallista vauhtia. Kuolleita lehtiä oli virran viemänä matkalla kohti taakse jäävää Kaurisjärveä. Näin edessämme kauniin valkoisen puusillan ja tiesin alkaa hidastaa. Siirryimme raviin ja ravasin sillan ohi. Mutkassa rauhoituimme jälleen käyntiin. Oli ihanaa ratsastaa isoliikkeisellä hevosella maastossa ja nyt vielä kun reitit olivat mukavasti sulaneet. Monni pärskähti ja heilautti päätään. Taputin sen kaulaa ja samassa huomasin edessämme taas risteyksen. T-risteys. Tästä pääsi joko suolenkille tai takaisin kotiin päin. Ohjasin Monnin vasemmalle kohti kotia. Nostimme vielä ravin ja ravasimme rauhallisesti lammen risteyksen ohi aina välipolun risteykseen asti. Tämä polku oli siis saman polun toinen pää, joka oli peruslenkin alkupäässä tullut vastaan. Jatkoin siis leveämpää reittiä. Koska Monnin entinen omistaja oli kertonut minulle Monnin saavan maastossa välillä sätkyjä, en uskaltanut laskea jalkojani jalustimilta. Annoin sille kuitenkin reilusti ohjaa. Monni venytti kaulaansa ja huokaisi. Saavuimme tarhojen takana kulkevalle tielle ja huokaisin helpotuksesta. En ollut eksynyt vaan olin osannut suunnistaa peruslenkin verran vieraassa maastossa. Monni hörisi tallipihalle päin. "Siellä ne kaverit ovat" juttelin sille. Kävelimme tarhojen takaa takaisin tallipihaan. Lukas toi juuri päiväheiniä tarhoille. Taika juoksenteli mukana, se haukahti meille kerran, mutta Lukas komensi narttua olemaan hiljaa. Monni hieman puhisi koiralle, mutta ohjasin sen määrätietoisesti kohti tallia. Monni hieman kyttäsi koiraa, mutta käveli kuitenkin tallin seinään.

Nousin ratsailta ja nostin jalustimet ylös. Lukas tuli tyhjien heinäkärryjen kanssa tarhoilta takaisin tallille. Otin Monnin ohjat kaulalta pois ja käänsin ruunan katsomaan tulijoita. Monni laski päätään ja katseni Taikaa. Koira tuli tottuneesti hevosen luo ja nuuski ilmaa hevosen lähellä. Monni nuuhki sieraimet suurina koiraa ja minä rauhoittelin sitä silittämällä kaulaa. "Näetkö, ei se tee pahaa" juttelin Monnille. "Hieno poika" Lukaskin kehui. Sitten vein ruunan sisälle. "Haluatko sille heinät talliin?" Lukas kysyi. "Ei tarvitse, vien sen takaisin tarhaan, kunhan olen riisunut siltä varusteet" sanoin hymyillen. Otin kypärän päästäni ja avasin paksut kiharat hiukseni. Huh, olipa tosiaan kuuma tuolla. Talven jäljiltä kevät aurinko tuntui todella lämmittävän. Riisuin Monnilta varusteet ja harjasin sen vielä läpi. Monni oli hieman hionnut kainaloista. Se näytti jo aivan eri hevoselle kuin se, jonka sunnuntaina otin kopista ulos. Hain sille pari leipäpalaa ja sitten vein sen takaisin tarhaan. Palasin karsinalle ja korjasin jälkemme. Pesin kuolaimet ja niputin suitset. Harjasin jännesuojista enimmät hiekat pois. Sitten menin kahvihuoneeseen ja söin evääni, jotka olin kaupasta hakenut. Kahvihuoneessa tapasin Vanessa-nimisen nuoren tytön, jonka kanssa tutustuimme. Hän kertoi hoitavansa Kiira-nimistä puoliveritammaa ja harrastavansa ratsastusjousiammuntaa. Todella mielenkiintoinen ja ystävällinen tyttö.

Vastaus:

Jälleen hieno tarina Maya! Ihanan keväistä! <3 Suoritit mukavasti viikkotehtävänkin tässä, siitä ansaitset 20v€, ensimmäinen maastolenkki myös käyty Maastoilija- merkkiä varten! Kuvailit myös hyvin luontoa tässä, joten Ympäristö -merkkiin viimeinen tarvittava alataso täytetty! Eli alatasosta 20v€ ja itse Merkistä 100v€! Tarinasta 50v€, joten yhteensä kaikesta 190v€, aikamoisia potteja! :D

Nimi: Maya

15.04.2019 15:32
TUTUSTUMISTUNTI 15.4.2019

Parkkeerasin autoni jälleen Hopeakauriin Ratsutilan parkkipaikalle. Kello oli vasta 11. Keräsin omia ratsastusvarusteitani autoni takapenkiltä ja sen jalkatiloista. Joku kassi täytyisi hommata näille tavaroille... Aurinko paistoi pitkästä aikaa kuumasti. Jätin aurinkolasit kuitenkin autoni kojelaudalle. Pihan vesilätäköt olivat kuivaneet ja viimeiset lumikasat vetäytyivät hiljalleen sulaen pienemmiksi ja pienemmiksi. Saapastelin talliin, tälläkertaa ihan siitä tallin ovesta. Tiana oli laittanut oven pieleen ruukkuihin narsisseja, jotka availivat nuppujaan. Ihana kevät.

Tallissa oli hiljaista, hevoset olivat ulkona ja oletettavasti tallimestari Lukaksen lannan luomisen ääni oli tuo ajoittainen kohahtelu tallin uumenista. Menin vaatteineni pukuhuoneeseen. Katselin pukukaappeja ja löysin vielä yhden tyhjän itselleni. Katselin hetken kaappiin ja asettelin vaatteeni jonkinlaiseen järjestykseen sinne. Sitten avasin hieman punaisen tallitakkini kaulusta ja kietaisin pitkät kiharani huolettomalle poninhännälle. Etsin tallista Lukasta. Hän putsasi juuri orikäytävän kahdeksatta karsinaa. Koputin karsinan oven pieltä. "Kopkop, tervehdys" sanoin hieman ujosti. Karsinassa komea tumma mies kohensi silmälasejaan hieman säikähtäneenä ja hymyili sitten. "Kappas, huomenta, oletko sinä Maya?" mies kysyi silmät ilosta säihkyen. "Joo kyllä, eli tuon Monnin omistaja ja sinä olet siis Lukas?" esittäydyin. "Kyllä Lukas joo! Laitoin aamulla Monnin kenkään, Tiana kertoi terveisesi" Lukas sanoi nojaten talikkoon. Hänellä oli vaaleansininen pikee paita ja tummansiniset ratsastushousut, sekä jodhpurit jalassa. Tyylikäs kokonaisuus."Suurkiitos! Lisätäänkö kengitys tallivuokraan vai?" kysyin ja Lukas jatkoi lannan luomista. "Ei, jätin laskun kahvihuoneen pöydälle kirjekuoreen" mies ilmoitti ystävälliseen sävyyn. "Kiitos!" huikkasin vielä ja jatkoin menoani kahvihuoneelle. Tianan toimiston ovi oli auki ja sieltä kuului Tianan ääni, hän puhui puhelimessa rehutoimittajan kanssa. Hain kirjekuoren ja vein sen pukukaappiini. Sitten otin kottikärryt ja talikon ja suuntasin Monnin karsinalle.

Ainakin ruuna oli siisti. Lantakasat olivat siistissä rivissä karsinan takaseinän vieressä ja keskellä karsinaa oli märkä kohta. Siivosin karsinasta kottikärryllisen likaisia ja työnsin ne lantalaan. Kysyin vielä Lukakselta neuvoa, mistä löytäisin puhtaita alusia ja kun Lukas kertoi paikan, muistin samassa nähneeni sen eilisellä esittelykierroksella. "Niimpä olikin! Kiitos!" heilautin kättäni miehelle, joka oli siirtynyt tammakäytävälle siivoushommiin. Kuivitin Monnin karsinan ja läksin hakemaan ratsuni varusteita jo karsinalle. Kello oli nyt 12. Yhdeltä alkaisi ensimmäinen tuntimme. Olin eilen käynyt ostamassa jo hieman uusia varusteita uudelle hevoselleni. Kokonaisen setin uusia harjoja ja kaviokoukun. Avasin pussin ja kumosin sen sisällön yhteen joutilaaseen ämpäriin. Irrotin hintalaput myös uusista punaisista päitsistä ja mustasta riimunnarusta. Asensin uuden punaisen satulahuovan vanhaan yleissatulaan ja survoin vanhan kuluneen ja nurkasta rispaantuneen huovan roskikseen. Mahavyö ja jalustinhihnat näyttivät epäluotettavilta, mutta niillä oli nyt mentävä. Avasin pussista myös uudet mustat suitset, jotka olin ostanut ja kiinnitin niihin uudet ohjat ja kuolaimet. Vielä uutuuttaan hohtavat punaiset jännesuojat mukaan ja innostukseni vain kasvoi kasvamistaan. Tämä oli niin jännittävää aloittaa kaikki alusta!

Kun varusteet olivat karsinalla odottamassa, läksin päitsien ja riimunnarun kanssa yksärien ovesta kohti tarhoja. Lukas tuli perässäni ulos tallista ja kiilasi tallinovet auki. Tällä ilmalla olikin ihanaa tuulettaa tallia. Takki tuntui olevan liikaa ainakin näin tallitöiden päälle. Kävellessäni ihastelin tallin muitakin hevosia. Täällä oli hauskan näköinen hevoslauma. Todella erilaisia ja persoonallisia hevosia. Etsin katseellani Monnia. Se lepuutti takajalkaansa ja nuokkui tarhansa perukoilla. Sen tarhakaverit, upea rautias sukkajalka Papu ja upea mustaori Vili söivät heiniä kasasta. Tuntui epätodelliselle katsella Monnia. Se ei vielä tuntunut yhtään omalle. Kaikki oli vielä niin uutta ja jännittävää. Avasin portin ja menin tarhaan. Papu ja Vili tulivat heti tervehtimään ja samassa mielenkiinto valtasi myös rautiaan ruunani. Se lähti löntystämään myös minua kohti. "No hei poika, meidän pitäisi lähteä vähän tutustumaan toisiimme" juttelin sille kiltisti ja kävelin sitä vastaan. Minulla ei ollut yhtään herkkuja mukana ja kaduin sitä heti. Pujotin punaiset päitset Monnin päähän ja napsautin riimunnarun kiinni. Ruuna lähti kuuliaisesti mukaani ja oripojat tottelivat hienosti kun pyysin niitä siirtymään portilta pois. Suljin portin perässämme ja lähdin viemään suurta komeaa hevostani kohti tallin avoimia ovia. Lukas lakaisi käytäviä ja heinäpölyn hiukkaset leijuivat kilpaa auringon valossa, joka ylsi vähän matkaa tallin käytävää sisälle. Tallissa ei meinannut nähdä mitään, ennenkuin silmä tottui hämärään. Kiinnitin Monnin karsinaan. Kaivoin ämpäristä harjan ja aloitin harjaamalla Monnin huolellisesti. Löysin pari naarmua, joihin oli kasvanut jo rupi päälle. Jalat tuntuivat hyviltä ja kaviot näyttivät nyt upelta uusissa kengissä ja vuoltuina. Monnin karva oli hieman kiillotonta, mutta ajattelin sen puhdistuvan vasta kunnolla, kun tunnin jälkeen pesisin sen. Asetin suojat jalkoihin ja satulan selkään. Monnille sopi punainen. Puuhastelin hevoseni kanssa ja se tuntui koko ajan paremmalle ja luontevammalle. Lukas tuli karsinalle. "Mitäs Onni-Monni" hän heitti ja kaivoi taskustaan leipäpalan. "Se on todella rauhallinen ainakin hoitaa" kerroin Lukakselle. Mies nyökkäsi. "Se on ihan komeakin, kunhan saa vähän lihasta ja pesua se kaipaa" hän kommentoi. "Ajattelin pestä sen tunnin jälkeen" kerroin hymyillen. "Hyvä päätös" Lukas sanoi ja jatkoi matkaansa.

Tiana tuli karsinalle juuri kun säädin suitsien hihnoja vielä sopivammiksi. "Joko on valmista?" hän kysyi. Nyökkäsin ja suljin kypäräni hihnan lukkoon. Irrotin päitset ja otin ohjat käsiini. "Sitten mennään" sanoin Monnille ja taputin sen kaulaa. Matka tallilta maneesille ei ollut pitkä, mutta vatsaani ehti hiipiä jännitys. Tiana avasi maneesin ovet ja menimme sisään. Maneesi oli hyvin valaistu ja pohja oli lanaamisen jäljiltä koskematon. Minun ja Monnin jäljet rikkoivat puhtaan pinnan. Menimme kentän keskelle ja nousin selkään. Monni seisoi rauhallisena paikoillaan. Kiristin mahavyötä kahdella pykälällä. Kokeilin jalustimia ja Tiana katsoi edestäpäin miltä ne näyttivät. "Tuntuuko hyviltä?" hän kysyi arvioivasti. "Juu kyllä tuntuu" kerroin ja Tiana näytti kädellään merkkiä lähteä kiertämään uraa. Monni lompsi rauhallisesti kohti uraa. Se tuntui jopa vähän laiskalle. "Reipasta käyntiä vaan, ohjat tuntumalle ja käske eteen!" Tiana komensi. Laiskan pulskea puoliverinen löntysti vain hieman kovempaa. Tiana marssi maneesin laidalle ja toi minulle raipan. Monni alkoi liikkua. "Noniin hyvältä näyttää!" Tiana ilahtui. Teimme alkukäynnissä tavallisia taivutuksia, kuten voltteja ja suunnanvaihtoja. Monni vaikutti hieman jäykältä, mutta Tianalla oli konstinsa. Kokeilimme siirtymiä käynnin ja harjoitusravin välillä. Monnilla oli ihanan tasainen harjoitusravi, siinä olisi voinut istua vaikka kuinka kauan. Kevyt ravi oli taas isoa ja siinä sai välillä muistutella raipalla vauhtia. Tiana seurasi Monnin liikkumista silmä kovana. Ja minun istuntaani. "Maya! Muista kädet! Maya, kantapäät alas!" En tajua minne olin jättänyt ratsastustaitoni tuona päivänä. Kun ravitehtävät oli suoritettu, oli vuorossa laukka. "Nosta laukka tuolta päädystä keskeltä ja laukkaa pitkää suoraa tänne, jos laukka sujuu, voit laukata vielä pääty-ympyränkin" Tiana ohjeisti. Annoin puolipidätteet ja laukka-avut. Monni otti pari raviaskelta ja nosti sitten laukan. Laukka oli reipasta ja kuitenkin täysin hallittua. "Valmistele se pääty-ympyrään" Tiana huusi ja pidätin ruunaa päädyssä ja asetin sitä kentän sisäpuolta kohti. Monni asettui kauniisti ja laukkasi asetettuna pääty-ympyrän. "laukkaa toinenkin ja jatka sitten pitkää suoraa. Otat sen raviin ja taas käyntiin." Tiana kertoi ja sama tehtävä toistui taas päädystä. Monni toimi hyvin koko tunnin. Siitä kuitenkin näki, että ei se ollut viimeaikoina juuri työskentelemään päässyt. Tutustumistunti oli kevyt tunti ja perus läpiratsastusta ja Monni oli hionnut kainaloista ja kaulaltakin se oli nihkeä. Loppukäynnit suoritettiin pitkin ohjin. "Miltä se tuntui?" Tiana tuli vierelleni kävelemään. "Ihanalta, se on hieman laiska ja huonokuntoinen, mutta luulen että kun treenaamme, siitä kuoriutuu vielä vaikka mitä" selitin naiselle. Tianalla oli pitkät mustat hiukset ja ne oli tänään kauniisti letillä. Hänellä oli vaaleanpunainen pikeepaita ja vaaleanpuna-valkoiset ratsastushousut. Tiana oli tyylikäs näky. "Kyllä, olen samaa mieltä. Monni tarvitsee nyt rauhallista alkua ja kunnon kohottamista, älä vaadi siltä vielä liikoja." hän kertoi ja selitti paljon käsillään puhuessaan. "Monni vaikuttaa osaavalle, kunhan vain saadaan se siihen kuntoon, että se jaksaa työskennellä." hän jatkoi. "Joo, rauhassa täytyy aloittaa, omistajan mukaan Monnin tulisi osata Helppo A-tason asiat" kerroin. "En epäile yhtään" Tiana sanoi ja taputti ruunaa kaulalle. Minä tein samoin ja käänsin sen loppukaartoon.

Tallipihalla päivä oli kauneimmillaan. Lukas talutti juuri Inestä ja Fiijaa sisälle. Monni hörisi tammoille. Fiija hörisi takaisin. "Ne tervehtii" Lukas virnisti minulle. Hymyilin. Ihanaa tallielämää. Talutin puoliveriseni talliin ja aina karsinaan saakka. Tiana tuli pian perässä ja alkoi harjata Inestä Monnin karsinaa vastapäätä olevassa karsinassa. "Nyt on Inkulla mieskaveri siinä" Tiana jutteli tammalleen. Nauroin ja riisuin suojia Monnin jaloista. "Varsinainen adonis tässä" nauroin Tianalle. "Hehheh, luulen että ihan sopiva tälle meidän Inkulle" Tiana sanoi huvittuneena ja irrotti heinänkorren Ineksen harjasta. Kun olin riisunut kaikki varusteet, kuljetin Monnin pesupaikalle. Olin ostanut sienen ja shampoota, jotta saisin Monnin pestyä oikein kunnolla. Kastelin ruunan kauttaaltaan ja annoin sen vähän juoda letkusta vettä. Hankasin shampoota joka paikkaan ja lautasilta valui ihan musta vesi. Monni kallisti päätään sientä vasten, niin hyvältä siitä tuntui kunnon suihku. Kun ruuna oli pesty ja kuivattu, läksin etsimään loimia varustehuoneesta. Lukas tuli hakemaan vielä hanskojaan varustehuoneesta. "Voit lainata noita" hän sanoi ja osoitti hyllyllä olevia loimia. "Lähdemme nyt tuohon kentälle" hän jatkoi. "Kiitos ja hauskaa ratsastusta" kiitin ja suuntasin loimihyllylle. Etsin sopivan kokoisen loimen ja palasin Monnin luo. Loimitin ruunan ja vein sen karsinaansa. Hain sille sylillisen heinää ja taputtelin sitä hetken. Nyt se tuntui jo ihan eri hevoselle kuin silloin ennen tuntia. Siinä se söi heinää onnellisena karva vielä pesulta märkänä ja punaiset uudet päitset päässään. Otin vielä kamman sen harjaämpäristä ja kampasin sen jouhia. Hain varustehuoneesta sakset ja siistin sen harjaa ja lyhensin vähän häntää. Kun olin tyytyväinen luomukseeni, aloin kuskata varusteita paikoilleen ja siivosin pesupaikan jäljiltämme.

Hain kaapistani vissypullon ja menin vielä kentän laidalle seuraamaan Tianan ja Lukaksen ratsastusta. Mikäs siinä auringossa paistatella ja haistella hevosten huumaavaa tuoksua.

Vastaus:

Hieno tarina! Teistä tulee vielä upea ratsukko, kun saadaan Monnille hieman kuntoa ja lihaksistoa kantaa itsensä näyttävästi. Käytät hyvin tallin hahmoja tarinoissasi ja kuvailet kivasti paikkoja :) Saat suorituksen Ympäristö -merkkiin hyvin kuvaillusta säästä 20v€ ja lisäksi Vuodenaika -merkkiin keväisen sään kuvailusta 50v€! Tutustumistunnin suoritettuanne saat myös suoritettua Tutustumismerkin ja näinollen saat vapaasti ratsastaa Hopeakauriin Ratsutilan tiloissa ja maastossa, saatte osallistua vapaasti kisoihin niin meidän tallilla kuin muillakin talleilla :) Tutustumismerkistä ansaitsit 50v€, tarinasta itsestään vielä 50v€, joten yhteensä potti kohosi huimaan 170v€! Mahtavaa Maya!

Nimi: Maya

14.04.2019 19:30
Palmusunnuntai oli minulle tänä vuonna hyvin erityinen päivä. Kerronpa teille miksi.
Olin alkuviikosta saanut viimein avaimet käteen uuteen asuntooni Kerkkälän laitamille. Asunto oli ihana ja pitkin viikkoa sain hankittua kalusteitakin. Toukokuun alussa minulla alkaisi työt Kerkkälän palvelukodilla, olin saanut lähihoitajan pestin sieltä. Perjantaina kävin koeratsastamassa erästä ruunaa, josta huomasin pian kirjoittavani kauppakirjoja! Elämäni oli siis saanut täys käännöksen ja suunta näytti upealta.

Niin tämä palmusunnuntai... Aamulla karautin paljon kehutun Hopeakauriin Ratsutilan pihaan. Ulkona oli melko lämmin ja linnut lauloivat kilpaa. Vesi tippui räystäiltä ja maa oli vesilammikoita väärällään. Harpoin tummansinisissä ratsastushousuissani ja ruskeissa nahkaisissa ratsastussaappaissani kohti tallin ovea. Kaivoin punaisen Kingslandin takkini taskusta puhelimen ja vilkaisin kelloa. Se näytti yhdeksää. Olimme sopineet tallin omistajan Tiana Dalgrenin kanssa tapaamisen yhdeksäksi. Tarkalle meni, pujotin puhelimen takaisin taskun pohjalle. Pihasta juoksi musta koira. "No heii, kuka sinä olet?" lässytin ihanalle belgianpaimenkoiralle, joka otti minut vastaan häntä heiluen ja tepasteli innoissaan kuraisilla tassuillaan. Hymyilin ja suuntasin tallin ovelle. Ovia oli kaksi, joista toisessa luki -Toimisto-. Koputin oveen ja tumma kaunis nainen avasikin oven melkein heti. "Hei, tervetuloa! Olen Tiana Dalgren" nainen esitteli itsensä ja ojensi kätensä. "Maya" vastasin ja tervehdin takaisin. Tiana komensi mustan koiran pois, koiran nimeksi paljastui Taika. Tiana ohjasi minut pöytänsä ääreen ja keskustelimme Hopeakauriin Tilasta, toimintatavoista ja lopuksi kerroin perjantaina ostamastani puoliveriruunasta, joka olisi tulossa nyt tänne sitten asumaan. Täytimme papereita ja Tiana kertoi todella selvästi ja tarkasti tallin toiminnasta.

Kun paperityöt oli tehty, Tiana näytti minulle paikkoja. Työpöydän takaa lähti liikkeelle myös toinen koira. En ollut huomannut koiraa lainkaan ja säpsähdin sitä. "Älä säiky se on Foxi" Tiana nauroi minulle. Foxi tuli myös haistelemaan minua ja silitin sen niskaa. Siitä irtosi jonkun verran karvaa. Kevät... Kuljimme toimistosta ruokintahuoneeseen ja Tiana näytti myös kahvihuoneen. "Ilmoitustaululta löydät kaikki tapahtumat ja muut tiedotteet" Tiana neuvoi ja sulki kahvihuoneen oven. Ruokintahuoneen läpi kuljettiin talliin. Ensin oli tammakäytävä ja sitten tallin keskikohdassa käytävistä muodostui risteys. Suoraan edessä oli orikäytävä ja oikealta löytyi varuste- ja pukuhuone. Vasemmalla oli sitten yksityishevoset. "Hevosesi saa tämän karsinan" Tiana näytti sormellaan karsinaa numero 19. Kuljimme ulos ja Tiana esitteli pikaisesti tarhat ja esitteli pari oria, joiden kanssa ruunani sitten tarhattaisiin. Myös kenttä ja maneesi katsottiin yhdessä. Tämä paikka oli uskomaton! Maneesin kulmalla oli pieni pajupensas, joka oli täynnä pajunkissoja! Upeaa! "Maneesin takana on vielä pyöröaitaus ja maastoista löytyy kartta ilmoitustaululta." Tiana kertoi.

Pian minun oli kuitenkin aika suunnata hakemaan ostamani hevonen uuteen kotiinsa ja sanoimme heipat Tianan kanssa sillä erää. "Nähdään iltapäivällä!" huusin vielä hymyilevän naisen perään kun istuuduin autooni. Käynnistin valkoisen BMW X1:seni, joka tosin ei ollut juuri nyt valkoinen, ja suuntasin kohti naapuri kaupunkia.

Illalla käänsin viimein autoni hevoskuljetuskoppi perässä Hopeakauriin Tallin pihaan. Tiana tuli samassa hetkessä ulos talosta. "Moi! Odotinkin teitä jo!" hän huusi ja hölkkäsi luokseni. "Moi, joo meillä vähän menikin pitkää, kun entinen omistaja oli kova juttelemaan" nauroin takaisin. Kopissa oli hiljaista. Tiana alkoi avata ramppia ja minä pujahdin traileriin. "Hei kaunis" tervehdin heinää mutustavaa rautiasta ruunaa. Se katsoi minua suurilla silmillään. Sitten takaluukku avautui ja irrotin ruunan puomista. Peruutimme trailerista ulos. "Ohhoh" Tiana kommentoi nukkavierussa kulahtaneessa fleeceloimessa kumuavaa suurta ruunaa. "Tässä on Monni" sanoin ja irrotin ruunan otsaharjasta heinänkorsia. "Varusteet ovat vuodelta kivi ja keppi" sanoin ja katsoin itsekin hevosparkaa. Sen kaviot olivat hieman liian pitkät ja siltä puuttui kengät. "Tässä on vähän hommaa" totesin ja Tiana lähti ohjaamaan meitä talliin. Monni kulki nöyrästi perässäni ja karsinassa riisuin sen loimet ja kiersin hieman reikäiset lämpöpintelit pois sen jaloista. "Nämä joutaa roskikseen" sanoin ja Tiana nyökkäsi. Haimme vielä yhden laatikon autosta, jossa oli vanhat varusteet. Yleissatula ja perussuitset, sekä suojat, jotka olivat niin ikään parhaat päivänsä nähneet. Lainasin tallilta harjaa ja harjasin Monnin läpi. Huomenna kyllä pesisin sen ja siistisin sen muutenkin kuntoon. Kengittäjä oli tilattava heti ja Tiana kertoikin, että tallin tallimestari Lukas osasi sen homman, joten ruuna saataisiin kenkään jo seuraavana päivänä. Varusteet vein varustehuoneeseen ja sain sieltä yhden tyhjän kaapin Monnin tavaroille.

Päivä oli ollut jännittävä ja odotin jo malttamattomana huomista! Jätin Monnin iltaheinille karsinaansa ja suuntasin kotiin huilaamaan ja purkamaan vielä viimeisiä muuttolaatikoita.

Vastaus:

Jes! Mahtava aloitustarina Maya! Tervetuloa vielä kerran! <3 Monnissa sinulla riittääkin puuhasteltavaa, mutta mikäs sen ihanampaa kuin oman hevosen kanssa touhuaminen :) Tarinassasi kuvailit hyvin paikkojamme ja hahmojamme, niistä antaisinkin sinulle jo suoritukset Ympäristö -merkkiin! Kahdesta alatasosta tienasit yhteensä 40v€ ja itse tarinasta 50v€! Tutustumismerkkiin tarvitset enää Tutustumistunnista tarinan! Hieno aloitus :) Yhteensä 90v€

~VIRTUAALITALLI HOPEAKAURIIN RATSUTILA~

©2019 Hopeakauriin Ratsutila - suntuubi.com