Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

MONNI JA MAYA

Vieraskirja  [ Kirjoita ]

Nimi: Maya

18.04.2019 19:32
ESTETUNTI (ALKEIS) 18.4.2019
Torstaina oli jälleen aika osallistua tunnille. Olin ilmoittanut minut ja Monnin alkeis estetunnille, jotta saisimme hypättyä valvovan silmän alla ensimmäistä kertaa yhdessä ja ennen kisoja! Toki huomenna olisi vielä ratsastustunti kisapreppauksen merkeissä ja siihen näytti kuuluvan myös esteet. Tässä olikin hyvä sauma meillä nyt kokeilla paljon uutta yhdessä. Puolen päivän aikaan saavuin tallille. Tänään tulin pyörällä, sillä bemarini oli keväthuollossa. Ilma oli jälleen mitä mahtavin! Jätin pyöräni toimiston oven pieleen nojaamaan seinään. Vaihdoin pukuhuoneessa kengät ratsastussaappaisiin ja otin eväät ja vissypullon mukaani. Toimitin eväät kahvihuoneen kaappiin ja aloin putsata Monnin karsinaa. Lukas oli oman osuutensa karsinoiden siivouksesta tehnyt ja tallin käytävät olivat putipuhtaat. Talikoin kikkareita kottikärryihin ja huomasin Lukaksen tulevan Papun kanssa tallin ovista sisään. Papu oli varustettuna ja Lukas tervehti minua kokeilemalla herrasmiesmäisesti kypäränsä lippaa. "Hyvää päivää Maya" hän sanoi miehekkään hurmaavasti ja se sai minut hymyilemään. "Hei Lukas". Mies vei ratsunsa pesupaikalle ja alkoi purkaa varusteita. "Missä kävitte?" kysyin uteliaana. "Käytiin tuolla vanhassa metsässä, reitit alkaa olla aikalailla jokapaikassa jo sulaneet" Lukas kertoi. Se oli mukavaa kuulla. Kevät tuli rytinällä.

Sain karsinan siivottua ja hain Monnin varusteet karsinalle valmiiksi. Sitten ruuna paikalle ja satuloimaan, alkoi tulla jo kiire. Hölkkäsin tarhalle ja Monni lähti höristen kävelemään portille. Rapsutin sitä niskasta ja puin päitset. Kävelin reipasta vauhtia tallille. Käänsin Monnin karsinaansa ja kiinnitin kalteriin. Aloin harjata sitä ja onnekseni huomasin sen olevan melko puhdas. Ei suurempaa mutakuorrutusta tänään. Monni tuuppi minua turvallaan ja hamusi hiuksiani ja selkääni tai takapuoltani aina kun tilaisuus siihen tuli. "Monni.." hätyyttelin ruunan lemmenosoituksia. "Noh, annahan olla.." "Anna toiselle nyt vähän rakkautta" kuului yllättäen karsinan ovelta ja säpsähdin. Lukas nojaili oven pieleen ja virnisti. "Mokoma taitaa aavistaa että kiirehdin" nauroin ja silitin Monnia turvalta. "Hauskaa tuntia" Lukas toivotti ja jatkoi matkaansa. Huokaisin puhaltaen samalla hiuskiehkuran kasvoiltani kutittamasta. Heitin harjan sankoon ja aloin pukea suojia. Pitkähihainen tuntui olevan liikaa, vaikka vaaleansininen paitani olikin ohut. Käärin hihoja ylös ja kyykistyin Monnin jalkoihin.

Kun olin satuloinut ratsuni ja olin pukemassa kypärää, Lukas huusi nimeäni käytävien risteymästä. "Joo!" vastasin kutsuun. "Tiana on jo maneesilla!" Lukas kertoi. "Kiitos!" huusin ja lähdin kuljettamaan raudikkoani ulos tallista. Kuuma auringon lämmittämä ilma tulvahti kasvoilleni, kun poistuimme tallista. Taika ja Foxi nukkuivat talon kuistilla. Kävelytin Monnin maneesille. Tiana tuli juuri avaamaan ovia. "Sieltähän se reipas tuntilainen saapuu" hän hymyili ja laski meidät sisälle. Minua jännitti taas. Esteiden hyppimisestä oli kulunutkin jo vähän aikaa. Kerroin tämän myös Tianalle. Nousin selkään ja lähdimme kiertämään uraa. Alkuverryttely sujui mallikkaasti ja pohdimme Tianan kanssa Monnille sopivaa jumppaa, sillä ruuna oli kankea. Taivutukset onnistuivat, mutta kankea se oli. Käynnin jälkeen aloimme tehdä samoja harjoituksia harjoitusravissa. "Tee ensin hieman isompia voltteja ja kun se vertyy, voit kokeilla pienentää niitä!" Tiana ehdotti ja me teimme työtä käskettyä. Monni alkoi tuntua hieman paremmalle. "Siirrytään pääty-ympyrälle ja aletaan hakea sopivaa estelaukkaa." Tiana antoi uuden tehtävän. Ensimmäisen ympyrän jälkeen Tiana totesi, että oli parempi aloittaa puolen kentän kokoisella ympyrällä. Monni oli ihana, se yritti parhaansa ja teki työtä kuuliaisesti. Alkujumppa oli auttanut ja Monnille löytyi pian sopiva laukkatahti, jota kokeilimme myös pienemmällä pääty-ympyrällä. Suuriliikkeinen ja kankea hevonen oli haastava. En tiennyt, että alku tulisi olemaan näin hankala.

Tiana kasasi ensimmäisen esteen ja harjoittelimme perustekniikkaa. Esteelle lähestymistä, itse hyppyä ja laskeutumista. Ensimmäisessä hypyssä rojahdin Monnin kaulalle ja tajusin virheeni itsekin. "oho, vähän hakemista taas" nauroin ja Tiana ohjasi meidät esteelle uudelleen. Nyt keskityin istuntaani ja sain hypyn onnistumaan vähän paremmin. "Vielä jos saat sen hevosesikin pysymään kasassa" Tiana hyväksyi istuntani. Voi voi, miten tämä tuntui taas näin vaikealle. Paljon muistettavaa. Lopulta saimme kaksi hyppyä tulemaan hyvin. Annoimme Monnille vähän hengähdystaukoa ja Tiana kertasi hypyssä muistettavat asiat. "Huomioi kädet ja istunta. Muista myös tukea Monnia hypyssä" Tiana neuvoi ja lähdimme yrittämään uudelleen. Nyt kaksi hyppyä meni todella hyvin ja Tianakin taputti käsiään. "Noniin löytyyhän se sieltä!" hän kannusti. "Lopetetaan tähän, palkitaan onnistumisenne". Hidastimme käyntiin ja Tiana kehotti jatkamaan ravissa verryttelyä ja lopuksi pitkin ohjin käyntiä. Nyt uskalsin laskea jalustimetkin jaloistani pois. Taputin Monnia näyttävästi "Hienosti". "Venyttele se hyvin tänään, sinun on hyvä treenata sen kanssa sopivassa suhteessa niin sileällä, kuin maastossakin. Se on kankea, mutta se johtuu selkeästi vain liikunnan puutteesta ja huonosta lihaskunnosta." Tiana ehdotti. Nyökkäsin ymmärtäväisenä ja olin tyytyväinen Tianan ohjeisiin, sillä olinhan itsekin tuuminut samoja asioita. Minua alkoi hieman kaduttaa, että olin niin hätäisesti ilmoittanut Monnin kisoihin, se oli aivan kesken vielä. Mutta tulipa sitten mitä tahansa, ottaisimme sen opin kannalta. Ja jos kisapäivänä näyttää, perutaan vaikka viimeiset luokat, mikäli ruuna näyttää vähänkin kärsimyksen merkkejä. Nousin selästä maneesin hiekalle. Jaloissani tuntui ratsastustunnin jalkajumppa. Kiitin tunnista ja suuntasin tallille.

Karsinassa hieroin kevyesti Monnin lihaksia. Se oli vähän hionnut, mutta ei arastellut mitään. Siirsin ruunan käytävälle ja aloitin venyttelemään sen etujalat. Etujalat taipuivat hyvin ja koukistustestissä jalka palautui suoraan. Takajalat olivat jäykemmät, enkä venyttänyt niitä liikaa. Jalat tuntuivat hyviltä, mutta päätin hieman kylmätä niitä vedellä. Menimme siis pesukarsinaan ja laskin letkulla viileää vettä vuorotellen Monnin jaloille. Lopuksi vein sen vielä tarhaamaan kauniiseen kevät ilmaan. Katselin sitä jonkin aikaa aitauksella. Se liikkui puhtaasti ja otti vähän puhdasta raviakin Vilin kanssa. Olin tyytyväinen. Päätin pyytää eläinlääkäriä tekemään perustarkastuksen sille. Halusin saada vielä eläinlääkäriltä hyväksynnän treenamiseen. Kävelin mietteissäni tallille. Katselin ratsastushanskojani, niiden kämmenien pinta oli kulunut miltei puhki. Taitaisi olla aika ostaa uudet. Siivosin jälkeni tallista ja huolsin varusteet. Söin evääni ja soitin samalla eläinlääkärille. Puhuimme puhelimessa pitkän tovin ja eläinlääkäri kehotti olemaan rauhallisin mielin. Saimme toki aloittaa treenaamisen, mutta se oli tehtävä varovaisesti. Valitettavasti hänellä olisi aikaa tulla tarkastukselle vasta ensi maanantaina, mutta se sopi minullekkin hyvin. Lopetimme puhelun ja söin eväsleipäni loppuun. Lueskelin ilmoitustaulua. Tiana järjestäisi kevätkirppiksen tallilla. Mukava ajatus, olisi hyvä sauma hankkia Monnille edullisesti lisää varusteita. Katselin tulevia tuntejakin, mutta ajattelin että olisi ehkä parempi rauhoittua kisojen jälkeen ja edetä Monnin tahtiin. Tunneille ehdittäisiin myöhemminkin.

Nimi: Maya

17.04.2019 15:27
Pidin Monnilla välipäivää ratsastuksesta. Päätin kuitenkin käydä tallilla puolen päivän aikaan. Tallissa olikin hiljaista ja tajusin siihen syyn vasta kun lueskelin ilmoitustaulua läpi: Lukaksella oli tänään vapaata klo 12-17. Tianaakaan ei näkynyt tai kuulunut ja hevoset olivat ulkona palvomassa aurinkoa. Siivosin Monnin karsinan, pesin sen ruoka- ja juomakupit ja puhdistin suolakiven. Kun karsina oli putipuhdas, lähdin tarhoille. Ajattelin ottaa Monnin ja kävelytellä sitä hieman. Se oli saanut nyt melko vauhdikkaan alun uudessa tallissa ja nyt oli erityisen tärkeää pitää sen lihaksista huolta, ettei se jämähdä.

Tarhassa Papu ja Monni päivystivätkin sopivasti portilla. Silitin molempia ja otin sitten Monnin kiinni ja ulos tarhasta. Kävelimme kohti tallia. Jätin Monnin käytävälle kiinni ja harjasin sen pikaisesti puhtaaksi. Pölyä ja karvaa lensi reippaasti ja se sai minut aivastamaan. Monni säikähti ja minua nauratti vähän. "Ei hätää hassu poika" lepertelin sille ja taputin sen kaulaa. Silittelin hieman sen harjaa. Se saattoi olla aavistuksen liian lyhyt kunnollisille kisaleteille, saati päkälille. Noh, viikonloppuna nähdään minkälaisella kampauksella kisoihin lähdetään! Laitoin harjan pois käsistäni ja hain varustehuoneesta juoksutusliinan lainaan. Lisäksi nappasin varustekaapistamme suitset. Suitsin Monnin ja kävelytin sen tallista ulos.

Pihalla kävelimme maneesille ja kiersimme sen taakse. Annoin Monnin haistella ja maistella lumien alta löytynyttä ruohoa. Eipä siinä ollut juuri syömistä ja Monnikin sen huomasi. Se nuuski maneesin nurkalla olevaa pajupensasta ja kävelytin sitä edelleen kohti pyörö-aitausta. Kävimme aitauksessa haistelemassa. Sitten jatkoimme matkaa tarhojen viertä ja metsäpolulle, joka vei maneesin taa pellolle. Monni kävellä lompsi rauhallisena ja katseli kiinnostuneena ympärilleen. Pysähdyimme tutustumaan pariin isompaan kiveen ja yhteen katkenneeseen puun runkoon. Pellolla laskin liinaa pidemmälle ja Monni ottikin vähän raviaskelia. Annoin sen kuulostella ja katsella ympärilleen. Kävelimme hiljakseen koko pellon ympäri. Palasimme pellolta hallin ja maneesin välistä takaisin tallipihaan. Vein Monnin vielä kentälle ja laskin sen irti. Monni heitti pierupukin ja ravasi häntä pystyssä kentän toiseen laitaan ja korskahti. Maiskautin ja Monni pukitti jälleen ja nelisti toiseen päähän kenttää. Sitten se ravasi itsekseen vielä kentän toista laitaa takaisin ja tulikin luokseni. Silitin sitä ja kehuin. Nyt minulla sattui olemaan jopa leivän palakin taskussa ja syötin sen ruunalle. Kuljetin sormeani sen kapeaa tähdenaihetta pitkin. Sitten kävelin Monnin luota pois ja se lähti hetken kuluttua kävelemään perääni. Kävelin tarhassa ristiin ja rastiin ja ruuna seurasi minua. Se pysähtyi välillä hetkeksi kuuntelemaan ympärilleen, mutta jatkoi matkaa kuitenkin perässäni. Pysähdyin ja käännyin Monnia kohti. "Hieno poika sinä olet" sanoin hymyillen. Otin Monnin pään syliini ja silitin sen poskia. Taisin olla rakastumassa tähän herraan.

Palasimme talliin ja vaihdoin suitset takaisin punaisiin päitsiin. Palautin Monnin kavereidensa seuraan tarhaan ja palasin talliin korjaamaan jälkeni. Puhdistin harjat ja palautin juoksutusliinan. Kirjasin paperille hieman ylös varusteita, joita tarvitsisi ostaa ja päätin käydä tallin jälkeen vielä varusteliikkeessä. Läksin tallilta ja päätin varusteiden lisäksi ostaa myös jäätelöä ;)

Nimi: Maya

16.04.2019 15:00
Aurinkoiset päivät jatkuivat ja lumi suli vauhdilla pois. Nautin näistä vapaapäivistä ennen kuin työt kutsuisivat. Tiistaina huristelin tallille aamupäivällä kymmenen maissa. Olin hakenut lähikaupasta evästä mukaan tallille, näin voisin viettää aikaani vielä pidempää tallilla. Vein eväät kahvihuoneeseen ja suuntasin talliin etsimään Lukaksen. "Huomenta päivää!" toivotin iloisesti. Lukas kääntyi Mellin karsinassa minuun päin. "Katsos, huomenta! Sinä oletkin aikaisin liikkeellä." mies hymyili. "Käytän vapaa-aikani nyt hyödyksi" vastasin ja kiepautin hiukseni jälleen kiinni. Riisuin takkini ja kävelin Monnin karsinalle. Ripustin takin suitsitelineeseen ja hain kottikärryt ja talikon. Yksäripäädyn ovet olivat taas auki ja ihana moottorisahan ääni kantautui jostain kaukaa. Kesäisiä ääniä. Kurkistin pikaisesti ovesta tarhoille ja huomasin Monnin ja Papun ruokailemassa samalla heinäkasalla. Monni oli näköjään jo saanut kaverin. Viliä ei tarhassa näkynytkään. Aloitin karsinan putsauksen. Tallin radiosta kuului hiljaa jotakin musiikkia. Tunnelma oli seesteinen. Kun olin saanut karsinan puhtaaksi ja kävelin Monnin varusteiden kanssa karsinalle, ulkoa kuului hevosen kavioiden hiekkainen ääni. Asetin satulan satulatelineelle ja laitoin suitset koukkuun, jossa takkini oli vieläkin. Ovesta näin Tianan ja Vilin tulevan ratsain tallia kohti. He olivat ilmeisesti olleet maastossa. "Moi Maya! Ihana ilma!" Tiana tervehti. Hänellä oli ratsastushousujen kanssa vain college takki päällään. "Kyllä siellä tarkenee" hymyilin takaisin. Tiana laskeutui selästä ja nosti jalustimet. "Niin tarkenee, tämä ohut college oli juuri sopivasti" hän kertoi ja talutti mustan orin talliin. Väistin Monnin karsinaan. Otin samalla päitset ja riimunvarren ja lähdin tarhoille hakemaan omaa hevostani.

Tarhalla Monni hörisi minut nähdessään ja sen korvat osoittivat kiinnostuneena suuntaani. Tuntui hyvälle, kun se osoitti kiintymystään minuun jo nyt. "No hei poika, ihanaa kun tervehdit" maanittelin ja avasin portin. Monni hörisi uudelleen ja tuli luokseni. Papu seisoi paikoillaan ja seurasi tilannetta myös kiinnostuneena. Puin päitset ja silitin uuden ystäväni pehmeää turpaa. Sitten suuntasimme talliin. Tallin seinustalla lämmitteli pari kärpästä, omituista kuinka niitäkin talven jäljiltä oli kiva nähdä. Monnin tarhassa mutaamat kaviot toivat mutapaakkuja tallikäytävälle. Lukas loi minuun pitkän syyllistävän katseen ja kääntyi luudan kanssa takaisin yksäri siipeen lakaisemaan lattiaa. "Sori Lukas!" nauroin. Käänsin Monnin karsinassa ja kiinnitin sen kiinni kalteriin. "Siivoan kyllä jälkeni, ei sinun tarvitse" pahoittelin vielä. "Tämähän on työtäni" Lukas hymyili ilkikurisesti. Aloin harjata Monnia. Sen karva kiilsi ihan eritavalla, kun harjasin siitä päivän piehtaroinnin mukana tulleet mullat pois. Huomasi, että se oli pesty juuri. Monnista irtosi aika paljon karvaa. Selvitin myös sen harjan ja hännän ja häntää letitin jonkin matkaa. Laitoin suojat etujalkoihin ja sitten satuloin ja suitsin ratsuni. Silittelin vielä Monnin päätä hetken. Talutin sen pihaan ja huikkasin talliin Lukakselle että suuntaisin maneesin takaa pellolle ja kiertäisin siitä sitten peruslenkin. Lukas vastasi huutooni ja napsautin kypäräni kiinni. Nousin Monnin selkään ja kiristin satulavyötä. Monni seisoi nätisti paikoillaan pää tallin seinää kohden. Kun olin saanut jalkani takaisin jalustimiin, käänsin ohjista ruunan kohti maneesin ja kentän välistä pihatietä. Kävelimme rauhallisesti ohi kentän ja edelleen hallin pihaan. Hallissa oli hiljaista. Traktori seisoi paikoillaan varjossa. Maneesin takana näin pyörö-aitauksen. Tulimme pellon laitaan ja ohjasin Monnin pellolle. Pelto oli sulanut kokonaan lukuun ottamatta metsän laidassa olevaa varjoista aluetta. Siellä oli vielä ohuelti lunta. Parvi mustarastaita pyrähti lentoon edellämme ja Monni katsoi niitä kiinnostuneena. Ohjasin ruunan pellon oikeaa laitaa myöten kiertämään peltoa. Kävelimme pellon ympäri ja poistuimme sitten hiekkatielle metsän laidassa. Tie kiersi tarhojen taakse ja jatkoimme edelleen kohti peruslenkin ensimmäistä risteystä. Käänsin Monnin oikealle ja nostimme heti ravin. Monni ravasi reippaammin kuin eilen maneesissa. Ulkoilma teki hyvää. Tie oli sulanut ja kuiva. Joissakin varjoisemmissa paikoissa oli vielä märempiä kohtia, mutta ei enää vesilätäköitä. Monnin kaviot tömisivät pehmeää hiekan ja mullan sekaista pohjaa vasten ja välillä kavioihin kopsahteli pieniä kiviä. Monni askelsi tarmokkaasti korvat hörössä eteenpäin ja minä kevensin kyydissä. Tie kaarsi oikealle ja vasemmalle meni kapeampi polku. Jatkoimme isompaa tietä ja ravasimme suoraa puoleen väliin. Sitten hidastin ruunan käyntiin. Monni tarkkaili metsää ympärillä. Metsässä lenteli paljon lintuja ja maassa saattoi nähdä hämähäkin tai muurahaisen kuolleen heinikon seassa. Metsä oli kaunista ja melko avaraa. Kävelimme rauhassa eteenpäin ja reitti alkoi kaartaa vasemmalle. Tuli risteys, jonka tunnisti uittopaikalle kääntyväksi tieksi. Olin tutkinut karttaa eilen tarkasti. Nostimme risteyksessä laukan ja laukkasimme joen rantaa pitkin. Jestas tämä seutu oli kaunista! Joki virtasi vuolaana, mutta rauhallista vauhtia. Kuolleita lehtiä oli virran viemänä matkalla kohti taakse jäävää Kaurisjärveä. Näin edessämme kauniin valkoisen puusillan ja tiesin alkaa hidastaa. Siirryimme raviin ja ravasin sillan ohi. Mutkassa rauhoituimme jälleen käyntiin. Oli ihanaa ratsastaa isoliikkeisellä hevosella maastossa ja nyt vielä kun reitit olivat mukavasti sulaneet. Monni pärskähti ja heilautti päätään. Taputin sen kaulaa ja samassa huomasin edessämme taas risteyksen. T-risteys. Tästä pääsi joko suolenkille tai takaisin kotiin päin. Ohjasin Monnin vasemmalle kohti kotia. Nostimme vielä ravin ja ravasimme rauhallisesti lammen risteyksen ohi aina välipolun risteykseen asti. Tämä polku oli siis saman polun toinen pää, joka oli peruslenkin alkupäässä tullut vastaan. Jatkoin siis leveämpää reittiä. Koska Monnin entinen omistaja oli kertonut minulle Monnin saavan maastossa välillä sätkyjä, en uskaltanut laskea jalkojani jalustimilta. Annoin sille kuitenkin reilusti ohjaa. Monni venytti kaulaansa ja huokaisi. Saavuimme tarhojen takana kulkevalle tielle ja huokaisin helpotuksesta. En ollut eksynyt vaan olin osannut suunnistaa peruslenkin verran vieraassa maastossa. Monni hörisi tallipihalle päin. "Siellä ne kaverit ovat" juttelin sille. Kävelimme tarhojen takaa takaisin tallipihaan. Lukas toi juuri päiväheiniä tarhoille. Taika juoksenteli mukana, se haukahti meille kerran, mutta Lukas komensi narttua olemaan hiljaa. Monni hieman puhisi koiralle, mutta ohjasin sen määrätietoisesti kohti tallia. Monni hieman kyttäsi koiraa, mutta käveli kuitenkin tallin seinään.

Nousin ratsailta ja nostin jalustimet ylös. Lukas tuli tyhjien heinäkärryjen kanssa tarhoilta takaisin tallille. Otin Monnin ohjat kaulalta pois ja käänsin ruunan katsomaan tulijoita. Monni laski päätään ja katseni Taikaa. Koira tuli tottuneesti hevosen luo ja nuuski ilmaa hevosen lähellä. Monni nuuhki sieraimet suurina koiraa ja minä rauhoittelin sitä silittämällä kaulaa. "Näetkö, ei se tee pahaa" juttelin Monnille. "Hieno poika" Lukaskin kehui. Sitten vein ruunan sisälle. "Haluatko sille heinät talliin?" Lukas kysyi. "Ei tarvitse, vien sen takaisin tarhaan, kunhan olen riisunut siltä varusteet" sanoin hymyillen. Otin kypärän päästäni ja avasin paksut kiharat hiukseni. Huh, olipa tosiaan kuuma tuolla. Talven jäljiltä kevät aurinko tuntui todella lämmittävän. Riisuin Monnilta varusteet ja harjasin sen vielä läpi. Monni oli hieman hionnut kainaloista. Se näytti jo aivan eri hevoselle kuin se, jonka sunnuntaina otin kopista ulos. Hain sille pari leipäpalaa ja sitten vein sen takaisin tarhaan. Palasin karsinalle ja korjasin jälkemme. Pesin kuolaimet ja niputin suitset. Harjasin jännesuojista enimmät hiekat pois. Sitten menin kahvihuoneeseen ja söin evääni, jotka olin kaupasta hakenut. Kahvihuoneessa tapasin Vanessa-nimisen nuoren tytön, jonka kanssa tutustuimme. Hän kertoi hoitavansa Kiira-nimistä puoliveritammaa ja harrastavansa ratsastusjousiammuntaa. Todella mielenkiintoinen ja ystävällinen tyttö.

Vastaus:

Jälleen hieno tarina Maya! Ihanan keväistä! <3 Suoritit mukavasti viikkotehtävänkin tässä, siitä ansaitset 20v€, ensimmäinen maastolenkki myös käyty Maastoilija- merkkiä varten! Kuvailit myös hyvin luontoa tässä, joten Ympäristö -merkkiin viimeinen tarvittava alataso täytetty! Eli alatasosta 20v€ ja itse Merkistä 100v€! Tarinasta 50v€, joten yhteensä kaikesta 190v€, aikamoisia potteja! :D

Nimi: Maya

15.04.2019 15:32
TUTUSTUMISTUNTI 15.4.2019

Parkkeerasin autoni jälleen Hopeakauriin Ratsutilan parkkipaikalle. Kello oli vasta 11. Keräsin omia ratsastusvarusteitani autoni takapenkiltä ja sen jalkatiloista. Joku kassi täytyisi hommata näille tavaroille... Aurinko paistoi pitkästä aikaa kuumasti. Jätin aurinkolasit kuitenkin autoni kojelaudalle. Pihan vesilätäköt olivat kuivaneet ja viimeiset lumikasat vetäytyivät hiljalleen sulaen pienemmiksi ja pienemmiksi. Saapastelin talliin, tälläkertaa ihan siitä tallin ovesta. Tiana oli laittanut oven pieleen ruukkuihin narsisseja, jotka availivat nuppujaan. Ihana kevät.

Tallissa oli hiljaista, hevoset olivat ulkona ja oletettavasti tallimestari Lukaksen lannan luomisen ääni oli tuo ajoittainen kohahtelu tallin uumenista. Menin vaatteineni pukuhuoneeseen. Katselin pukukaappeja ja löysin vielä yhden tyhjän itselleni. Katselin hetken kaappiin ja asettelin vaatteeni jonkinlaiseen järjestykseen sinne. Sitten avasin hieman punaisen tallitakkini kaulusta ja kietaisin pitkät kiharani huolettomalle poninhännälle. Etsin tallista Lukasta. Hän putsasi juuri orikäytävän kahdeksatta karsinaa. Koputin karsinan oven pieltä. "Kopkop, tervehdys" sanoin hieman ujosti. Karsinassa komea tumma mies kohensi silmälasejaan hieman säikähtäneenä ja hymyili sitten. "Kappas, huomenta, oletko sinä Maya?" mies kysyi silmät ilosta säihkyen. "Joo kyllä, eli tuon Monnin omistaja ja sinä olet siis Lukas?" esittäydyin. "Kyllä Lukas joo! Laitoin aamulla Monnin kenkään, Tiana kertoi terveisesi" Lukas sanoi nojaten talikkoon. Hänellä oli vaaleansininen pikee paita ja tummansiniset ratsastushousut, sekä jodhpurit jalassa. Tyylikäs kokonaisuus."Suurkiitos! Lisätäänkö kengitys tallivuokraan vai?" kysyin ja Lukas jatkoi lannan luomista. "Ei, jätin laskun kahvihuoneen pöydälle kirjekuoreen" mies ilmoitti ystävälliseen sävyyn. "Kiitos!" huikkasin vielä ja jatkoin menoani kahvihuoneelle. Tianan toimiston ovi oli auki ja sieltä kuului Tianan ääni, hän puhui puhelimessa rehutoimittajan kanssa. Hain kirjekuoren ja vein sen pukukaappiini. Sitten otin kottikärryt ja talikon ja suuntasin Monnin karsinalle.

Ainakin ruuna oli siisti. Lantakasat olivat siistissä rivissä karsinan takaseinän vieressä ja keskellä karsinaa oli märkä kohta. Siivosin karsinasta kottikärryllisen likaisia ja työnsin ne lantalaan. Kysyin vielä Lukakselta neuvoa, mistä löytäisin puhtaita alusia ja kun Lukas kertoi paikan, muistin samassa nähneeni sen eilisellä esittelykierroksella. "Niimpä olikin! Kiitos!" heilautin kättäni miehelle, joka oli siirtynyt tammakäytävälle siivoushommiin. Kuivitin Monnin karsinan ja läksin hakemaan ratsuni varusteita jo karsinalle. Kello oli nyt 12. Yhdeltä alkaisi ensimmäinen tuntimme. Olin eilen käynyt ostamassa jo hieman uusia varusteita uudelle hevoselleni. Kokonaisen setin uusia harjoja ja kaviokoukun. Avasin pussin ja kumosin sen sisällön yhteen joutilaaseen ämpäriin. Irrotin hintalaput myös uusista punaisista päitsistä ja mustasta riimunnarusta. Asensin uuden punaisen satulahuovan vanhaan yleissatulaan ja survoin vanhan kuluneen ja nurkasta rispaantuneen huovan roskikseen. Mahavyö ja jalustinhihnat näyttivät epäluotettavilta, mutta niillä oli nyt mentävä. Avasin pussista myös uudet mustat suitset, jotka olin ostanut ja kiinnitin niihin uudet ohjat ja kuolaimet. Vielä uutuuttaan hohtavat punaiset jännesuojat mukaan ja innostukseni vain kasvoi kasvamistaan. Tämä oli niin jännittävää aloittaa kaikki alusta!

Kun varusteet olivat karsinalla odottamassa, läksin päitsien ja riimunnarun kanssa yksärien ovesta kohti tarhoja. Lukas tuli perässäni ulos tallista ja kiilasi tallinovet auki. Tällä ilmalla olikin ihanaa tuulettaa tallia. Takki tuntui olevan liikaa ainakin näin tallitöiden päälle. Kävellessäni ihastelin tallin muitakin hevosia. Täällä oli hauskan näköinen hevoslauma. Todella erilaisia ja persoonallisia hevosia. Etsin katseellani Monnia. Se lepuutti takajalkaansa ja nuokkui tarhansa perukoilla. Sen tarhakaverit, upea rautias sukkajalka Papu ja upea mustaori Vili söivät heiniä kasasta. Tuntui epätodelliselle katsella Monnia. Se ei vielä tuntunut yhtään omalle. Kaikki oli vielä niin uutta ja jännittävää. Avasin portin ja menin tarhaan. Papu ja Vili tulivat heti tervehtimään ja samassa mielenkiinto valtasi myös rautiaan ruunani. Se lähti löntystämään myös minua kohti. "No hei poika, meidän pitäisi lähteä vähän tutustumaan toisiimme" juttelin sille kiltisti ja kävelin sitä vastaan. Minulla ei ollut yhtään herkkuja mukana ja kaduin sitä heti. Pujotin punaiset päitset Monnin päähän ja napsautin riimunnarun kiinni. Ruuna lähti kuuliaisesti mukaani ja oripojat tottelivat hienosti kun pyysin niitä siirtymään portilta pois. Suljin portin perässämme ja lähdin viemään suurta komeaa hevostani kohti tallin avoimia ovia. Lukas lakaisi käytäviä ja heinäpölyn hiukkaset leijuivat kilpaa auringon valossa, joka ylsi vähän matkaa tallin käytävää sisälle. Tallissa ei meinannut nähdä mitään, ennenkuin silmä tottui hämärään. Kiinnitin Monnin karsinaan. Kaivoin ämpäristä harjan ja aloitin harjaamalla Monnin huolellisesti. Löysin pari naarmua, joihin oli kasvanut jo rupi päälle. Jalat tuntuivat hyviltä ja kaviot näyttivät nyt upelta uusissa kengissä ja vuoltuina. Monnin karva oli hieman kiillotonta, mutta ajattelin sen puhdistuvan vasta kunnolla, kun tunnin jälkeen pesisin sen. Asetin suojat jalkoihin ja satulan selkään. Monnille sopi punainen. Puuhastelin hevoseni kanssa ja se tuntui koko ajan paremmalle ja luontevammalle. Lukas tuli karsinalle. "Mitäs Onni-Monni" hän heitti ja kaivoi taskustaan leipäpalan. "Se on todella rauhallinen ainakin hoitaa" kerroin Lukakselle. Mies nyökkäsi. "Se on ihan komeakin, kunhan saa vähän lihasta ja pesua se kaipaa" hän kommentoi. "Ajattelin pestä sen tunnin jälkeen" kerroin hymyillen. "Hyvä päätös" Lukas sanoi ja jatkoi matkaansa.

Tiana tuli karsinalle juuri kun säädin suitsien hihnoja vielä sopivammiksi. "Joko on valmista?" hän kysyi. Nyökkäsin ja suljin kypäräni hihnan lukkoon. Irrotin päitset ja otin ohjat käsiini. "Sitten mennään" sanoin Monnille ja taputin sen kaulaa. Matka tallilta maneesille ei ollut pitkä, mutta vatsaani ehti hiipiä jännitys. Tiana avasi maneesin ovet ja menimme sisään. Maneesi oli hyvin valaistu ja pohja oli lanaamisen jäljiltä koskematon. Minun ja Monnin jäljet rikkoivat puhtaan pinnan. Menimme kentän keskelle ja nousin selkään. Monni seisoi rauhallisena paikoillaan. Kiristin mahavyötä kahdella pykälällä. Kokeilin jalustimia ja Tiana katsoi edestäpäin miltä ne näyttivät. "Tuntuuko hyviltä?" hän kysyi arvioivasti. "Juu kyllä tuntuu" kerroin ja Tiana näytti kädellään merkkiä lähteä kiertämään uraa. Monni lompsi rauhallisesti kohti uraa. Se tuntui jopa vähän laiskalle. "Reipasta käyntiä vaan, ohjat tuntumalle ja käske eteen!" Tiana komensi. Laiskan pulskea puoliverinen löntysti vain hieman kovempaa. Tiana marssi maneesin laidalle ja toi minulle raipan. Monni alkoi liikkua. "Noniin hyvältä näyttää!" Tiana ilahtui. Teimme alkukäynnissä tavallisia taivutuksia, kuten voltteja ja suunnanvaihtoja. Monni vaikutti hieman jäykältä, mutta Tianalla oli konstinsa. Kokeilimme siirtymiä käynnin ja harjoitusravin välillä. Monnilla oli ihanan tasainen harjoitusravi, siinä olisi voinut istua vaikka kuinka kauan. Kevyt ravi oli taas isoa ja siinä sai välillä muistutella raipalla vauhtia. Tiana seurasi Monnin liikkumista silmä kovana. Ja minun istuntaani. "Maya! Muista kädet! Maya, kantapäät alas!" En tajua minne olin jättänyt ratsastustaitoni tuona päivänä. Kun ravitehtävät oli suoritettu, oli vuorossa laukka. "Nosta laukka tuolta päädystä keskeltä ja laukkaa pitkää suoraa tänne, jos laukka sujuu, voit laukata vielä pääty-ympyränkin" Tiana ohjeisti. Annoin puolipidätteet ja laukka-avut. Monni otti pari raviaskelta ja nosti sitten laukan. Laukka oli reipasta ja kuitenkin täysin hallittua. "Valmistele se pääty-ympyrään" Tiana huusi ja pidätin ruunaa päädyssä ja asetin sitä kentän sisäpuolta kohti. Monni asettui kauniisti ja laukkasi asetettuna pääty-ympyrän. "laukkaa toinenkin ja jatka sitten pitkää suoraa. Otat sen raviin ja taas käyntiin." Tiana kertoi ja sama tehtävä toistui taas päädystä. Monni toimi hyvin koko tunnin. Siitä kuitenkin näki, että ei se ollut viimeaikoina juuri työskentelemään päässyt. Tutustumistunti oli kevyt tunti ja perus läpiratsastusta ja Monni oli hionnut kainaloista ja kaulaltakin se oli nihkeä. Loppukäynnit suoritettiin pitkin ohjin. "Miltä se tuntui?" Tiana tuli vierelleni kävelemään. "Ihanalta, se on hieman laiska ja huonokuntoinen, mutta luulen että kun treenaamme, siitä kuoriutuu vielä vaikka mitä" selitin naiselle. Tianalla oli pitkät mustat hiukset ja ne oli tänään kauniisti letillä. Hänellä oli vaaleanpunainen pikeepaita ja vaaleanpuna-valkoiset ratsastushousut. Tiana oli tyylikäs näky. "Kyllä, olen samaa mieltä. Monni tarvitsee nyt rauhallista alkua ja kunnon kohottamista, älä vaadi siltä vielä liikoja." hän kertoi ja selitti paljon käsillään puhuessaan. "Monni vaikuttaa osaavalle, kunhan vain saadaan se siihen kuntoon, että se jaksaa työskennellä." hän jatkoi. "Joo, rauhassa täytyy aloittaa, omistajan mukaan Monnin tulisi osata Helppo A-tason asiat" kerroin. "En epäile yhtään" Tiana sanoi ja taputti ruunaa kaulalle. Minä tein samoin ja käänsin sen loppukaartoon.

Tallipihalla päivä oli kauneimmillaan. Lukas talutti juuri Inestä ja Fiijaa sisälle. Monni hörisi tammoille. Fiija hörisi takaisin. "Ne tervehtii" Lukas virnisti minulle. Hymyilin. Ihanaa tallielämää. Talutin puoliveriseni talliin ja aina karsinaan saakka. Tiana tuli pian perässä ja alkoi harjata Inestä Monnin karsinaa vastapäätä olevassa karsinassa. "Nyt on Inkulla mieskaveri siinä" Tiana jutteli tammalleen. Nauroin ja riisuin suojia Monnin jaloista. "Varsinainen adonis tässä" nauroin Tianalle. "Hehheh, luulen että ihan sopiva tälle meidän Inkulle" Tiana sanoi huvittuneena ja irrotti heinänkorren Ineksen harjasta. Kun olin riisunut kaikki varusteet, kuljetin Monnin pesupaikalle. Olin ostanut sienen ja shampoota, jotta saisin Monnin pestyä oikein kunnolla. Kastelin ruunan kauttaaltaan ja annoin sen vähän juoda letkusta vettä. Hankasin shampoota joka paikkaan ja lautasilta valui ihan musta vesi. Monni kallisti päätään sientä vasten, niin hyvältä siitä tuntui kunnon suihku. Kun ruuna oli pesty ja kuivattu, läksin etsimään loimia varustehuoneesta. Lukas tuli hakemaan vielä hanskojaan varustehuoneesta. "Voit lainata noita" hän sanoi ja osoitti hyllyllä olevia loimia. "Lähdemme nyt tuohon kentälle" hän jatkoi. "Kiitos ja hauskaa ratsastusta" kiitin ja suuntasin loimihyllylle. Etsin sopivan kokoisen loimen ja palasin Monnin luo. Loimitin ruunan ja vein sen karsinaansa. Hain sille sylillisen heinää ja taputtelin sitä hetken. Nyt se tuntui jo ihan eri hevoselle kuin silloin ennen tuntia. Siinä se söi heinää onnellisena karva vielä pesulta märkänä ja punaiset uudet päitset päässään. Otin vielä kamman sen harjaämpäristä ja kampasin sen jouhia. Hain varustehuoneesta sakset ja siistin sen harjaa ja lyhensin vähän häntää. Kun olin tyytyväinen luomukseeni, aloin kuskata varusteita paikoilleen ja siivosin pesupaikan jäljiltämme.

Hain kaapistani vissypullon ja menin vielä kentän laidalle seuraamaan Tianan ja Lukaksen ratsastusta. Mikäs siinä auringossa paistatella ja haistella hevosten huumaavaa tuoksua.

Vastaus:

Hieno tarina! Teistä tulee vielä upea ratsukko, kun saadaan Monnille hieman kuntoa ja lihaksistoa kantaa itsensä näyttävästi. Käytät hyvin tallin hahmoja tarinoissasi ja kuvailet kivasti paikkoja :) Saat suorituksen Ympäristö -merkkiin hyvin kuvaillusta säästä 20v€ ja lisäksi Vuodenaika -merkkiin keväisen sään kuvailusta 50v€! Tutustumistunnin suoritettuanne saat myös suoritettua Tutustumismerkin ja näinollen saat vapaasti ratsastaa Hopeakauriin Ratsutilan tiloissa ja maastossa, saatte osallistua vapaasti kisoihin niin meidän tallilla kuin muillakin talleilla :) Tutustumismerkistä ansaitsit 50v€, tarinasta itsestään vielä 50v€, joten yhteensä potti kohosi huimaan 170v€! Mahtavaa Maya!

Nimi: Maya

14.04.2019 19:30
Palmusunnuntai oli minulle tänä vuonna hyvin erityinen päivä. Kerronpa teille miksi.
Olin alkuviikosta saanut viimein avaimet käteen uuteen asuntooni Kerkkälän laitamille. Asunto oli ihana ja pitkin viikkoa sain hankittua kalusteitakin. Toukokuun alussa minulla alkaisi työt Kerkkälän palvelukodilla, olin saanut lähihoitajan pestin sieltä. Perjantaina kävin koeratsastamassa erästä ruunaa, josta huomasin pian kirjoittavani kauppakirjoja! Elämäni oli siis saanut täys käännöksen ja suunta näytti upealta.

Niin tämä palmusunnuntai... Aamulla karautin paljon kehutun Hopeakauriin Ratsutilan pihaan. Ulkona oli melko lämmin ja linnut lauloivat kilpaa. Vesi tippui räystäiltä ja maa oli vesilammikoita väärällään. Harpoin tummansinisissä ratsastushousuissani ja ruskeissa nahkaisissa ratsastussaappaissani kohti tallin ovea. Kaivoin punaisen Kingslandin takkini taskusta puhelimen ja vilkaisin kelloa. Se näytti yhdeksää. Olimme sopineet tallin omistajan Tiana Dalgrenin kanssa tapaamisen yhdeksäksi. Tarkalle meni, pujotin puhelimen takaisin taskun pohjalle. Pihasta juoksi musta koira. "No heii, kuka sinä olet?" lässytin ihanalle belgianpaimenkoiralle, joka otti minut vastaan häntä heiluen ja tepasteli innoissaan kuraisilla tassuillaan. Hymyilin ja suuntasin tallin ovelle. Ovia oli kaksi, joista toisessa luki -Toimisto-. Koputin oveen ja tumma kaunis nainen avasikin oven melkein heti. "Hei, tervetuloa! Olen Tiana Dalgren" nainen esitteli itsensä ja ojensi kätensä. "Maya" vastasin ja tervehdin takaisin. Tiana komensi mustan koiran pois, koiran nimeksi paljastui Taika. Tiana ohjasi minut pöytänsä ääreen ja keskustelimme Hopeakauriin Tilasta, toimintatavoista ja lopuksi kerroin perjantaina ostamastani puoliveriruunasta, joka olisi tulossa nyt tänne sitten asumaan. Täytimme papereita ja Tiana kertoi todella selvästi ja tarkasti tallin toiminnasta.

Kun paperityöt oli tehty, Tiana näytti minulle paikkoja. Työpöydän takaa lähti liikkeelle myös toinen koira. En ollut huomannut koiraa lainkaan ja säpsähdin sitä. "Älä säiky se on Foxi" Tiana nauroi minulle. Foxi tuli myös haistelemaan minua ja silitin sen niskaa. Siitä irtosi jonkun verran karvaa. Kevät... Kuljimme toimistosta ruokintahuoneeseen ja Tiana näytti myös kahvihuoneen. "Ilmoitustaululta löydät kaikki tapahtumat ja muut tiedotteet" Tiana neuvoi ja sulki kahvihuoneen oven. Ruokintahuoneen läpi kuljettiin talliin. Ensin oli tammakäytävä ja sitten tallin keskikohdassa käytävistä muodostui risteys. Suoraan edessä oli orikäytävä ja oikealta löytyi varuste- ja pukuhuone. Vasemmalla oli sitten yksityishevoset. "Hevosesi saa tämän karsinan" Tiana näytti sormellaan karsinaa numero 19. Kuljimme ulos ja Tiana esitteli pikaisesti tarhat ja esitteli pari oria, joiden kanssa ruunani sitten tarhattaisiin. Myös kenttä ja maneesi katsottiin yhdessä. Tämä paikka oli uskomaton! Maneesin kulmalla oli pieni pajupensas, joka oli täynnä pajunkissoja! Upeaa! "Maneesin takana on vielä pyöröaitaus ja maastoista löytyy kartta ilmoitustaululta." Tiana kertoi.

Pian minun oli kuitenkin aika suunnata hakemaan ostamani hevonen uuteen kotiinsa ja sanoimme heipat Tianan kanssa sillä erää. "Nähdään iltapäivällä!" huusin vielä hymyilevän naisen perään kun istuuduin autooni. Käynnistin valkoisen BMW X1:seni, joka tosin ei ollut juuri nyt valkoinen, ja suuntasin kohti naapuri kaupunkia.

Illalla käänsin viimein autoni hevoskuljetuskoppi perässä Hopeakauriin Tallin pihaan. Tiana tuli samassa hetkessä ulos talosta. "Moi! Odotinkin teitä jo!" hän huusi ja hölkkäsi luokseni. "Moi, joo meillä vähän menikin pitkää, kun entinen omistaja oli kova juttelemaan" nauroin takaisin. Kopissa oli hiljaista. Tiana alkoi avata ramppia ja minä pujahdin traileriin. "Hei kaunis" tervehdin heinää mutustavaa rautiasta ruunaa. Se katsoi minua suurilla silmillään. Sitten takaluukku avautui ja irrotin ruunan puomista. Peruutimme trailerista ulos. "Ohhoh" Tiana kommentoi nukkavierussa kulahtaneessa fleeceloimessa kumuavaa suurta ruunaa. "Tässä on Monni" sanoin ja irrotin ruunan otsaharjasta heinänkorsia. "Varusteet ovat vuodelta kivi ja keppi" sanoin ja katsoin itsekin hevosparkaa. Sen kaviot olivat hieman liian pitkät ja siltä puuttui kengät. "Tässä on vähän hommaa" totesin ja Tiana lähti ohjaamaan meitä talliin. Monni kulki nöyrästi perässäni ja karsinassa riisuin sen loimet ja kiersin hieman reikäiset lämpöpintelit pois sen jaloista. "Nämä joutaa roskikseen" sanoin ja Tiana nyökkäsi. Haimme vielä yhden laatikon autosta, jossa oli vanhat varusteet. Yleissatula ja perussuitset, sekä suojat, jotka olivat niin ikään parhaat päivänsä nähneet. Lainasin tallilta harjaa ja harjasin Monnin läpi. Huomenna kyllä pesisin sen ja siistisin sen muutenkin kuntoon. Kengittäjä oli tilattava heti ja Tiana kertoikin, että tallin tallimestari Lukas osasi sen homman, joten ruuna saataisiin kenkään jo seuraavana päivänä. Varusteet vein varustehuoneeseen ja sain sieltä yhden tyhjän kaapin Monnin tavaroille.

Päivä oli ollut jännittävä ja odotin jo malttamattomana huomista! Jätin Monnin iltaheinille karsinaansa ja suuntasin kotiin huilaamaan ja purkamaan vielä viimeisiä muuttolaatikoita.

Vastaus:

Jes! Mahtava aloitustarina Maya! Tervetuloa vielä kerran! <3 Monnissa sinulla riittääkin puuhasteltavaa, mutta mikäs sen ihanampaa kuin oman hevosen kanssa touhuaminen :) Tarinassasi kuvailit hyvin paikkojamme ja hahmojamme, niistä antaisinkin sinulle jo suoritukset Ympäristö -merkkiin! Kahdesta alatasosta tienasit yhteensä 40v€ ja itse tarinasta 50v€! Tutustumismerkkiin tarvitset enää Tutustumistunnista tarinan! Hieno aloitus :) Yhteensä 90v€

~VIRTUAALITALLI HOPEAKAURIIN RATSUTILA~

©2019 Hopeakauriin Ratsutila - suntuubi.com